Onko kiusaaminen aina sadismia?
Jos alakoululainen lapsi kiusaa, en millään pysty ajattelemaan sen olevan ihan tahallista. 10v ei ymmärrä tekojensa kauskantoisia seurauksia, sitä että kiusaaminen voi johtaa vuosien mt-ongelmiin.
Sen sijaan jos aikuiseksi kasvaneena kiusaa, voi alkaa epäillä henkilön järjenjuoksua.
Vastaväitteitä?
Kommentit (18)
Kun lapsi kiusaa, kyse on lapsuuden epävarmuuksista. Paha olo puretaan muihin.
Kun aikuinen kiusaa, kyse on jälleen usein lapsuudessa alkaneista ongelmista, joista ei ole osattu kasvaa ulos.
Kyllä lapsenakin kiusaaminen kertoo jo vinksahtaneesta moraalinormien siäsistymättömyydestä, ja on vastuullista lähinnä vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsenakin kiusaaminen kertoo jo vinksahtaneesta moraalinormien siäsistymättömyydestä, ja on vastuullista lähinnä vanhemmille.
Voiko lapselta vaatia korkeaa moraalia? Ei minusta. Vastasyntyneenä olet täysin impulsiivinen ja ympäristön armoilla, pikkuhiljaa alat kehittyä tiedostavaksi aikuiseksi.
Ei vanhemmat aina pysty ehkäisemään lapsensa kiusaamistaipumuksia. Moni trauma voi oireilla kiusaamisena.
Ei, paitsi jos kyse on oikeasta kiusaamisesta ilman oikeaa syytä. Joskus kyse on kuitenkin siitä, että sillä ”kiusaamisen” uhrilla on mielenterveys järkkynyt.
Täälläkin törmää usein siihen, että joku heittää faktan josta joku loukkaantuu ja kokee joutuneensa kiusaamisen uhriksi. Narsistinen ihminen etenkin tekee tuota usein. Hän kiusaa, toinen puolustautuu ja sen jälkeen narsisti vetää esiin uhrikortin. Jotkut, jotka kokevat tulevansa jatkuvasti kiusatuiksi ovat jopa itse kiusaajia tai narsisteja.
On turhaa miettiä liikaa kiusaajan motiiveja. Tärkeintä on saada kiusaaminen loppumaan, ettei uhri kärsi.
Voihan kiusaaminen olla masokististakin. Kun ensiksi viritetään ansa ja heittäydytään pilkan kohteeksi, niin pian pilkkaaja kokee olevansa kiusaaja ja kärsii siitä millaiseksi on muuttunut.
No pääsääntöisesti heikomman kiusaaminen on aina sadismia.
Kyllä tässä ketjussa nyt joku yrittää kovasti vääntää kiusaajasta uhria.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä ketjussa nyt joku yrittää kovasti vääntää kiusaajasta uhria.
Jep. Pohjanmaalta.
Vierailija kirjoitti:
Voihan kiusaaminen olla masokististakin. Kun ensiksi viritetään ansa ja heittäydytään pilkan kohteeksi, niin pian pilkkaaja kokee olevansa kiusaaja ja kärsii siitä millaiseksi on muuttunut.
Puhut ihan sekavia. Yleensä kiusaaminen on kyllä juurikin sadistista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä ketjussa nyt joku yrittää kovasti vääntää kiusaajasta uhria.
Jep. Pohjanmaalta.
Ei, taas tämä hullu...
Pohjimmiltaan. Ei ymmärretä et toista ei saa käyttää omien tunteiden säätelyyn. Ei ymmärretä toisen arvoa ja haavoittuvuutta. Kaikki kiusaaminen on toisen hyväksikäyttöä, jotta itse saa jotakin. Se että saa nautintoa toisen kärsimyksestä on sadismia. Oikea tapa suhtautua toiseen on kunnioitus ja myötätunto. Mut kuinka moni lapsi saa sitä osakseen edes omilta vanhemmilta?
Ja tämän vuoksi kakaroitten kurkkua viillelään auki, ettäs tiedätte.
Näistäkin synneist pitäs ihmisten parantua,Jeesus eheyttää.
Kotiolot ja kasvatus. Aikuiset huolehtivat ettei kiusaa ja perusteluja sille. Lapsi voi kiusata tahallisesti tai jossain mielentilassa. Jos kotona äiti viilaa tekokynsiä, äksyilee ja isä kittaa olutta, miten se toimii esimerkkinä.
Olet asian ytimessä