Miten rankka päättynyt suhde muuttaa ihmistä?

Mulla loppui viime vuonna vuosien suhde. Nainen käytti aika paljonkin henkistä väkivaltaa. En esim saanut käydä nukkumaan silloin kun olisi pitänyt. Hänen aikataulujen mukaan olisi pitänyt elää, vaikka eri aikaan menimme töihin. Kaikkeni tein, että elämämme olisi jokseenkin siedettävää, vaikka koko ajan jokin asia oli hänen mielestä huonosti.
Jälkikäteen mietittynä on käsittämätöntä, että vuosikausia tyypilliset valitukset sain siitä kun menin ruokakauppaan lauantaina klo 14. On kuulemma hukkaanheitetty vkonloppu sellainen, joka käytetään moisten asioiden tekemiseen.
Tienasin kovalla työllä julmetun kasan rahaa, joka käytettiin yhteiseen hyvään, ei minun omiin juttuihin. Kotitöitä tein niin paljon kuin vuorokaudessa on tunteja. Arvostusta palkkatyön tai kotitöiden tekemisestä en juuri saanut. Toinen makasi enimmäkseen sohvalla puhelin kädessä.
Onneksi tuo helvetti on päättynyt. Nyt on vain tilanne se, että olen aivan loppu. Olisin halunnut olla jollekin hieno ja reipas mies. Jaksanko olla sitä enää kenellekään kun tällainen kokemus on takana. Tulee mieleen eräs tuttu mies, jolle tehtiin ikävästi ja sen seurauksena mies sulkeutui ja keskittyi pelkkään työntekoon 24/7.