Ärsyttää kun ei voi kenellekkään puhua

Ootko narsistin tai muuten itsekkään tyypin kanssa, kun sulla ei ole kavereita tai lähipiiriä. Niillä on tapana hävittää kumppanilta turvaverkosto.

Mikäs siiinä mättää?

Niin. Minuakin ärsyttää kun ei voi kellekään puhua, ei ole edes sitä parisuhdetta. Periaatteessahan tähänkin on tottunut, mutta ajoittain nousee vain sellainen ärtymys.

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siiinä mättää?

Ei oo kyllä itelllä kokemusta mutta sen tiedään erilaisia vaiheita niiissäää tuppaa olemaaan.

Vierailija kirjoitti:

Ootko narsistin tai muuten itsekkään tyypin kanssa, kun sulla ei ole kavereita tai lähipiiriä. Niillä on tapana hävittää kumppanilta turvaverkosto.

En, mulla ei vaan koskaan ole ollut sukulaisia jotka välittäisi eikä ystäviä.

Mä puhun av:lle.

Voit kertoa minulle. Minulla ei ole edes parisuhdetta. En ole vuosiin edes harkinnut moista. Lapsuuden kiusaaminen jätti syvän aukon minun ja muiden ihmisten välille. Tunnen yleensä vain negatiivisia tunteja ihmisiä kohtaan ja ärsyynnyn ihmisistä. Voin kuitenkin netissä höpötellä neutraalisti ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siiinä mättää?

Ei oo kyllä itelllä kokemusta mutta sen tiedään erilaisia vaiheita niiissäää tuppaa olemaaan.

Arveleen yksi ongeelma lieneee siinä etttä naiselle sysätääään liikaa vastuuta siinä perheesssä. Selllainen viriiliys erilaisin hyväksi havaiiituin keiinoiin oli ne ammattiin liiittyviä tai harrastuksiin liiittyviä persooonaan sidonnnaisia ikäänkuin voimaaa antaviaa ja ihmisen psykofyysiiistä hahmoaaa hyväileviä antaaa sitä energiaaa.

No nyt saatiin hauska ketju, kun kielipuoli ryhtyi vastailemaan ammattivalittajalle.  :D

Vierailija kirjoitti:

No nyt saatiin hauska ketju, kun kielipuoli ryhtyi vastailemaan ammattivalittajalle.  :D

Älä muuta sano. Kaikkihan me tiedetään mikä ammattivalittajaa vaivaa, mutta mikä hitto tota kielipuolta vaivaa? Sormet sillä ainakin kramppaa.

Mä luulen että kielipuolella kramppaa myös korvien välissä...

Sama täällä, tosin olen oppinut elämään sen kanssa.  Saahan olla rauhassa suuriman osan aikaa

Ite käyn puhumassa terapeutin kanssa kerran viikossa.

Ja kuinka täydellinen pitää parisuhde olla loppujen lopuksi.

Siis eikö sille parisuhteen toiselle osapuolelle voi ollenkaan puhua siitä mikä teidän välisessänne parisuhteessa on pielessä?

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö sille parisuhteen toiselle osapuolelle voi ollenkaan puhua siitä mikä teidän välisessänne parisuhteessa on pielessä?

No tämän parisuhteen osapuolet on molemmat sellaisia että oksat pois. Kaikki kommunikointi tapahtuu komentamisen ja valittamisen välityksellä. Vaikea siinä on viestiä parisuhdeongelmista.

Ota ap yhteyttä seurakunnan diakoniaan. Siellä voi jutella luottamuksella eikä tarvitse kuulua kirkkoon. Itselläni sama tilanne, mutta on vain pärjäiltävä näiden asioiden kanssa. Tsemppiä!