Tunnollisesti. Mitä asioita sinä kadehdit?
Kommentit (32)
Menestyviä,
fiksuja,
terveitä,
onnellisia,
kauniita,
suosittuja
ihmisiä.
Niitä, joilla on ystäviä
Niitä, joilla on rahaa muuhunkin kuin välttämättömiin menoihin
Niitä, joilla on mielekäs työ
Niitä, joilla on puoliso
Niitä, joilla on lapsia
Niitä, joilla on omistusasunto
Niitä, joilla on iho, joka ei kuivu korpuksi kun vähänkin pakastaa
Kadehdin rohkeita ihmisiä, sellaisia jotka uskaltavat tehdä juuri niinkuin haluavat. Ja usein vielä onnistuvat
Sitää että ihminen on elämäänvirrassa teve ja normaaali ja hyvöäksytty ja kaaikki elämässsä mennnyt kuin oppikirjasssa.
Sitä että on löytänyt oman kutsumusammatin ja saa työskennellä siinä toimessa. Nimimerkillä ”Kohta 40 v. Mikä musta tulis isona?”
Sitä, että saa tehdä itselleen mieluisaa työtä ja on rahaa ostaa muutakin ruokaa ym. perusasioita.
Tällä hetkellä kadehdin vain erään miehen vaimoa. En haluaisi olla hän, mutta haluaisin olla hänen paikallaan tuon miehen vaimona.
Vierailija kirjoitti:
Tunnollisesti? Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa?
tunnollinen
joka suorittaa tehtävänsä tai velvollisuutensa huolellisesti ja/tai kantaa omantunnon tuskia (oikeasti tai kuvitellusti) huonosta suorituksesta
tunnollisesti
tunnollisella tavalla
Näin kertoo wikisanakirja
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä kadehdin vain erään miehen vaimoa. En haluaisi olla hän, mutta haluaisin olla hänen paikallaan tuon miehen vaimona.
Sama. Täydellinen mies hänellä. Toivottavasti osaa arvostaa miestänsä. Itse tekisin tuollaisen miehen vuoksi joka päivä mitä tahansa. Ja kyse ei ole ulkoisista ominaisuuksista vaan mies on älyttömän mukava, itsevarma, empaattinen, huomioiva, hyväkäytöksinen, hauska, positiivinen, taitava etc.
Rehellisesti. Se sana on rehellisesti.
Vastaan rehellisesti eli kerron totuudenmukaisesti, mitä mieltä asiasta olen.
Vastaan tunnollisesti eli huolellisesti ja koen sen jopa olevan velvollisuuteni. Poden huonoa omatuntoa, jos en vastaa.
Ihmisiä, joilla on paljon ystäviä ja joiden on helppo tutustua muihin.
Ihmisiä, joilla on perittyä rahaa.
Jaa-a. Ehkä kadehdin ihmisiä joilla on paljon rahaa käytettäväksi. Menestyneet ihmiset voi varmaan rinnastaa tuohon myös. Ärsyttää vähän että en ole missään niin lahjakas että menestyisin ammatillisesti ja voisin tehdä sillä rahaa siihen malliin että voisi huoletta elellä.
Toisaalta taas en koe kadehtivani oikein ketään tai mitään, koska kateus on yleisesti tosi negatiivisesti latautunut sana eikä mulla ole kuitenkaan mitään negatiivisia tunteita paremmin menestyviä kohtaan. En pidä sitä varsinaisesti kadehtimisena jos ajattelen että "olisipa kiva jos itsellä olisi tuota ja tuota".
Kauniita, kaunisvartaloisia (luonnostaan), terveitä, sosiaalisesti taitavia, älykkäitä ja varakkaita ihmisiä.
Vanhempia, joilla on isovanhemmat ja muitakin auttamassa lasten kanssa. Tämä on kateuksistani kaikkein pahin :(
Toiseksi pahinta on olla kateellinen niille naisille, joiden miehet haluavat heitä kolmen lapsen ja monen, monen kilon jälkeenkin.
Kolmanneksi, olen kateellinen heille jotka saavat perintöä. Itse en tule saamaan mitään.
En ketään. En tunne ikinä kateutta.
Olen pillukade. Harmittaa ihan mahdottomasti , että oma elämä on niin seksuaalisesti köyhää.
Minulla on kaikkea, ja saa muillakin vapaasti olla. Onnellisuus onnea.
Tunnollisesti? Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa?