Ensivaikutelma ei pitänyt paikkaansa - kokemuksia

Up.

Kannattaa myös pohtia sitä, miltä itse vaikuttaa muiden mielestä. Kyllä minäkin olen tutustunut ihmisiin, jotka vaikuttavat aluksi mukavalta, mutta ovatkin loppupeleissä aivan jotain muuta, mitä esittävät.

Millaisen kuvan annat itsestäsi muille? Oletko koskaan miettinyt sitä? Jos ihminen muuttuu yhtäkkiä sinua kohtaan negatiiviseksi, niin siihen on myös varmasti jokin syy.

Vierailija kirjoitti:

Millaisen kuvan annat itsestäsi muille? Oletko koskaan miettinyt sitä? Jos ihminen muuttuu yhtäkkiä sinua kohtaan negatiiviseksi, niin siihen on myös varmasti jokin syy.

Olen siis ollut tosi mukava näille mukavan oloisille ihmisille mutta huomannut ajan kanssa, että he käytännössä kuitenkin vain ottavat eivätkä anna mitään takaisin. Toisin kuin näiden hankalampien ihmisten kanssa, jotka saattavat sanoa tylyjä asioita mutta kuitenkin vastaavat substanssiin substanssilla. Siis että jos teen oman osuuteni kunnolla ja luotettavasti, he alkavat avautua ja osoittaa anteliaisuutta ja aitoa mielenkiintoa myös minua kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisen kuvan annat itsestäsi muille? Oletko koskaan miettinyt sitä? Jos ihminen muuttuu yhtäkkiä sinua kohtaan negatiiviseksi, niin siihen on myös varmasti jokin syy.

Olen siis ollut tosi mukava näille mukavan oloisille ihmisille mutta huomannut ajan kanssa, että he käytännössä kuitenkin vain ottavat eivätkä anna mitään takaisin. Toisin kuin näiden hankalampien ihmisten kanssa, jotka saattavat sanoa tylyjä asioita mutta kuitenkin vastaavat substanssiin substanssilla. Siis että jos teen oman osuuteni kunnolla ja luotettavasti, he alkavat avautua ja osoittaa anteliaisuutta ja aitoa mielenkiintoa myös minua kohtaan.

Ehkä omasta mielestäsi mukava, mutta ehkä ei muiden mielestä. Ihmiset näkevät asiat eri tavoin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisen kuvan annat itsestäsi muille? Oletko koskaan miettinyt sitä? Jos ihminen muuttuu yhtäkkiä sinua kohtaan negatiiviseksi, niin siihen on myös varmasti jokin syy.

Olen siis ollut tosi mukava näille mukavan oloisille ihmisille mutta huomannut ajan kanssa, että he käytännössä kuitenkin vain ottavat eivätkä anna mitään takaisin. Toisin kuin näiden hankalampien ihmisten kanssa, jotka saattavat sanoa tylyjä asioita mutta kuitenkin vastaavat substanssiin substanssilla. Siis että jos teen oman osuuteni kunnolla ja luotettavasti, he alkavat avautua ja osoittaa anteliaisuutta ja aitoa mielenkiintoa myös minua kohtaan.

Ehkä omasta mielestäsi mukava, mutta ehkä ei muiden mielestä. Ihmiset näkevät asiat eri tavoin

Tämä on aika yleinen kommentointitapa tällä palstalla. Jos sanoo olleensa mukava, kukaan ei usko. Mutta olen tosiaan ollut mukava. Nyt siis puhutaan mukavasta tasolla tosi korkealla tasolla. Kysyn kuulumisia, kuuntelen, tarjoan apua, ja tätä on 95% vuorovaikutuksesta. Kyseinen ihminen mielellään puhuu itsestään mutta ei halua kuulla minusta. Autan häntä, hän ei tarjoa apuaan vaan haluaisi saada aina vain lisää. Mutta voit tietysti olla oikeassa siinä, että moinen saatavilla oleminen ei viime kädessä ole toisen näkökulmasta mitenkään kunnioitettavaa vaan vain hyväksikäytön mahdollisuus tai kertoo itsekunnioituksen puutteesta. Jotkut ikävämmät ihmiset vain ovat suhtautuneet hyvin, jos haluan oikeasti tehdä jotain konkreettista heidän hyväkseen. Jotkut "mukavat" taas ovat odotelleet, että heidän hyväkseen tehdään koko ajan vain lisää. Heipat heille. Haluan vastavuoroisuutta.

Sinussa on jotain sellaista, mikä muita mietityttää. Jotku suhtautuu siihen heti negatiivisesti ja joku saattaa myöhemmin lähentyä kanssasi rohkeuden myötä . En osaa sanoa. En ole koskaan törmännyt moiseen asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Sinussa on jotain sellaista, mikä muita mietityttää. Jotku suhtautuu siihen heti negatiivisesti ja joku saattaa myöhemmin lähentyä kanssasi rohkeuden myötä . En osaa sanoa. En ole koskaan törmännyt moiseen asiaan.

Tämä alkaa nyt ehkä mennä vähän sivuun siitä, mitä tällä ketjulla hain, eli miten ensivaikutelma jostain asiasta voi olla tosi erilainen kuin mitä asiasta tulee sille pitkällä tähtäimellä. Olen vähän yllättynyt, että mitään omakohtaisia kokemuksia ei ole tullut tähän ketjuun, mutta elämä on, aina ei mene niin kuin odottaa.

Tarkoitatko nyt sitä, että joillakin on sellainen pinnallinen sosiaalisuuden taso, joka ei ikinä syvene oikeaksi vuorovaikutukseksi, vaikka alkuun heidän sosiaalisiutensa vaikuttaakin viehättävältä, ja joku jörömpi kun häneen tutustuu paremmin, voikin olla parempi ystävä? Koska näinhän se on, ei extroverttius tarkoita, että ihmisellä olisi hyvät sosiaaliset taidot. Usein introvertilla on paremmat, koska hän höpöttämisen sijaan ehtii huomata, miten toinen oikeasti reagoi.

kirjoitti:

Tarkoitatko nyt sitä, että joillakin on sellainen pinnallinen sosiaalisuuden taso, joka ei ikinä syvene oikeaksi vuorovaikutukseksi, vaikka alkuun heidän sosiaalisiutensa vaikuttaakin viehättävältä, ja joku jörömpi kun häneen tutustuu paremmin, voikin olla parempi ystävä? Koska näinhän se on, ei extroverttius tarkoita, että ihmisellä olisi hyvät sosiaaliset taidot. Usein introvertilla on paremmat, koska hän höpöttämisen sijaan ehtii huomata, miten toinen oikeasti reagoi.

En tarkoita mitään muuta kuin että mikä on sinun, kommentoijan, alkuvaikutelma jostain, ja että se on ajan kanssa muuttunut ihan toisenlaiseksi.

Olin muutaman päivän samassa työpisteessä nuoren naisen kanssa, jolle kehitin mielessäni aivan vääränlaisen "profiilin". Teen siis opintojen ohella hanttihommaa, ja kys. pisteellä työ on melko yksinkertaista, eräänlaisella koneella tapahtuvaa liukuhihnatyötä. Ongelman sattuessa tämä työkaveri neuvoi minua puhumalla melkein tavuttaen, ja niin yksinkertaistaen kuin vain voi. Päättelin, että koneen käyttö oli ollut alkuaikoina hänelle niin vaikeaa, että oletti sen olevan sitä myös muille (ei siis tiennyt että olin tehnyt kys. hommaa aiemmin täysipäiväisenä).

Kaikki muukin siinä ihmisessä huokui yksinkertaisuutta. Hän puhui lapsekkaasti hieman lässyttäen, ja sain sellaisen käsityksen että hänelle elämän jännittävimpiä asioita olivat avopuoliso ja uusi tiskikone. Ajattelin että onneksi on saanut edes noita hommia kun paljon muuhun ei varmaankaan ole rahkeita.

Myöhemmin erään keskustelun sivulauseessa kävi ilmi, että hänestä on tulossa biolääketieteen tohtori. Työskenteli vielä todella uraauurtavan ja innovatiivisen tutkimuksen parissa.

Todellisuudessa hän siis piti minua, ja ihan aiheellisesti, paljon tyhmempänä kuin itse on.

Opin läksyni; kenestäkään ei kannata tehdä minkäänlaisia päätelmiä ennen kunnon taustatietoja.

Uusi työkaverini oli hiljainen ja juro, ei juuri puhunut huomenia enempää. Ajattelin että hän on huumorintajuton ja outo, enpä viitsi tutustua sen kummemmin. Nyt olemme kuitenkin tutustuneet ja hän on todella mukava ja herttainen, ja meillä on juuri samanlainen sarkastinen ja musta huumorintaju!

Vierailija kirjoitti:

Olin muutaman päivän samassa työpisteessä nuoren naisen kanssa, jolle kehitin mielessäni aivan vääränlaisen "profiilin". Teen siis opintojen ohella hanttihommaa, ja kys. pisteellä työ on melko yksinkertaista, eräänlaisella koneella tapahtuvaa liukuhihnatyötä. Ongelman sattuessa tämä työkaveri neuvoi minua puhumalla melkein tavuttaen, ja niin yksinkertaistaen kuin vain voi. Päättelin, että koneen käyttö oli ollut alkuaikoina hänelle niin vaikeaa, että oletti sen olevan sitä myös muille (ei siis tiennyt että olin tehnyt kys. hommaa aiemmin täysipäiväisenä).

Kaikki muukin siinä ihmisessä huokui yksinkertaisuutta. Hän puhui lapsekkaasti hieman lässyttäen, ja sain sellaisen käsityksen että hänelle elämän jännittävimpiä asioita olivat avopuoliso ja uusi tiskikone. Ajattelin että onneksi on saanut edes noita hommia kun paljon muuhun ei varmaankaan ole rahkeita.

Myöhemmin erään keskustelun sivulauseessa kävi ilmi, että hänestä on tulossa biolääketieteen tohtori. Työskenteli vielä todella uraauurtavan ja innovatiivisen tutkimuksen parissa.

Todellisuudessa hän siis piti minua, ja ihan aiheellisesti, paljon tyhmempänä kuin itse on.

Opin läksyni; kenestäkään ei kannata tehdä minkäänlaisia päätelmiä ennen kunnon taustatietoja.

Vau. Oli sen verran hyvä tarina, että leuka tipahti. :)

-ap

Luokkaan tuli uusi oppilas, nätti ja hoikka blondi, ja ruma ensireaktioni oli ”jaahas mikäs neiti täydellisyys tämä on”. Näin siis päässäni ajattelin.

Aika täydellinen hän onkin, sillä ystävystyimme ja nyt vielä 10 vuotta myöhemmin olemme läheisiä ystäviä. Hän on lämmin, empaattinen, erikoinen, inspiroiva ja sellainen oikea sydänystävä jonka kanssa voidaan jakaa ilot ja surut puolin ja toisin.

Hänen esimerkillään on ollut minuun suuri vaikutus sillä häneltä opin että fiksut ihmiset ovat säntillisiä, liikunnallisia ja ahkeria opiskelussa/koulussa. Nuoruuden kapinointini loppui hänen tapaamiseensa ja on osittain hänen ansiotaan että menin yliopistoon vaikka hän itse ei mennytkään. Mutta elämäni näyttäisi takuulla toiselta jos emme olisi ystävystyneet.

Vierailija kirjoitti:

Luokkaan tuli uusi oppilas, nätti ja hoikka blondi, ja ruma ensireaktioni oli ”jaahas mikäs neiti täydellisyys tämä on”. Näin siis päässäni ajattelin.

Aika täydellinen hän onkin, sillä ystävystyimme ja nyt vielä 10 vuotta myöhemmin olemme läheisiä ystäviä. Hän on lämmin, empaattinen, erikoinen, inspiroiva ja sellainen oikea sydänystävä jonka kanssa voidaan jakaa ilot ja surut puolin ja toisin.

Hänen esimerkillään on ollut minuun suuri vaikutus sillä häneltä opin että fiksut ihmiset ovat säntillisiä, liikunnallisia ja ahkeria opiskelussa/koulussa. Nuoruuden kapinointini loppui hänen tapaamiseensa ja on osittain hänen ansiotaan että menin yliopistoon vaikka hän itse ei mennytkään. Mutta elämäni näyttäisi takuulla toiselta jos emme olisi ystävystyneet.

<3

Pidin työkaveriani feikkinä ja teeskentelijänä, kun hän oli aina iloinen ja pirteä. No nyt kun olen ollut useamman vuoden hänen kanssaan tekemisissä, niin en oikein usko, että se on teeskentelyä. Hän vain on iloinen ja elämänmyönteinen.