Ärsyttääkö kun joku nipottaa ja pitää paikat järjestyksessä?

Tai sitten ei vaan halua elää paskan keskellä. Me kaikki olemme erilaisia, eikä se, että joku on erilainen kuin sinä, tee häntä sairaaksi. Ei se ole nipottamista, että viihtyy siistissä ympäristössä.

Tai sitten hän on ihminen, joka vain on luonteeltaan järjestelmällinen. Sellaisiakin on. Ilman mitään diagnoosia.

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että se on sille ihmisille ihan oleellisen tärkeää koska käyttäytyy niin? Että hän luo sillä elämäänsä jotain sellaista, jonka toivoo suojelevan siltä mitä hän pelkää.

Hän voi olla masentunut, ja on hänen tapansa koettaa saada asioita paremmaksi, siivoamalla ja järjestelemällä, niin ettei vallitsisi masentava kaaos, josta hän kärsii. Hän pelkää että langat lähtevät käsistä jos hän ei huolehdi järjestyksestä.

Olen tullut ajatelleeksi ja vituttaa vielä enemmän että yksi pyrkii kontroloimaan muita ja muiden vapaata elämistä vain sillä periaatteella että omassa päässä on vikaa. Ihan kuin se oikeuttaisi mihinkään.

Elän kuten haluan, jatkossakin.

Ei ärsytä. Tosin nipotan kyllä itsekin, enkä ole masentunut tms. tykkään vain olla siistissä kodissa. 

Sitten on myös niitä, esim. siskoni, jotka sanovat nipottavansa ja siivoavansa "aivan hulluna" mutta koti on silti täynnä outoja tavara- ja vaateröykkijöitä. Ei ärsytä sekään, enkä puutu, ei ole minun ongelmani.

Siisti ei ole se sairas vaan normaali. Epäsiistit ja esim. Työpaikalla yhteisiä tiloja ja varastoja sotkevat eivätkä koskaan siivoavat ovat niitä epänormaaleja ja on kohtuutonta, että siistin pitää siivota muidenkin jäljet.

Joo, olen huomannut tietyntyyppisten nipottajien kärsivän mielenterveysongelmista, kuten myös niiden, jotka eivät kykene siivoamaan yhtään.

Siinä vaiheessa alkaa ärsyttämään kun nipottaja alkaa holhoamaan muiden ihmisten asumusten siisteydestä.

Onhan se siivousvimma ihan sairaalloista joillain. Esim. se että siivoaa, vaikka ei ole mitään siivottavaa. Esim. menee hieman yli jos esim. sinkku alkaa imuroimaan kotiaan vaikka lattialla ei olisi murun muruakaan ja tekee tämän joka päivä. sekin on ok jos vain tykkää olla varma että on 100% puhdasta, mutta joillain se lähestyy oikeastaan jotain pakkomielteistä tapaa. Se on vastenmielistä jos joku näkee oman tapansa oikeana eli, jos tekee noin on hyvä ja siisti ihminen ja jos ei, niin on törkeän ja poikkeuksellisen sotkuinen ihminen. Jokainen voi kulkea rätti- ja imuri kädessä vaikka joka tunti, mutta en nyt kehuisi jos omaisin tuollaisen ominaisuuden, enkä tuputtaisu sitä muille.

Taas toisaalta yleensä luovemmat, keksijätyypit ja tutkijat pärjäävät epäjärjestyksessä. Ulkopuolinen kaoottisuus ei haittaa kun keskittyy tehtäväänsä. Onhan maailmankaikkeuskin kaaoottinen. Esim:

https://www.instagram.com/p/BmrLdRdgvnF/

Ehkä ero on likaisessa ja epäjärjestyksessä.

On oleellisen tärkeää, ärsyynnyn siis itseeni.

Siivosin koko kuluneen viikon, enkä pystynyt millään relaamaan.

Järjestys ja siisteys ovat normi. Luuserit ei siihen pysty. Kun opit järjestelmälliseksi ja siistiksi, sinunkin elämä rupeaa kohentamaan.

Tykkään itsekin, että on perussiistiä ja siisti yleisilme. En kuitenkaan nipota. Minulla on ollut työkavereina pakkomielteisiä järjestelijöitä, enkä kestäisi heitä kotona.

Minua ei ärsytä se, miten kukin elää omassa kodissaan. Sitten ärsyttää, jos joku alkaa nalkuttaa MUILLE esimerkiksi työpaikalla.

Meillä esimerkiksi on maisemakonttori, jossa siivotaan normimeiningillä. Likaista ei siis ole. Silti yksi työkaveri ahdistuu ja alkaa motkottamaan kaikille vaikkapa siitä, jos jonkun tuliaissuklaista on jäänyt rasia oleskelutilan pöydälle. Siis ihan turhaa motkotusta, mistään kaaoksesta kun ei ole kyse.

Joku kerta vielä sanon sille, että hän ei ole meidän äitimme, ja motkotukset loppuu NYT. Jos rasia häiritsee, nostaa sen roskiin tai on nostamatta, mutta hänellä ei ole oikeutta määräillä aikuisia kollegoitaan.

Tuo motkottaminen on minusta ennen kaikkea oman erinomaisuuden korostamista ja ylhäältä alas suuntautuvaa muiden määräilyä ja kontrollin yrittämistä. Koska muita se pahvirasia EI häiritse, hän tosin lähinnä ärsyttää. Ei kukaan arvosta tuollaista niuhotusta tai pidä häntä sen takia muita parempana.

Ei ärsytä. Tykkään siisteydestä ja siitä, että joku reipas siivoaa.

Vierailija kirjoitti:

Taas toisaalta yleensä luovemmat, keksijätyypit ja tutkijat pärjäävät epäjärjestyksessä. Ulkopuolinen kaoottisuus ei haittaa kun keskittyy tehtäväänsä. Onhan maailmankaikkeuskin kaaoottinen. Esim:

https://www.instagram.com/p/BmrLdRdgvnF/

Ehkä ero on likaisessa ja epäjärjestyksessä.

Olen luovalla alalla, mutta sekasotkussa työskentely on tehotonta, epämiellyttävää ja hankalaa.

Se on ärsyttävää silloin jos se on täysin patologista ja jos siitä nalkutetaan koko ajan muille. Tai marttyyrit jotka melkein tekee itsarin kun näkee likaisen lojuvan lusikan.

Olen kuullut että esim joku synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivä on alkanut siivoamaan ja luomaan järjestystä kauhealla vimmalla vaikkei ole aikaisemmin ollut sellainen..

Vierailija kirjoitti:

Ei ärsytä. Tosin nipotan kyllä itsekin, enkä ole masentunut tms. tykkään vain olla siistissä kodissa. 

Sitten on myös niitä, esim. siskoni, jotka sanovat nipottavansa ja siivoavansa "aivan hulluna" mutta koti on silti täynnä outoja tavara- ja vaateröykkijöitä. Ei ärsytä sekään, enkä puutu, ei ole minun ongelmani.

Kaikilla ei ole sitä järjestelmällisyyden lahjaa. Itsellä adhd ja tunne että teen kokoajan hirveästi, mutta eipä meillä koskaan siistiä ole. Päivittäin kyllä tiskikone pyörii 2x ja pyykkikone 1-3krt päivässä, roskat viedään ja pöydät pyyhitään, tavaroita järjestellään, wc lavuaari pestään yms. Heikkouteni on ne kasat. Kun ei oikein ole paikkaa laskuille ja tärkeille papereille joita tarvii lähipäivinä/viikkoina, ei ole aikaa tai jaksamista viikata puhtaita kaappiin, ei jaksa viedä kamaa kierrätykseen tai varastoon.. Yhteistä näille on se että homman teko vaatii jonkun muun homman teon ensin ja suunnittelua että mitä näille tekee. Sitä ei jaksa vaan lykkää.