Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Masentuneen teinin tukeminen
14.02.2019 |
Hei!
Kummilapseni on nyt 16 ja hän on saanut masennus-diagnoosin. Olemme olleet aikaisemmin aika läheisiä ja olemme puuhanneet paljon asioita yhdessä. Yhdessä siis perhaan kanssa, mutta meillä on ollut myös ihan omia juttujamme. Nyt viimeinen vuosi tai kaksi on mennyt ihan luonnollisista syistä vähemmällä yhteydenpidolla, mutta olemme kuitenkin tavanneet aina silloin tällöin. Nyt tuo tieto masennuksesta tuli yllätyksenä ja olen kysellyt haluaisiko hän tavata ja voisimmeko tehdä yhdessä jotain. Hän ei kuitenkaan halua nähdä ja koska asumme kuitenkin sen verran kaukana toisistamme, että ihan vaan ovikellon soittaminen tuntuu oudolta, niin en tiedä mitä tehdä. Olen jutellut asiasta hänen äitinsä kanssa ja sovimme että kysyn suoraan kummilapselta haluaako hän nähdä.
Eli mitä tässä tilanteessa olisi hyvä tehdä? Haluaisin auttaa, mutta en haluaisi painostaa tapaamiseen. Toisaalta jos hän on vähän maassa, niin aikuisen rohkaisu ja "kotoa pois vieminen" voisi olla ihan hyvä ajatus. Mitä sanotte te joilla on oikeaa kokemusta asiasta?
Kommentit (15)
Hän on siis jo ilmaissut ettei halua nähdä, kunnioita tuota toivetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa jotenkin tekopyhältä, että nyt kun sait tietää liihotat empaattisena paikalle.
Hän ei ole vain vähän maassa, hän on masentunut. Kun hän ei halua tavata sua. anna olla. MUTTA muista aina välillä, säännöllisen epäsäännöllisesti häntä viestein tms, kysele kuulumisia ja toivottele parempia jatkoja. Ilmaise, että ajattelet häntä.
Jos hän olisi halunut sinun olevan läsnä hän olisi sinuun ottanut yhteyttä ja kertonut. Anna tilaa ja kuuntele nuorta. Hän ei varmaan kaipaa yhtää hössöttäjää lisää ympärilleen.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole vain vähän maassa, hän on masentunut. Kun hän ei halua tavata sua. anna olla. MUTTA muista aina välillä, säännöllisen epäsäännöllisesti häntä viestein tms, kysele kuulumisia ja toivottele parempia jatkoja. Ilmaise, että ajattelet häntä.
Tai pidä yhteyttä "neutraalisti" ilman, että sairaus korostuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos hän olisi halunut sinun olevan läsnä hän olisi sinuun ottanut yhteyttä ja kertonut. Anna tilaa ja kuuntele nuorta. Hän ei varmaan kaipaa yhtää hössöttäjää lisää ympärilleen.
Mä en ole tästä ihan varma. Itselläni ei ole ollut diagnosoitua masennusta, mutta muista aikoja jolloin en vaan jaksanut pitää yhteyttä keneenkään. Tällöin olin kiitollinen siitä kun joku soitti tai laittoi viestiä. Mutta voin myös kuvitella että tuosta tulee lisäpaineita jos teini kokee että häntä painostetaan nyt tekemään jotain mitä hän ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole vain vähän maassa, hän on masentunut. Kun hän ei halua tavata sua. anna olla. MUTTA muista aina välillä, säännöllisen epäsäännöllisesti häntä viestein tms, kysele kuulumisia ja toivottele parempia jatkoja. Ilmaise, että ajattelet häntä.
Näin olen ajatellut tekeväni. Mutta mietin vaan sitä, että mistä tietää milloin olisi oikea hetki tarttua teiniä niskasta ja vaan viedä hänet ulos.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole vain vähän maassa, hän on masentunut. Kun hän ei halua tavata sua. anna olla. MUTTA muista aina välillä, säännöllisen epäsäännöllisesti häntä viestein tms, kysele kuulumisia ja toivottele parempia jatkoja. Ilmaise, että ajattelet häntä.
Näin olen ajatellut tekeväni. Mutta mietin vaan sitä, että mistä tietää milloin olisi oikea hetki tarttua teiniä niskasta ja vaan viedä hänet ulos.
ap
Se ei taida olla ollenkaan sun tehtäväsi. Joten älä turhia mieti. Toki riippuu teidän välisistä suhteista. Oma masentunut teini olisi voinut yhden tutun kanssa suostuakin tuohon ns väkisinnäkemiseen, mutta ei muiden. Se taustalla oleminen, on tärkeää, ei sun tekemät apu-yritykset.
Mahdatko käsittää tilannetta nyt edes kunnolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole vain vähän maassa, hän on masentunut. Kun hän ei halua tavata sua. anna olla. MUTTA muista aina välillä, säännöllisen epäsäännöllisesti häntä viestein tms, kysele kuulumisia ja toivottele parempia jatkoja. Ilmaise, että ajattelet häntä.
Näin olen ajatellut tekeväni. Mutta mietin vaan sitä, että mistä tietää milloin olisi oikea hetki tarttua teiniä niskasta ja vaan viedä hänet ulos.
ap
Se ei taida olla ollenkaan sun tehtäväsi. Joten älä turhia mieti. Toki riippuu teidän välisistä suhteista. Oma masentunut teini olisi voinut yhden tutun kanssa suostuakin tuohon ns väkisinnäkemiseen, mutta ei muiden. Se taustalla oleminen, on tärkeää, ei sun tekemät apu-yritykset.
Mahdatko käsittää tilannetta nyt edes kunnolla?
Joo ja ei. Mä tunnen tuon teinin hyvin ja pitkältä ajalta ja ollaan vietetty aikaisemmin paljon aikaa yhdessä. Olen toiminut tietyissä asioissa hänen "luottoaikuisenaan" ja auttanut perhettä vähän muutenkin. Nyt sitten hän on vaan aikuistunut ja kun itse asun kauempana, niin näkeminen on jäänyt vähemmälle. Siksi mietin, että voisiko minusta olla apua tässä tilanteessa vai autanko parhaiten vain laittamalla välillä viestin jossa kerron olevani olemassa ja annan hänelle mahdollisuuden vastata jos hän niin haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole vain vähän maassa, hän on masentunut. Kun hän ei halua tavata sua. anna olla. MUTTA muista aina välillä, säännöllisen epäsäännöllisesti häntä viestein tms, kysele kuulumisia ja toivottele parempia jatkoja. Ilmaise, että ajattelet häntä.
Näin olen ajatellut tekeväni. Mutta mietin vaan sitä, että mistä tietää milloin olisi oikea hetki tarttua teiniä niskasta ja vaan viedä hänet ulos.
ap
Näet varmaan enkeleitäkin? Sinun tehtäväsi on olla taustalla ja saatavilla, eikä leikkiä mitään jeesusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole vain vähän maassa, hän on masentunut. Kun hän ei halua tavata sua. anna olla. MUTTA muista aina välillä, säännöllisen epäsäännöllisesti häntä viestein tms, kysele kuulumisia ja toivottele parempia jatkoja. Ilmaise, että ajattelet häntä.
Näin olen ajatellut tekeväni. Mutta mietin vaan sitä, että mistä tietää milloin olisi oikea hetki tarttua teiniä niskasta ja vaan viedä hänet ulos.
ap
Silläkö luulet hänen parantuvan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei ole vain vähän maassa, hän on masentunut. Kun hän ei halua tavata sua. anna olla. MUTTA muista aina välillä, säännöllisen epäsäännöllisesti häntä viestein tms, kysele kuulumisia ja toivottele parempia jatkoja. Ilmaise, että ajattelet häntä.
Näin olen ajatellut tekeväni. Mutta mietin vaan sitä, että mistä tietää milloin olisi oikea hetki tarttua teiniä niskasta ja vaan viedä hänet ulos.
ap
Näet varmaan enkeleitäkin? Sinun tehtäväsi on olla taustalla ja saatavilla, eikä leikkiä mitään jeesusta.
Kiiti Jonne, juuri tätä tämä keskustelu taas kaipasikin
Sun pitää hyväksyä ettei kaikkeen voi vaikuttaa.
Joskus perheestä on hoidossa väärä ihminen ja "meillä on nyt vähän haastavaa, kun on tämä lapsen masennus. Kaikki olis hyvin, mutta kun on tää kauhee", niin se vika voikin olla siinä hössöttäjässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita sille viesti, että se voi ottaa yhteyttä ja olet olemassa jos hän sinua tarvii. Että hän voi ottaa yhteyttä kun hänelle sopii.
Alue: Aihe vapaa
ups