Nainen halusi yhtäkkiä erota ja nyt haukkuu ja uhoaa, kun yksinhuoltajana on raskasta ja raha ei riitä mihinkään

Anna olla ja elä omaa elämääsi. Pahalta kalskahtaa ”entisen avioliittonsa lasten elämä”. Unohda.

Ei todellakaan tarvii sinun kaikkea maksaa! Ihme muija!

Sun ei tartte enään kuunnella,eikä kannatakkaan.

Onko teillä yhteisiä lapsia?

Ihan normaalia. Ei se ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella.

Vierailija kirjoitti:

Meillä piti olla ihan hyvä suhde, mutta viimeisinä' aikoina hän mielestään teki aivan kaiken yksin, vaikka asia ei todellakaan näin ollut. sai ihme kilareita ja haukkui minut ja sukuni kaikesta mahdollisesta ja miten minä pilaan aina kaiken.

Hän halusi erota ja koki, että yksinhuoltajana saa olla vapaampi.

Nyt saan kuulla jatkuvaa sättimistä siitä, että hänellä on raskasta eikä rahansa riitä mihinkään. Minun kuulemma pitäisi maksaa hänelle aivan kaikki.Jopa hänen entisen avioliittonsa lasten elämä.

Olin naimisissa naisen kanssa jolla oli kaksi lasta edellisestä suhteesta. Exä ei ole missään tekemisissä jälkikasvunsa kanssa. Meillä ei ollut yhteisiä lapsia. Vaimo halusi eron ja mikäs minä olen sitten vastaan väittämään jos toinen ei halua olla enää. Kun ostin oman asunnon ja lähdin, niin kahden viikon päästä se soitteli otanko lapset vkloppusin luokse, että hänkin pääsee tuulettumaan... En ota, ei ole minun lapsia, joten soittele sille lasten isälle jos hoitais lapsensa. Hoidin kylllä kun asuttiin samassa asunnossa ja se on ihan normaalia silloin, mutta eron sattuessa ei asia kuulu minulle mitenkään. Siitä se sitten suuttu ja päivitteli facebookkiin asti kuinka kuspää olen.. Onneksi siellä sen kaverit kommentoi seinälle, että miksi pitäs ottaa laspet kun ei se ole edes lasten isä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia. Ei se ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella.

Kyllä se monesti on. Tolla logiikalla orjan ei koskaan kannattaisi tavoitella palkkatyötä tai alkoholistimiehen vaimon ottaa eroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia. Ei se ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella.

Kyllä se monesti on. Tolla logiikalla orjan ei koskaan kannattaisi tavoitella palkkatyötä tai alkoholistimiehen vaimon ottaa eroa.

Niinpä. Mutta ainakin nainen pääsi eroon vastenmieliseltä äijänkuvatuksesta. Vapaudenkatu ei ole hintaa ja nyt hän voi löytää paremman kumppanin itselleen.

Ei sitten tullut mieleen, että ehkä se avioero oli viimeksikin tullut ihan hyvästä syystä..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia. Ei se ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella.

Kyllä se monesti on. Tolla logiikalla orjan ei koskaan kannattaisi tavoitella palkkatyötä tai alkoholistimiehen vaimon ottaa eroa.

Niinpä. Mutta ainakin nainen pääsi eroon vastenmieliseltä äijänkuvatuksesta. Vapaudenkatu ei ole hintaa ja nyt hän voi löytää paremman kumppanin itselleen.

Tai voi löytää huonomman kumppanin itselleen. Kyllä se vaan pääosin on niin että ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella. Lähinnä nämä erotapaukset todennäkäisesti onnistuu, jos ei halua sitä "ruohoa" enää ollenkaan. Eli haluaa elää ilman puolisoa ja on siihen olemassa omat resurssit yms.

joillakin ihmisillä on vaikeaa ymmärtää, että eron jälkeen ei olla enää yhdessä. ehkä ero voi olla niin vaikea paikka, että ajatellaan vain asuttavan eri osoitteissa, mutta muuten on kuin ennenkin. ap:lle oli varmasti ihan ok suhteen aikana jäädä naisen entisestä liitosta syntyneiden lasten kanssa kotiin, kun nainen menee "tuulettumaan", mutta eron jälkeen ap:n ei tarvitse olla edes yhteydessä koko naiseen enää ikinä.

itselläni exä kuvitteli, että asioita voi eron jälkeen hoitaa täysin saman kaavan mukaan kuin liiton aikana. tämä tarkoitti, että pystyi sopimaan kavereidensa kanssa meno hyvin lyhyellä aikataululla. tästä tietenkin seurasi, että exä yritti kostaa lasten avulla. lapsia tuotiin hoitoon miten sattuu tai sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni. katkaisin välit täysin. aluksi tuli kiukuttelua, kun en ollut vastannut puheluun tai tekstiviestiin, kun oli tuomassa lapsia. jos sovimme lapsien tulevan luokseni maanantaina, niin niitä ei voinut tuoda perjantaina, että pääsisi itse kavereiden kanssa ulos. olin kokonaan pois kodistani, kun sain tekstiviestin exän tuovan lapsia tunnin varoitusajalla. aluksi kosti niin etten nähnyt lapsia muutamaan kuukauteen, mutta lopulta tilanne tasoittui ja exä osasi pitää sovituista asioista kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä piti olla ihan hyvä suhde, mutta viimeisinä' aikoina hän mielestään teki aivan kaiken yksin, vaikka asia ei todellakaan näin ollut. sai ihme kilareita ja haukkui minut ja sukuni kaikesta mahdollisesta ja miten minä pilaan aina kaiken.

Hän halusi erota ja koki, että yksinhuoltajana saa olla vapaampi.

Nyt saan kuulla jatkuvaa sättimistä siitä, että hänellä on raskasta eikä rahansa riitä mihinkään. Minun kuulemma pitäisi maksaa hänelle aivan kaikki.Jopa hänen entisen avioliittonsa lasten elämä.

Olin naimisissa naisen kanssa jolla oli kaksi lasta edellisestä suhteesta. Exä ei ole missään tekemisissä jälkikasvunsa kanssa. Meillä ei ollut yhteisiä lapsia. Vaimo halusi eron ja mikäs minä olen sitten vastaan väittämään jos toinen ei halua olla enää. Kun ostin oman asunnon ja lähdin, niin kahden viikon päästä se soitteli otanko lapset vkloppusin luokse, että hänkin pääsee tuulettumaan... En ota, ei ole minun lapsia, joten soittele sille lasten isälle jos hoitais lapsensa. Hoidin kylllä kun asuttiin samassa asunnossa ja se on ihan normaalia silloin, mutta eron sattuessa ei asia kuulu minulle mitenkään. Siitä se sitten suuttu ja päivitteli facebookkiin asti kuinka kuspää olen.. Onneksi siellä sen kaverit kommentoi seinälle, että miksi pitäs ottaa laspet kun ei se ole edes lasten isä.

Tästä tuli mieleen onkohan kuinka harvinaista vai onko yllättävän yleistä, että lapsen vanhemman mielestä se oma vanhemmuus on (tietenkin) itseisarvoista, mutta se toisen vanhemman vanhemmuus on henkisellä tasolla korvattavissa suurin piirtein kenellä tahansa vähänkään kelvollisella ihmisellä? Ei oteta kantaa sukupuoliin. Ilmeisesti aloittajan puoliso ajattelee näin. Lasten alkuperäinen toinen vanhempi on henkisellä tasolla korvattu sinänsä täysin vieraalla ihmisellä.

Voi luoja :D sano sille että nyt oot omillas niinkuin toivoit.

Vierailija kirjoitti:

Meillä piti olla ihan hyvä suhde, mutta viimeisinä' aikoina hän mielestään teki aivan kaiken yksin, vaikka asia ei todellakaan näin ollut. sai ihme kilareita ja haukkui minut ja sukuni kaikesta mahdollisesta ja miten minä pilaan aina kaiken.

Hän halusi erota ja koki, että yksinhuoltajana saa olla vapaampi.

Nyt saan kuulla jatkuvaa sättimistä siitä, että hänellä on raskasta eikä rahansa riitä mihinkään. Minun kuulemma pitäisi maksaa hänelle aivan kaikki.Jopa hänen entisen avioliittonsa lasten elämä.

Se on kun mikään ei riitä

Minäkin olen huomannut ystäväpiirissä, miten raskasta yksinhuoltajuus yllättäen on, vaikka eron syy oli "ettei mies tehnyt mitään". Jos mies ei tehnyt mitään tai oli "kolmas lapsi" niin eihän siinä tapauksessa elämän pitäisi muuttua yhtään raskaammaksi.

Todellisuudessa miehet tekivät paljonkin, mutta eri asioita kuin naiset. Naiset ei vain olleet koskaan huomanneet miehstensä tekemisiä. Naisten tekemät hommat vain olisi pitänyt "jakaa".

Ei, tämä ei koska kaikkia naisia, kaikkia miehiä tai kaikkia eroja. Monessa tapauksessa vastuunjako on ollut täysin vääristynyttä ja moni ero on ollut täysin aiheellinen.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen huomannut ystäväpiirissä, miten raskasta yksinhuoltajuus yllättäen on, vaikka eron syy oli "ettei mies tehnyt mitään". Jos mies ei tehnyt mitään tai oli "kolmas lapsi" niin eihän siinä tapauksessa elämän pitäisi muuttua yhtään raskaammaksi.

Todellisuudessa miehet tekivät paljonkin, mutta eri asioita kuin naiset. Naiset ei vain olleet koskaan huomanneet miehstensä tekemisiä. Naisten tekemät hommat vain olisi pitänyt "jakaa".

Ei, tämä ei koska kaikkia naisia, kaikkia miehiä tai kaikkia eroja. Monessa tapauksessa vastuunjako on ollut täysin vääristynyttä ja moni ero on ollut täysin aiheellinen.

Usein myöskään mikään ei romahda eikä mikään kaadu kun tällainen marttyyri, sukupuoleen katsomatta, lähtee. Kyse on asenteesta ja jostakin muusta jota ei saada ilmaistua.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen huomannut ystäväpiirissä, miten raskasta yksinhuoltajuus yllättäen on, vaikka eron syy oli "ettei mies tehnyt mitään". Jos mies ei tehnyt mitään tai oli "kolmas lapsi" niin eihän siinä tapauksessa elämän pitäisi muuttua yhtään raskaammaksi.

Todellisuudessa miehet tekivät paljonkin, mutta eri asioita kuin naiset. Naiset ei vain olleet koskaan huomanneet miehstensä tekemisiä. Naisten tekemät hommat vain olisi pitänyt "jakaa".

Ei, tämä ei koska kaikkia naisia, kaikkia miehiä tai kaikkia eroja. Monessa tapauksessa vastuunjako on ollut täysin vääristynyttä ja moni ero on ollut täysin aiheellinen.

On toi aika yleistä, että yhtäkkiä on kaikki raskasta kun ero tullut.. Mies ei tee muka ikinä mitään. Sitten yh nainen huomaa, kun on itse siellä renkaita vaihtamassa tai hakemassa 4 kertaa viikossa lastaan harrastuksissa ja viemässä sitä dösällä joka paikkaan. Omille vanhemmillekkaa ei jaksa enää mennä, kun pitää julkisilla kulkea jne. Mutta joo ei koske kaikkia ja monelle se ero on ihan syystäkin tullut

Eron jälkeen eksälleni tuli karvaana yllätyksenä se ettei hän voi tulla kylään tapaamaan kissaani. Toisilla on kummallisia käsityksiä yhteydenpidosta eron jälkeen, aivan kuin eron jälkeen olisi ikuinen velvollisuus olla jotenkin osa eksän elämää. Tuli kyllä hieman outo olo kun aikuinen mies yritti vaatia yhteishuoltajuutta lemmikkieläimelle, joka oli minun jo ennen seurustelun aloittamista.

Vierailija kirjoitti:

joillakin ihmisillä on vaikeaa ymmärtää, että eron jälkeen ei olla enää yhdessä. ehkä ero voi olla niin vaikea paikka, että ajatellaan vain asuttavan eri osoitteissa, mutta muuten on kuin ennenkin. ap:lle oli varmasti ihan ok suhteen aikana jäädä naisen entisestä liitosta syntyneiden lasten kanssa kotiin, kun nainen menee "tuulettumaan", mutta eron jälkeen ap:n ei tarvitse olla edes yhteydessä koko naiseen enää ikinä.

itselläni exä kuvitteli, että asioita voi eron jälkeen hoitaa täysin saman kaavan mukaan kuin liiton aikana. tämä tarkoitti, että pystyi sopimaan kavereidensa kanssa meno hyvin lyhyellä aikataululla. tästä tietenkin seurasi, että exä yritti kostaa lasten avulla. lapsia tuotiin hoitoon miten sattuu tai sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni. katkaisin välit täysin. aluksi tuli kiukuttelua, kun en ollut vastannut puheluun tai tekstiviestiin, kun oli tuomassa lapsia. jos sovimme lapsien tulevan luokseni maanantaina, niin niitä ei voinut tuoda perjantaina, että pääsisi itse kavereiden kanssa ulos. olin kokonaan pois kodistani, kun sain tekstiviestin exän tuovan lapsia tunnin varoitusajalla. aluksi kosti niin etten nähnyt lapsia muutamaan kuukauteen, mutta lopulta tilanne tasoittui ja exä osasi pitää sovituista asioista kiinni.

Mun exä myös kuvitteli, että hän vain vaihtaa miestä, ja muuten asiat rullaa samoin kuin ennenkin, eli että minä juoksen kieli vyön alla vaihtamaan lamput ja kolaamaan pihan että LAPSILLA on hyvä olla. Aina kun tämä uusi mies lähti johonkin työreissuun(ja niitä oli paljon) annettiin minulle lista viestillä mitä minun pitää tulla tekemään. Lapsia minun piti hoitaa silloin kun exä halusi. Jaksoin tätä jonkun vuoden, mutta sitten menin piippuun, ja aloin käyttämään enemmän alkoholia. Musta vain tuntui siltä että alkoholilla pääsin eroon vaatimuksista helpoiten, ja oli helpompi kuulla haukkuja alkoholismistani, kuin minusta persoonana. opulta käytin itsekin jo tekosyynä alkoholismia, vaikka en ollut alkoholisti. Sitten löysin nykyisen vaimoni, laitoin korkin kiinni, ja siitä lähtien se etten hypännyt exän pillin mukaan olikin naisystäväni syytä. Missään vaiheessa exälleni ei ole mennyt perille että syy saattaa olla hänessä itsessään. Syy on koko ajan ollut minussa, ensin join liikaa, sitten otin huonon naisen itselleni. Exä ei vain ymmärrä että me olemme eronneet jo 7 vuotta sitten, eikä minulla ole häntä kohtaan enää mitään velvollisuuskia. Kaiken lisäksi hän käyttää lapsia tekosyynä, että saisi mitä itse haluaa. En kuulemma välitä lapsista kun en kolaa heidän pihaa, en vie exälle siideriä samalla kun haen lapset meidän luokse viikonlopuksi jne.

Raskasta, mutta onneksi ei ole enää kovin montaa vuotta tätä jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joillakin ihmisillä on vaikeaa ymmärtää, että eron jälkeen ei olla enää yhdessä. ehkä ero voi olla niin vaikea paikka, että ajatellaan vain asuttavan eri osoitteissa, mutta muuten on kuin ennenkin. ap:lle oli varmasti ihan ok suhteen aikana jäädä naisen entisestä liitosta syntyneiden lasten kanssa kotiin, kun nainen menee "tuulettumaan", mutta eron jälkeen ap:n ei tarvitse olla edes yhteydessä koko naiseen enää ikinä.

itselläni exä kuvitteli, että asioita voi eron jälkeen hoitaa täysin saman kaavan mukaan kuin liiton aikana. tämä tarkoitti, että pystyi sopimaan kavereidensa kanssa meno hyvin lyhyellä aikataululla. tästä tietenkin seurasi, että exä yritti kostaa lasten avulla. lapsia tuotiin hoitoon miten sattuu tai sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni. katkaisin välit täysin. aluksi tuli kiukuttelua, kun en ollut vastannut puheluun tai tekstiviestiin, kun oli tuomassa lapsia. jos sovimme lapsien tulevan luokseni maanantaina, niin niitä ei voinut tuoda perjantaina, että pääsisi itse kavereiden kanssa ulos. olin kokonaan pois kodistani, kun sain tekstiviestin exän tuovan lapsia tunnin varoitusajalla. aluksi kosti niin etten nähnyt lapsia muutamaan kuukauteen, mutta lopulta tilanne tasoittui ja exä osasi pitää sovituista asioista kiinni.

Mun exä myös kuvitteli, että hän vain vaihtaa miestä, ja muuten asiat rullaa samoin kuin ennenkin, eli että minä juoksen kieli vyön alla vaihtamaan lamput ja kolaamaan pihan että LAPSILLA on hyvä olla. Aina kun tämä uusi mies lähti johonkin työreissuun(ja niitä oli paljon) annettiin minulle lista viestillä mitä minun pitää tulla tekemään. Lapsia minun piti hoitaa silloin kun exä halusi. Jaksoin tätä jonkun vuoden, mutta sitten menin piippuun, ja aloin käyttämään enemmän alkoholia. Musta vain tuntui siltä että alkoholilla pääsin eroon vaatimuksista helpoiten, ja oli helpompi kuulla haukkuja alkoholismistani, kuin minusta persoonana. opulta käytin itsekin jo tekosyynä alkoholismia, vaikka en ollut alkoholisti. Sitten löysin nykyisen vaimoni, laitoin korkin kiinni, ja siitä lähtien se etten hypännyt exän pillin mukaan olikin naisystäväni syytä. Missään vaiheessa exälleni ei ole mennyt perille että syy saattaa olla hänessä itsessään. Syy on koko ajan ollut minussa, ensin join liikaa, sitten otin huonon naisen itselleni. Exä ei vain ymmärrä että me olemme eronneet jo 7 vuotta sitten, eikä minulla ole häntä kohtaan enää mitään velvollisuuskia. Kaiken lisäksi hän käyttää lapsia tekosyynä, että saisi mitä itse haluaa. En kuulemma välitä lapsista kun en kolaa heidän pihaa, en vie exälle siideriä samalla kun haen lapset meidän luokse viikonlopuksi jne.

Raskasta, mutta onneksi ei ole enää kovin montaa vuotta tätä jäljellä.

Mitäs teet.. Ei tulis mieleekään juosta entisen asioilla