Lue keskustelun säännöt.
Lastenhoito on arvosteltava työtä missä tahansa
15.02.2019 |
Varhaiskasvatuksessa työskentelevistä suuri osa harkitsee alan vaihtoa ja harmittelee sitä, miten vähän yhteiskunta arvostaa heitä työntekijöinä.
Miksi samaa työtä, tai oikeastaan lisänä vielä siivoojan ja kokin työt, kotona yksin tekevä äiti (tai isä) ei ole työtä tekevä laisinkaan, vaan jopa kotona makaava loinen joidenkin mielestä? Kysehän on arvokkaimmasta työstä ikinä. Eikö kotivanhemmillekin kuuluisi palkka ja siitä verot? Ei voisi sitten enää sanoa, ettei tule verotuloja esim. muiden lasten kunnallista hoitoa varten, ja lisäksi päiväkodissa hoidettavien olot parantuisivat ryhmäkokojen pienentyessä. Suomeen tulisi pitkästä aikaa hyvinvoimia lapsia ja tulevaisuuden aikuisia. Sellaisia, jotka kykenisivät inhimilliseen päätöksentekoon. Sille olisi Suomessa tarvetta. Onko päättäjistä liikaa lapsettomia tai päiväkodeissa ja uravanhempien näkymättömissä yksin kotona vaurioituneita "lapsia"?
Yksi elämä täällä eletään. Onko sen pakko olla ylen määrin voittoa ja tulosta tuottavaa, suorittamiseen ja pätemiseen tähtäävää ja perheet unohtavaa? Ihan varmasti löytyy niitäkin, jotka keskittyvää em. puoliin, jos ei ole perhettä eli tekeviä löytyisi joka lähtöön. Jos vain sallittaisiin.
Hollannissa vanhemmat tekevät 2-3 päivässä työviikkoa ja viettävät perheen kanssa paljon aikaa. Asenteena on Lekker Lekker eli elämä on ihanaa ja kivaa. Iloisten ihmisten maa, satuako vain?
Kommentit (9)
Otsikkoon korjaus: ARVOSTETTAVAA. Automaattisyöttö tuottaa äidinkielen vääristymiä nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoittanet otsikossasi arvostettavaa, ei arvosteltavaa...
Olen samaa mieltä. Tärkeämpää työtä ja samalla HAASTEELLISEMPAA työtä kuin omien lasten kasvattaminen mahdollisimman hyvin ei olekaan! Niin mone hoitaa sen vasemmalla pikkurillillä, ja se valitettavasti myös näkyy ja kuuluu yhteiskunnassamme.
Lasten kasvatus ja psyykkinen kehitys ovat akateemisia oppialoja. Mutta kas kummaa, kun kyse on oman lapsen kasvatuksesta ja psyykkisestä kehityksestä, se onkin yhtäkkiä "tylsää, turhaa ja päätä syövää".
Ei kuulkaa. Fiksu ihminen näkee haasteita - ja voittaa niitä - siellä, missä tyhmempi porskuttaa mutuna eteenpäin ja selviää jos selviää.
Mitä tulee yhteiskunnan talouteen, niin siinä voin ap sinua jo lohduttaakin. Lasten kotihoito on erittäin kannattavaa yhteiskunnan kannalta. Päivähoidon todelliset kustannukset ovat kunnille per lapsi noin 1200-1500 euroa, eli hoitomaksun jälkeenkin siitä tulee per lapsi kunnalle kuluja noin tonnin verran. Kotihoitontuki on - mitä? - puolet siitä. Ja sen hoitovapaalla olevan sijaiseksi palkattu henkilö saa töitä (työttömyustuki säästyy) JA maksaa veroja. Eli ei siinä mitään kuoppaa verotuloihinkaan synny, mutta kuluja säästyy huimasti.
Tsemppiä siis, kotihoito on erittäin hieno asia, sitä eivät vain tyhmemmät tajua.
T. Aikuisten lasten akateeminen uraäiti, joka aikoinaan oli hyvällä omallatunnolla kotona hoitovapaalla ja suosittelee sitä lämpimästi muillekin
-suomalainen nainen ei enää edes synnytä
-taikaseinästäkö otat rahat tähän?
Vierailija kirjoitti:
-suomalainen nainen ei enää edes synnytä
-taikaseinästäkö otat rahat tähän?
Synnyttää se, melkein 1,5 lasta per nainen. Luepa edellinen kommentti. Lasten kotihoito on yhteiskunnalle erittäin kannattavaa. Ainakin nyt, kun työvoimasta ei ole todellista pulaa.
3
Suomessa on vallalla se käsitys, että elämän sisältö saadaan työstä, ei perheestä. Se näkyy: tavallisten ihmisten ja päättäjien rakkaus on jo kylmentynyt. Kylmentyneestä sydämestä ei saa mitään irti kylmentyneessä perheessä, mutta tulosta sitäkin tehokkaammin tuskaa turruttamaan.
Päiväkoti ja tyhjät koululaisten kodit, joihin tulee stressaatuneita muissa maailmoissa eläviä aikuisia
iltaisin (jos tulee) tuottava kylmentyneitä tulevaisuuden kansalaisia, yhteiskunnan taloudelliseksi ja innovatiiviseksi riemuvoitoksi.
Kylmentyneillä sydämillä ei lapsiakaan enää haluta, tietenkään. Ne joilla vielä olisi rakkautta annettavana, eivät lapsia saa ja senkin takana syy-seuraussuhteena on kylmentynyt yhteiskunta eri ilmiöineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska epäileviä tuomaita on muitakin kuin nelonen, niin tässä vähän laskelmia.
- kaksi henkilöä, toinen työtön ja toinen töissä, lapsi päivähoidossa. Työtön nostaa ansiosidonnaista keskimääräisen summan, 1200 e kuussa ja pari sataa asumistukea. Maksaa ansiosidonnaisesta veroja. Kulut yhteiskunnalle noin 1200 e, verotulot poislukien.
- työssä käyvä ansaitsee vaikkapa keskimääräistä kolmen tonnin palkkaa ja maksaa siitä 800 e veroa. Lapsesta hän - koska puolisokin töissä - maksaa täyttä hoitomaksua, mutta lapsen todelliset hoitokulut yhteiskunnalle ovat noin 1300.
LOPPUSUMMA siis on yhteiskunnalle - 1 400 euroa. Siis miinus tuhat neljäsataa euroa kuussa!
- toinen vaihtoehto: tuo töissäkäyvä on hoitovapaalla ja työtön on palkattu hänen sijaisekseen. Verotulot ovat ehkä hiukan alemmat, koska sijainen, mutta verotuotto hänen palkastaan 700 e. Työttömyysmenot/asumistukimenot 0 e. Kotihoidontuki 340 e, koska puoliso saa keskimääräistä 3000+ - palkkaa, eli hoitolisää ei kerry. Päivähoitomenot 0 euroa.
LOPPUSUMMA siis on yhteiskunnalle +340 euroa. Siis PLUSSAA 340 euroa kuussa.
Turha alapeukuttaa, fakta on, että niin kauan kuin meillä ei ole työvoimavajetta, jonka takia pienten lasten vanhemmat (on kyse sitten äidistä tai isästä), lasten kotihoito on yhteiskunnalle TUOTTOISAA!
3
Törkeä aloitus. Ei ole viitsinyt edes lukea otsikkoaan ennen lähettämistä. Miksi kukaan vastaa tällaisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on tätä älylaiteaikaa. Tihrustamista pieniltä ruuduilta, automaattisyötöllä kiireistä tekstailua. Virheet huomaa liian myöhään. Itse ilmeisesti istut tietokoneen ääressä ja sinulla on aikaa enemmän?
Hollannissa on maailman onnellisimmat lapset. Suomessa on maailman onnellisimmat aikuiset, painopiste työssäkäyvien tasa-arvoa koskevien naisten onnellisuudesta.
https://www.is.fi/perhe/art-2000005346457.html