Tyttö jankuttaa moposta ja mopokortista.

Ei ole, eikä halua. Pk-seudulla ei ole niin tarvetta. Ehkä maaseudulla on suurempi tarve hankkia mopokortteja ja -autoja pitkien välimatkojen vuoksi?

Tietenkin. Ajaa nyt keväällä piikkikortin.

Ei saa, koska ei tarvitse. Koulu on puolen kilometrin päässä.

Itse olisin aikanaan halunnut mopon, ihan jo siksi että välimatkat olisivat menneet nopeammin ja aikaa olisi säästynyt ihan muuhun kuin pyöräilyyn/kävelyyn. Ei minua muiden mopot kiinnostaneet, ei silloin ollut tapana kavereiden kanssa lähteä mopoilla päristelemään (paitsi pojilla). Mieluummin kaverien kanssa mentiin kävellen niin saattoi rupatella samalla.

Omat liikkumiseni siis olivat koulumatkat (2km), treenimatkat (6 tai 10km), kavereille, keskustaan (3km), uimaan, futiskentille jne. Enemmän mä menossa olin kuin kotona. No, onneks isä kuskasi aika paljon treeneihin, tuskin talvisin olisin muuten jaksanutkaan pitkien koulupäivien päälle enää lähteä 1,5h treeneihin kymmenen kilsan päähän ja vielä takaisinkin. Missä välissä olisin ehtinyt läksyjä tekemään ja kokeisiin lukemaan?

Eli meillä saa tyttö/poika mopon jos sellaisen haluaa ja osaa perustella tarvitsevansa. Ihan hupileluksi en ostaisi, turhan kallis ja vaarallinen, yhdessähän hölmöys tiivistyy.

Mopokorttia ei tipu mutta kevytautokortin saa ja sen haluaa.

On kyllä ja kustansimme sen. Välimatkat on suht pitkiä joten helpottaa myös meidän arkea. Toki säännöt on tehty selväksi että avain ja kortti lähtee pannaan mikäli liikenteessä käyttäydytään typerästi, ei käytetä asianmukaisia varusteita ja kuskataan ylimääräisiä kyydissä. Viritystä emme salli, mutta mikäli jää kiinni, menee tieto poliisille joko suoraan jos jää kiinni tai meidän kautta mikäli me saamme siitä tietää.

Tytöllä siis skootteri.