Miksi et anna koirasi tutustua toisiin koiriin?

Onko sulla bittpulli?

Oma koirani on äärimmäisen valikoiva kavereidensa suhteen. Pentuja se ei voi sietää. Kun se ei halua tehdä tuttavuutta, se murahtaa ja jos sitä ei uskota, se näyttää hampaitaan. Siksi en viitsi antaa sen seurustella tuntemattomien koirien kanssa. Sinun kannattaisi mennä pentukoirakouluun, jossa pentusi saa tavata ikätovereitaan ja höseltää pentumaisesti. Tai sitten pyytää jotain tuttavaasi, jolla on pitkäpinnainen koira, kävelylenkille. Ehdottomasti kannattaa nähdä vaivaa sosiaalistamisen kanssa.

Mä en vihoittele, mutta en anna koirani "tutustua muihin koiriin". Pyrin tuomaan ystävällisesti ilmi sen, etten toivo muiden koirien tulevan iholle.

Mulle se sosiaalistaminen on sitä, ettei kaikkia tarvitse mennä tervehtimään, vaan koira pystyy elämään neutraalisti minkälaisessa ympäristössä vain. Niin että koiran kanssa voi mennä asioille, kulkea julkisilla ja pitää vapaana (siellä missä se on sallittua) ilman että jokainen vastaantuleva lajitoveri on uusi tuttavuus jonka luokse on _ihan_pakko_päästä_.

Koira ei tarvitse sen kummempia sosiaalisia suhteita, kun oman lauman. 

Koirani, vanha papparainen, ei pidä toisista koirista ja on arvaamaton. En haluanottaa risikiä, että se puraisee jonkun pentua.

Mun snobikoira ei voi sietää sekarotuisia piskejä.

En halua koirani saavan nenäpunkkitartuntaa.

Koska en halua, että minun koirastani tulee sellainen, joka toisen koiran vastaantullessa istuu perseelleen eikä liiku, hinkuu väkisin joka koiran luo, tai sitten haukkuu hulluna kaikille. Tällaisia suurimmasta osasta kaikkia tervehtimään päässeistä tulee.

Lisäksi koirani on lievästi urosaggre, joihinkin ystävällisiin narttukoiriin ollaan lenkillä tutustuttu ja niitä saa käydä tervehtimässä.

Varsinkin kun teillä on pentukoira, niin suosittelisin vaikka netin kautta etsimään sopivaa seuraa, ei lenkillä random-koirista.

Koska koirani on arvaamaton.

On viety koirapuistoon ym. pentuna, mutta aikuistuttuaan muuttui vitt*pääksi muita koiria kohtaan. Joidenkin kanssa haluaa kyllä leikkiäkin (=painia ja roikkua hampailla niskassa) eikä tapella, mutta koskaan ei etukäteen tiedä kumpi sillä on mielessä. Joka tapauksessa olen vaarassa menettää hallinnan noissa tilanteissa, koska koira riehaantuu aina. Jos annan sen moikata ulkoilun alussa yhtä koiraa, pyrkii sen jälkeen vimmaisesti kiskoen pääsemään kaikkien muidenkin vastaan tulevien koirien luokse. Ja tällöin ulkoilu on aika kurjaa molemmille.

Helpointa ja turvallisinta on etten päästä koiraani muiden koirien lähelle ollenkaan.

Toi sosiaalistaminen on saanut jo ihan hullut mittasuhteet. Hyvin pienen pennun kanssa mennään koirapuistoihin ja muihin isompiin pentutapaamisiin. Jokaista vastaantulevaa koiraa täytyy päästä moikkaamaan. Ilmeisesti ei ajatella yhtään, että tämä kaikki on pennulle myös turvallisuuskysymys.

Minusta riittää ihan se, että liikutaan ’ihmistenilmoilla’ milloin missäkin ja millä milloinkin.

Käydään moikkailemassa niitä tuttujen koiria jotka tuntee ja tietää terveeksi ja kiltiksi. Jos ei niitä ole voi paikallisesta faceryhmästä etsiä leikkiseuraa.

En vihoittelisi, jos asiallisesti kysytään eikä tungeta suoraan iholle. Mutta tässä omia sekä muita mieleentulevia syitä:

Itsellä 2 tai useampi koira. Vaikka olisin liikkeellä yhden koiran kanssa, en totuta niitä siihen, että lenkillä saa puhutella ketään, muuten seuraa kaaos useamman kanssa liikkuessa.

Itsellä liian innokas, yltiösosiaalinen koira. Sama syy kuin edellä, lenkillä ei puhutella. Haluan, että koira oppii suhtautumaan vastaantulijoihin mahdollisimman neutraalisti.

Itsellä harrastuskoira. Se ei saa olla liian kiinnostunut vieraista koirista. Eli edelleen sama syy.

Vanha koira. Haluan vältellä turhia koirakontakteja, koska esim. kennelyskä tai mahapöpö voi koitua sen kohtaloksi. Minimoin kaikki turhat rasitteet, kuten mahdolliset täimyrkytykset, joihin voi joutua, jos puhuttelee vieraita koiria (tai tuttujakin, mutta sen riskin vielä saatan ottaa).

Vanha/sairas koira. Sillä voi olla joku vaiva, joka pahenee kiihtymisestä tai stressistä. Sellaisen koiran kanssa ei ole syytä puhutella vieraita koiria.

Pentu tai nuori koira. Haluan varmistaa, ettei se saa huonoja kokemuksia. Se puhuttelee vain tuttuja tai muuten sopiviksi arvioimiani koiria.

Monta koiraa. Ei kiinnosta ottaa täi-, nenäpunkki- tai tautiriskiä, jos taloudessa useampi koira.

Omalla koiralla täitä tai nenäpunkki tai tarttuva tauti. Niitä ei kuulu levitellä muille.

Oma koira ei ole sopiva sosiaalistamiskaveri pennulle. Esim. liian villi tai epäsosiaalinen.

Oma koira pienempi, varsinkin jos iäkäs. Saattaa käydä huonosti villin isokokoisen pennun kanssa.

Tiine koira.

Itsellä kiire.

Epäsosiaalinen, ahdistunut tms. koira tai omistaja.

Vastaantulija tulee kysymättä liian lähelle, seuraa perässä tai ei ymmärrä selviä vihjeitä siitä, että yritän kiertää kauempaa. Varsinkin jos sama henkilö toistamiseen. Tai tunkee, vaikka itse sanoo, ettei se sovi. Näitäkin on.

Jne jne.

Riippuen siitä,minkä rotuinen pentu sinulla on.Jos pitbullia tai vastaavaa ,silloin voit varautua kiertoihin pentuna sekä aikuisena.ei mitään rotua vastaan,mutta näin se vaan menee.Aikuiset koirat yleensä murahtaa pennulle,ei vihaisuuttaan vaan ilmoittaakseen pennulle missä menee raja. Jos olen lenkillä esim.kaksi tuntia ja sinä aikana on pysähtymisien kyselyjä tullut parhaimpana päivänä yli 10,voit vaan arvata,minkälainen päivä se olisi koiralle ja myös koiran ulkoiluttajalle.Itse ihmettelin samaa asiaa ap:n kanssa,kunnes menin rohkeasti pentukouluun.Siellä koiranpentu sai ensitutustumiset.Kannattaa pysähtyä lenkillä itse johonkin katselemaan,kyllä joku koiranomistaja koiransa kanssa pysähtyy teitä tervehtimään :) Sitten jossakin vaiheessa voitte mennä koirapuistoon,mutta se ei kaikille koirille sovi. Koiralla olisi olla hyvä muutama luottoystävä,sekin kiinni täysin rodusta onko kyseessä laumakoira vai viihtyykö pienemmässä porukassa.

Koska koirani tappaisi kaikki muut koirat. Haluan pitää koirani vielä keskimääräiset muutamat vuodet. Jonkun muun koira puri ja melkein tappoi oman koirani kun se oli pentu, jonka jälkeen mitään muita koiria ei ole siedetty. Seuraava lemmikkini tulee olemaan kissa.

Pennun sosiaalistus aloitetaan tutuilla kilteillä (ja rokotetuilla!!) koirilla! Jestas sentään, ethän sinä tiedä mitä hulluja tai tauteja kantavia koiria täysin vieraat vastaantulijat on. 

Ja koirani saa kyllä tutustua toisiin koiriin. Sellaisiin, joihin olen itse tutustunut ensin. Hihnalenkeillä ei koskaan tervehditä, koska haluan että remmissä ollaan asiallisesti vetämättä ja se on mahdotonta kun kaksi koiraa leikkii hihnassa ja kaikki ovat solmussa.

Koska koirani ei halua tutustua muihin koiriin. Tarvitsee paljon aikaa ja sitä ei remmilenkillä ole.

En tahdo, että koirani enemmissä tervehtivät muita. En jaksa sitä showta mikä siitä seuraa ja minusta koiran on parempi oppia, että remmissä kuljetaan nätisti. En vihoittele kenellekään kylläkään, paitsi jos väkisin tungetaan iholle.

Hihnakohtaamiset ovat epäluontevia sosiaalisia tilanteita koirille. Pahimmillaan pentuiän jatkuva vastaantulijoiden "haistelu" vaihtuu remmirähinäksi murkkuiässä, kun koira on tottunut siihen, että jokainen vastaantulija pitää kohdata. Äärimmäinen stressi koiralle. Paljon helpompaa on opettaa, että kun ollaan hihnassa, vastaantulijat ohitetaan aina.

Sosiaalistaminen muihin koiriin tehdään sitten turvallisten tuttujen koirien kanssa. Ilman hihnoja häiritsemässä signaaleja, esim. jonkun aidatulla pihalla, metsässä tms. turvallisessa ympäristössä.

Jos meinaa opettaa koiran käyttäytymään hihnassa, niin silloin muita ei tervehditä kytkettynä. Muussa tapauksessa saa seuraavat 10-15 vuotta taluttaa ympäriinsä ryntäilevää riehujaa.

Koska mä en jaksa jutella toisen koiranomistajan kanssa niitä näitä. Onko se narttu? Minkä ikäinen se on? Minkä rotuinen se on? Meidän Billu on tiineenä, haluatko pennun? Nää on niin kuultu.

Liity vaikka FB:ssa roturyhmään ja ehdota siellä tapaamista koirapuistoon tms. paikkaan? Tai kysele paikallisessa puskaradiossa, jos olisi muita, joilla pentuja tai aikuisia koiria, joita voisitte tavata.

Lenkillä ei kovin moni halua antaa koiransa tehdä muiden kanssa tuttavuutta syistä, joita on edellä jo kerrottu.

Kannattaa aina muistaa, että sosiaalistamiseen liittyy riskejä. Koirien, joita tapaatte, täytyy ehdottomasti tulla pentujen kanssa toimeen. Pieni pentu säikähtää helposti, ja sitten saatkin tehdä tosissasi töitä, ettei koirastasi kasva vihaista remmirähjää. Siksikään ei ole fiksuinta yrittää lähestyä kaikkia mahdollisia vastaantulijoita. Kiltinkin oloinen koira voi suutahtaa yhtäkkiä, jollei ole tottunut pentuihin.

Kas, kukaan täällä ei tee sitä mitä minä teen. Ap:n kysymykseen: annan kyllä. Minun koirani ei rähise koskaan kenellekään koiralle. Se on kiinnostunut kaikista ja rakastaa kaikkia koiria, mutta käskystä menee myös ohi (jos toinen ei ole alle 5 metrin päässä eli kävele samaa tietä, jolloin kyllä vetää kohti. Vielä. Yritetään kitkeä tätä pois, riippuen koirasta voi onnistuakin). Joskus jos on oikein jännittävä yksilö tai ollaan lähellä kotia, se myös haukkuu etäältä, koska haluaa tutustua. Olen saanut koirani 5+ vuotiaana, eli se oli hyvin sosiaalistettu jo, ja se on juuri sellainen jota täällä on kuvattu ärsyttäväksi kaikista kiinnostuneeksi. On totta, että ”guruni” Tuire Kaimio ei suosittele remmikohtaamisia, mutta säälin koiraani: vaikka käymme puistossa, ei siellä aina ole ketään, ja turreni kontaktit jäävät niin vähäisiksi, jos aina pitää toivoa kaveria puistoon silloin, kun mulla on aikaa lenkille. Siksi yritän moikata aina, kun vain voidaan. Meillä onkin paljon tuttuja ja uusiakin koiria tavataan usein. Me moikataan pentujakin, joskin lyhyesti. Koirani ei ärise niillekään, mutta ei kauaa jaksakaan, tosin joskus leikkii pentujenkin kanssa. Ihana eläin <3