Muiden ostama tavara/romu riesana

Sinun kotisi, sinun tavarasi. Kohteliaisuudesta ei tarvitse säilyttää yhtään mitään itselle epämieluisia tai tarpeettomia esineitä.

Mitäs jos tämän vuoden tavoitteenasi ottaisit oman elämäsi haltuusi.

1/5

Lahjan suoja-aika on kaksi minuuttia tuojan lähdöstä. Sen jälkeen sen saa myydä tai lahjoittaa edelleen.

Toimistotuoli risana toki. Näissähän on hyvä varmaan see että istutaan selkä suorana?

Ap jatkaa. Unohdin mainita että jarruna toimii myös mies joka silmät säihkyen ottaa vastaan lahjuksia ja tavaraa koska hänestä tavara on yhtä kuin rikkaus.

Muuten voit vaihtaa tavarat mieluisiin, mutta anna lapsesi itse päättää millaisia vaatteita pitää.

Muistan miten ihanaa oli heivata viimeinen sukulaiselta saatu kaluste ulos ja vihdoin asua kodissa jossa silmä lepää :) Joskus 30+ ikäisenä siihen oli varaa.

Aikuistumisen paikka, opetella omat rajat. Ensin kiellät muita tuomasta tavaraa (ei välttämättä tehoa, mutta ihan sama), ja sitten hankkiudut turhista eroon. Vanhoista sekä uusista sitä mukaa kun niitä tulee.

Tämä on yksi niistä oppikirjaesimerkeistä kuinka ongelman ratkaisu on TÄYSIN omissa käsissä. Ja joo, onhan se hankalaa jos muille tulee paha mieli. Aikuistumisen kehitystehtävä onkin oppia erottamaan oman vastuun rajat - muiden ihmisten tunteet eivät ole sinun vastuullasi, sen jälkeen kun olet itse ilmaissut rajasi ja pidät niistä kiinni.

Itsekästä ja huonokäytöksistä heivata pois toisen tuoma lahja.

Vierailija kirjoitti:

Itsekästä ja huonokäytöksistä heivata pois toisen tuoma lahja.

Toisaalta on itsekästä tuoda lahja mikäli sen aiottu saaja on moisen kieltänyt. Silloinhan lahjan ostaja ostaa lahjan lähinnä itselleen. Noh, ap ei tosin ole kieltänyt eli ei sinänsä päde tässä.

Vierailija kirjoitti:

Koitappa siivota ja vähentää tavaraa kun 90% irtaimistosta on muiden ostamia. Äitini on ostanut minulle arvokkaan (eikä lainkaan minun tyylisen) astiaston. Joka kerta kun syön näistä astioista, mietin vain että oikeasti miksi minä aikuinen ihminen en saa itse valitsemista astioista edes syödä. En voi näitä hävittääkkään kun äitini on näihin omaisuuden sijoittanut ja käy meillä touhaan. Samoin KAIKKI lakanat, pussilakanat, pyyhkeet, muutkin astiat ja koriste-esineet, jopa iso osa vaatteista on lahjoja kaikenmaailman sukulaisilta ja tutuilta. Itse en oikeastaan osta kuin lapsilleni jotain käyttövaatetta, ja silti asuntomme on täynnä tavaraa ja rojua. Ole toki paljon myynyt ja antanut kierrätykseen, mutta lahjaksi saadut arvoesineet yms joudun kohteliasuuttani pitää. Onko muilla tällaista tilannetta?? Vihaan sitäkin että isovanhemmat ostaa lapsilleni mielestäni todella suoraan sanoen rumia vaatteita tavaratalojen alennusmyynneistä. Lapset itse tykkäävät näistä printtikuoseista ja pitävät niitä koko ajan. Minä haluaisin että saisin itse päättää miten lapseni pukeutuisi. Ja siis haluaisin päättää mitä kotini sisältää....

Eli haluaisit että voisit päättää ITSE mitä käytät, mutta samalla et halua että TOISET päättävät ITSE mitä haluavat käyttää (lapsesi.).

Katse sinne peiliin ensin.