Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lasten kotihoito hyödyttää Suomen taloutta!
15.02.2019 |
Moni ei oikein ymmärrä tätä, koska unohtaa, että kotona olevan tilalla on sijainen, joka maksaa veroa palkastaan.
Mutta todellisuudessa hoitovapaat ovat yhteiskunnalle tuottoisia, ja se on se syy, miksi osa kunnista on maksanut jopa kuntakohtaista hoitolisää.
Tehdäänpä kuukausivertailu:
- kaksi henkilöä, toinen työtön ja toinen töissä, lapsi päivähoidossa. Työtön nostaa ansiosidonnaista keskimääräisen summan, 1200 e kuussa ja pari sataa asumistukea. Maksaa ansiosidonnaisesta veroja. Kulut yhteiskunnalle noin 1200 e, verotulot poislukien.
- työssä käyvä ansaitsee vaikkapa keskimääräistä kolmen tonnin palkkaa ja maksaa siitä 800 e veroa. Lapsesta hän - koska puolisokin töissä - maksaa täyttä hoitomaksua, mutta lapsen todelliset hoitokulut yhteiskunnalle ovat noin 1300. Eli lapsesta on hoitomaksu poislukien kuluja noin tonni.
LOPPUSUMMA siis on yhteiskunnalle - 1 400 euroa. Siis miinus tuhat neljäsataa euroa kuussa!
- toinen vaihtoehto: tuo töissäkäyvä on hoitovapaalla ja työtön on palkattu hänen sijaisekseen. Verotulot ovat ehkä hiukan alemmat, koska kyseessä on sijainen (jolla hiukan pienempi palkka), mutta verotuotto hänen palkastaan 700 e. Työttömyysmenot/asumistukimenot 0 e. Kotihoidontuki 340 e, koska hoitovapaalla olevan puoliso saa keskimääräistä 3000+ - palkkaa, eli hoitolisää ei kerry. Päivähoitomenot 0 euroa.
LOPPUSUMMA siis on yhteiskunnalle +340 euroa. Siis PLUSSAA 340 euroa kuussa.
Turha alapeukuttaa, fakta on, että niin kauan kuin meillä ei ole työvoimavajetta, jonka takia pienten lasten vanhemmat (on kyse sitten äidistä tai isästä), lasten kotihoito on yhteiskunnalle TUOTTOISAA!
Kommentit (26)
Ykkönen, aihe on aika delikaatti ja politisoitunut.
Moni potee huonoa omaatuntoa siitä, että vie vuoden ikäisen hoitoon, silloin sitä valintaansa ehkä pyrkii muille ja itselleen selittämään sillä, että se on moraalisesti oikein, koska se "hyödyttää" yhteiskuntaa. Ei hyödytä. Hänen oman perheensä taloutta toki, muttei verottajaa.
Tuon huonon omantunnon ymmärtää, mistäpä sitä ei vanhempana voi huonoa omaatuntoa tuntea, mutta TURHAA se on. Nämä ratkaisut jokainen järkevä ihminen tekee kumminkin loppupeleissä itsekkäästi, oman perheensä etua silmällä pitäen.
Eikä se valinta siis tosiaan poista sitä tosiasiaa, että nykyisellä verotuksella ja tukijärjestelmällä hoitovapaa on yhteiskunnan etu. Pidempi syrjäytyminen työelämästä toki on vähän toinen asia, mutta naiset ehtivät tehdä työtä elämässään 40 vuotta, joten muutama vuosi kotona ei ketään syrjäytä. Ja senkin ajan voi mainiosti jakaa miehen kanssa!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletat tietysti myös sen, että se työssä käyminen ei tuota mitään lisäarvoa, mikä noin keskimäärin ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Kiitos ap, nåytän tämän siskolleni, jonka mielestä olen taakka yhteiskunnalle ja tärvään tutkintoni, kun olen kahden lapsen kanssa hoitovapaalla. Mun kohdalla noi luvut on vieläkin karummat: -2 400 e versus +360, koska lapsia on kaksi ja Helsingin kaupunki säästää kaksi tonnia kuussa hoitokuluja! Palkkaa saan enemmän, mutta niin saa sijaisenikin, joten lopputulos on sama verotulojen osalta.
Vierailija kirjoitti:
Oletat tietysti myös sen, että se työssä käyminen ei tuota mitään lisäarvoa, mikä noin keskimäärin ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Varmasti tuo lisäarvoa mutta lisäarvoa tuo myös lapsen kanssa vietetty aika. Jos kyse ei ole kuin muutamasta vuodesta ehtii työelämään vallan mainiosti mukaan ja saa nauttia työn ihanuudesta vielä pitkään... ilman huonoa omaatuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Oletat tietysti myös sen, että se työssä käyminen ei tuota mitään lisäarvoa, mikä noin keskimäärin ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Luepa uudestaan. Se sijainen tekee sitä lisäarvoa siinä missä hoitovapaalla olijakin tekisi, jos olisi töissä.
Koko ajan te kotihoidon kritisoijat unohdatte sen, että sijainen tekee sitä samaa työtä sillä välin. Maksaa verot.
On harvinaista, ettei pitkällä hoitovapaalla olevaa sijaisteta. Sellainen on mahdollista vain, jos ne työt helposti ja vahinkoa aiheuttamatta on jaettavissa työpaikalla muille. Eli hoitovapaalla olija on oikeastaan aika "turha" työntekijänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletat tietysti myös sen, että se työssä käyminen ei tuota mitään lisäarvoa, mikä noin keskimäärin ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Luepa uudestaan. Se sijainen tekee sitä lisäarvoa siinä missä hoitovapaalla olijakin tekisi, jos olisi töissä.
Koko ajan te kotihoidon kritisoijat unohdatte sen, että sijainen tekee sitä samaa työtä sillä välin. Maksaa verot.
On harvinaista, ettei pitkällä hoitovapaalla olevaa sijaisteta. Sellainen on mahdollista vain, jos ne työt helposti ja vahinkoa aiheuttamatta on jaettavissa työpaikalla muille. Eli hoitovapaalla olija on oikeastaan aika "turha" työntekijänä.
Niin ja jos siis puhuit ammattitaidon ylläpysymisestä sen hoitovapaalla olijan kannalta, niin se on hyvin ammatti- ja yksilökohtaista. Aika harvalla alalla parin, kolmen vuoden kotonaolo tuhoaa ammattitaidon, jos yhtään viitsii kotona ollessaan seurata alaansa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletat tietysti myös sen, että se työssä käyminen ei tuota mitään lisäarvoa, mikä noin keskimäärin ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Varmasti tuo lisäarvoa mutta lisäarvoa tuo myös lapsen kanssa vietetty aika. Jos kyse ei ole kuin muutamasta vuodesta ehtii työelämään vallan mainiosti mukaan ja saa nauttia työn ihanuudesta vielä pitkään... ilman huonoa omaatuntoa.
Juuri näin!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen toimittaja, jonka työhön kuuluu hallita kaikki välineet ja parikymmentä erilaista editointi- yms. sovellusta. Erikoisalani (ulkomaat) faktoista ja uutistilanteesta puhumattakaan.
Kun palasin töihin, olin ekalla viikolla parin uuden editointityökalun koulutuksessa. Kahden viikon päästä tuntui siltä, etten ole poissa ollutkaan.
Kärryiltä putoamisen riskiä liioitellaan, ja yleensä siitä vouhottavat ihmiset, jotka itse eivät ole olleet vauvalomalla kuin alle vuoden. Itsepetoksen makua siis.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toimittaja, jonka työhön kuuluu hallita kaikki välineet ja parikymmentä erilaista editointi- yms. sovellusta. Erikoisalani (ulkomaat) faktoista ja uutistilanteesta puhumattakaan.
Kun palasin töihin, olin ekalla viikolla parin uuden editointityökalun koulutuksessa. Kahden viikon päästä tuntui siltä, etten ole poissa ollutkaan.
Kärryiltä putoamisen riskiä liioitellaan, ja yleensä siitä vouhottavat ihmiset, jotka itse eivät ole olleet vauvalomalla kuin alle vuoden. Itsepetoksen makua siis.
Aivan samanlaisia kokemuksia.
Minua se kyllä stressasi jossakin määrin viedä lapset hoitoon, laihduin ekan syksyn aikana viisi kiloa ihan stressistä. Tuntui, että olin töissä väärässä paikassa, olisi pitänyt olla lasten kanssa. Joten sikäli ymmärrän huonon omantunnon töihinpaluun suhteen oikein hyvin, vaikka lapset olivat silloin jo 2,5 ja 4,5.
Mutta tosiaan ne työtaidot eivät kyllä olleet mihinkään kadonneet. Koin oppineeni asioiden hallintaa ja aikataulutusta kantapään kautta vain lisää hoitovapaalla!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo, oli minustakin ikävä viedä lapset hoitoon, mutta se onkin eri asia se. Paljon enemmän se olisi kirpaissut, jos olisi pitänyt viedä konttaava taapero sinne hoitoon, eikä kolmevuotiasta.
(9)
Ysi, niinpä.
Ja nyt muistutuksena ja tarkennuksena: en paheksu yhtään kenenkään valintoja, kaikki tekee ne varmasti parhaan taitonsa ja perheensä tilanteen mukaan. Yksityisyrittäjillä ja pätkätöitä tekevillä esimerkiksi ei ole välttämättä paljon valinnanvaraa. Töihin on palattava pian, jos haluaa, että on töitä, johon palata.
Tämä ketju koskee siten vain sitä harhaluuloa, että hoitovapaa olisi jotenkin yhteiskunnan taloudelle huono asia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se kotihoito nähtäisiin aidosti perheen yhteisenä asiana. Usein vain käy niin, että se on itsestäänselvästi nainen, joka hoitaa lapset kotona, kunnes palaa töihin.
Totta kai noin. Tuleeko tuo jollekin uutisena? Esim. Stadi on maksanut pitkään ylimääräistä kuntalisää pitääkseen pienet lapset kotona, luuleeko joku, että se tehtiin taloudellisen tappion saavuttamiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se kotihoito nähtäisiin aidosti perheen yhteisenä asiana. Usein vain käy niin, että se on itsestäänselvästi nainen, joka hoitaa lapset kotona, kunnes palaa töihin.
Ehdottomasti samaa mieltä. Pitkä kotihoito - jos se jää äidin kontolle - vahvistaa noita rooleja, jos ei samalla pidetä muuten työnjaon tasapuolisuudesta huolta. Tämä on riski, muttei liity taloudelliseen puoleen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Totta kai noin. Tuleeko tuo jollekin uutisena? Esim. Stadi on maksanut pitkään ylimääräistä kuntalisää pitääkseen pienet lapset kotona, luuleeko joku, että se tehtiin taloudellisen tappion saavuttamiseksi?
😉Yllättävän monelle tulee. Tuijotetaan vain sitä äidin poissaoloa palkkatöistä, eikä mietitä kokonaisuutta.
Jep, Stadi maksaa tosiana 134-264 e kotihoitolisää alle kaksivuotiaista, ja on maksanut jo - mitä? - parikymmentä vuotta. Itsekin sain aikoinani. Ja siihen on kyllä raa'an taloudelliset syyt, ei kaupunki sitä hyväntekeväisyyden takia tee.
Ap
Kiitos ap, asiallinen ja ajatuksia herättävä ketju.
(9)
Olen töissä päiväkodissa. Aivan kaikki kollegani, joiden kanssa olen keskustelut, ovat sitä mieltä, että alle 3-vuotiaita ei pitäisi tuoda päiväkotiin. Paras paikka on kotona. Laadukas varhaiskasvatus ei toteudu niin pienillä ainakaan siten, miten vanhemmat haluavat sen ymmärtää. Päinvastoin.
Oho, kiitos vaan kehuista yhdeksikkö, niitä niin harvoin täällä näkee!
18: samaa olen kuullut lukuisilta päiväkotien työntekijöiltä. En kuitenkaan aloituksessani halunnut siihen kajota, koska hoidon laatu ja vaikutus lapsiin on todella iso riidanaihe, ja toisaalta tutkimustuloksia on siitäkin, että joitakin oppimisen ja sosiaalistumisen puolia varhainen hoitoonmeno saattaa tukeakin. Eri asia kumminkin se, millainen hoito sopii millaisille lapsille.
Mutta jep, ihan pienten lasten hoito on alle kolmivuotiaiden ryhmissä hankalaa, jos lapsi tarvutsee kahdet päiväunet. Ei ole välttämättä edes kunnolla tiloja sellaiselle, koska nukkuville pitäisi olla erillinen hiljainen tila.
Puhumattakaan siitä, miten konttaavaa taaperoa ehditään huomioida muuten. Perhepäivähoitoa harkitsisin itse siinä tilanteessa vakavasti, tosin sitäkään ei välttämättä ole tarjolla kaikille halukkaille.
Ap
Huomasin muuten vasta nyt, vilkaistuani ketjua punttisalikäynnin jälkeen, että viimeisessä kappaleessa oli lause jäänyt kesken. Piti tietysti sanoa, että niin kauan kuin työvoimavaje ei ole niin paha, että pienten lasten vanhemmet välttämättä tarvitaan työmarkkinoille, niin kauan kotihoito hyödyttää taloutta.
Työvoimavaje on tietysti asia, joka väestön vanhetessa voi muuttaa yhtälöä. Toistaiseksi ei vajetta juurikaan ole, kun työttömiäkin piisaa.
Mutta olettepa hienotunteisia, kun kukaan alkanut vinoilla oudosta lauseesta 😂
Ap
Alue: Aihe vapaa
Empä ole tullut ajatelleeksi tuota. Miksi sitten niin vouhotetaan aina siitä, että kotiäidit loisii kotona ja on kustannuserä veronmaksajille. Sun laskelma on ihan järkeen käypä.