Onko kenenkään teistä nuorella todettu epävakaata persoonallisuutta?

Parhaalla ystävällä on kyseinen diagnoosi ja voin suositella lääkitystä, vaikka yleensä olen melko lääkevastainen, niin silti joskus lääkitys on melko pakollinen, jotta elämä pysyy paremmin järjestyksessä. Tietenkään en tiedä miten vahvaa oireilusi on, mutta lääkitystä ei kannata pelätä ihmisten mielipiteiden perusteella, usein saa kulla pelkkää negatiivista palautetta "hullun lääkkeistä", mutta oletko koskaan kuullut samaa sanottavan vaikka diabetes lääkkeistä? Kannattaa silti huomioida että lääkitys ei pitäisi olla se ensimmäinen hoito, mutta kun kyseessä on vakava diagnoosi, nii tätä ei voida verrata vaikka unettomuuteen yms. lievään oireiluun, joihin ihmisiä lääkitään aivan liian vahvasti, vaan näissä olisi syytä aloittaa muokkaamalla elämäntapoja. Terapiaa kannattaa ehdottomasti kokeilla ja yleensä lääkitys ja terapia voivat olla yhtäaikaa käytössä.

Tiedän tuttavapiiristäni erään naisen joka kärsii ko. sairaudesta ja hänen elämänsä tuntuu olevan melkoista sekoilua. Luulen, että hänellä ei ole lääkitystä. Surullista seurattavaa, raha ja ihmissuhdeasiat aina sotkussa. Holtiton seksisuhteissa ja alkoholi maistuu. Siitä seurauksena taas  katumusta ja masennusta. Joskus yritin tukea häntä ja olla ystävä, mutta hän ei pysty hallitsemaan käytöstään eikä lupauksista huolimatta osaa pitää itsestään huolta.