Ostatteko aina sen lelun / tavaran mitä eskari-ikäinen haluaa? Tuleeko teille huono

Eikä tule huono omatunto. Kohtuullinen kuluttaminen on asia, jota haluan lapsilleni opettaa.

Koen, että olen vähän turhankin lepsu ja ostan lapsille liikaa leluja. Roinaa on jo hurjasti, ja niillä kaikilla ei mitenkään ehdi leikkiä. Vähempikin riittäisi.

ja hetken päästä lelu on jo unohtunut. Yritän ostaa vaan silloin kun on on syytä palkita jostakin tai on merkkipäivä. Hän voi esim. ansaita jonkun lelun siivoamalla huoneensa tarpeeksi monta kertaa (siivoaminen on meillä sellainen ikuinen kinastelun aihe...) Myönnän kyllä että tykkään itekin hilpailla lelukaupasa jotain ihania juttuja ja usein tekisin mieli ostaa jotakin ihan siksi että lelu on niin ihana. Yritän kuitenkin hilitä itseni ja opettaa tytöllekin pitkäjänteisyyttä.

sanon aina, että pyydä sitä sitten jouluna tai synttäreinä. Lapset ovat jo kaksivuotiaasta oppineet sen.



Lapset kyllä saavat viikkorahaa 2 e/vkossa. Myös eskariin menevä, koska isompikin saa. Sen eteen pitää siivota huoneensa kerran viikossa ja viedä oma ruokalautanen pois pöydästä. Hän saa sitten käyttää ne rahat ihan miten haluaa. Ostaa sitä, mitä haluaa.

Joulu ja kesäiset synttärit ovat pääsääntöisesti aikoja, jolloin ostamme leluja.

Joskus reissuiltakin tarttuu mukaan jotakin, mutta yritämme pitää tavaravuoren kurissa noin muuten.

Ja huonoa omatuntoa ei tule, vaikka eskarilainen kuinka valittaisi, että kun "kaikilla muillakin on..."

Kuuluu vanhemman vastuuseen tahdä sellaisiakin kasvatuspäätöksiä, joista jälkikasvu ei välttämättä kovin kamalasti ilahdu.