Lue keskustelun säännöt.
Tätä elämää jaksaisi niin paljon paremmin, kun olisi parisuhde ja avioliitto kunnossa.
17.02.2019 |
Joka ikinen aamu herään valmiiksi vittuuntuneena, ahdistuneena ja pohjattoman surullisena. Nukkuminen on parasta mitä tiedän, käpertyä peiton alle, vetää peitto korville ja vaipua unohdukseen.
Vihaan itseäni, kun en saa avieroa otetuksi, en uskalla enkä osaa, en luota itseeni. Sen siitä saa kun kakarasta asti ollut yksissä.
Olen niin surullinen, niin katkera, niin ahdistunut, niin loppu.
Kommentit (7)
Sitten olet loppu, katkera ja ahdistunut jos et tee asialle mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän on ihan itsestäsi kiinni. Asioita lykkäämällä ei ne huonot puolet parane.
Kitumiseenkin väsyy, jonain päivänä saat täysin tarpeeksesi siitä olotilasta ja jaksat erota. Osaamisesta ei ole kysymys, otat vain omat tavarasi ja lähdet. Loppu hoituu aikanaan, vähän kerrallaan. Kokeile vaikka asumuseroa ensin, voi herättää sen miehenkin toimimaan.
Et ole tarpeeksi ärsyyntynyt tilanteeseen, siksi et jaksa erota. Ihminen joka oikeasti haluaa erota, tekee sen vaikka läpi harmaan kiven. Sä taidat vaan haluta valittaa, mutta et tee asialle mitöän. Sellaisia ihmisiä on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kitumiseenkin väsyy, jonain päivänä saat täysin tarpeeksesi siitä olotilasta ja jaksat erota. Osaamisesta ei ole kysymys, otat vain omat tavarasi ja lähdet. Loppu hoituu aikanaan, vähän kerrallaan. Kokeile vaikka asumuseroa ensin, voi herättää sen miehenkin toimimaan.
No voi v sentään, se ei todellakaan ole vain noin helppoa jos on yhteisiä alaikäisiä lapsia.
Ap, onko teilläkin tilanne se, että miestä ei kiinnosta seksi enää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kitumiseenkin väsyy, jonain päivänä saat täysin tarpeeksesi siitä olotilasta ja jaksat erota. Osaamisesta ei ole kysymys, otat vain omat tavarasi ja lähdet. Loppu hoituu aikanaan, vähän kerrallaan. Kokeile vaikka asumuseroa ensin, voi herättää sen miehenkin toimimaan.
No voi v sentään, se ei todellakaan ole vain noin helppoa jos on yhteisiä alaikäisiä lapsia.
Tietenkään se ei ole helppoa. Vaikka oikeasti se on, koskaan ja missään historiassa ei ole ollut helpompaa erota kuin nykypäivän Suomessa. Ei tarvita syitä eikä syyllisiä, ei toisen lupaa eikä allekirjoitusta, senkun lähtee vaan ja pistää paperit vetämään. Tukea saa sekä taloudellisesti että henkisesti, on ryhmiä ja keskusteluapua. Oikeasti. Ihan itseään saa syyttää jos ei halua tehdä asialle mitään.
Yritä sitten korjata siinä suhteessa niitä epäkohtia jos et eroamaan pysty.