Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Myös SINÄ olet osasyyllinen Suomen masennustilastoihin
23.01.2019 |
Varsinkin, jos olet yhtään vanhempaa sukupolvea, koulukiusaaja tai kiusaamisen sivustakatsoja.
Tai ehkä olet ennakkoluuloinen: että vanhempien huonot tavat on myös lasten huonoja tapoja. Että kun Markku on epäluotettava juoppo, kohtelet Markun poikia kuin ilmaa, koska sinulle he ovat yksi ja sama asia. Ehkä olet ei-niin-hyvätaustaisen nuoren kohdalla antanut asenteesi näkyä, että ei tuosta kuitenkaan mitään tule, ja saatat jopa ajatella, että jos ei vanhemmat auta, miksi kenenkään muunkaan pitäisi.
Tai ehkä ajattelet, että tiettyä työtä tekevät ihmiset ovat parempia kuin toiset. Kenties arvotat ihmiset statuksen ja omaisuuden mukaan, joko ylös tai alas. Ehkä olet osallistunut siihen, että porukassa jätetään joku ulkopuolelle. Ehkä olet sanonut jollekin, joka on sinulta pyytänyt apua, että pärjää itse. Ehkä olet nauranut toisen unelmille, tai suoraan lytännyt ne.
Täällä meillä Suomessa ollaan hirvittävän julmia. Ja ehkä somellakin on osansa tässä. Jos ennen Martta ajatteli, että ei niistä Markun pojista mitään tule, niin nyt Martta kertoo sen netissä - kenties jopa omalla naamallaan. Ja Markun poika, joka on kyllä aistinut muiden pahansuopaisuuden, lukee sen suoraan Facebookista. Ja Martan ystävän Riitan kaikille julkinen päivitys pilkkaa masentuneita, ja ne päivityksen lukeneet masentuneet tuntevat itsensä vielä asteen verran surkeammaksi ihmiseksi kuin eilen. Eikä kukaan voi paremmin, päinvastoin.
Osaatko juuri sinä ajatella, miten pienikin teko voi toiselle olla iso, liian iso? Miten lyttäävä asenne rikkoo lapsia ja nuoria? Miten kovat arvot vaikuttavat heihin, joilla ei ole voimia olla menestyviä ja Hyviä Ihmisiä?
Kommentit (32)
En ole kiusaaja. Olen yli viisikymppinen, olenko siis "vanhempaa sukupolvea"? Ja miten tämä ikäni tekee minusta syyllisen ja voitko perustella sen?
En ikinä ole pitänyt edes sitä juoppoa isää huonona ihmisenä. Ihmisella on ihmisarvo oli juoppo, juopon poika tai sinä siellä ruudun takana.
En arvota ihmisiä töiden mukaan. Vitsinä heitän täällä, että seiskan paparazzi on kauhea ammatti. Moraalisesti ajatellen en voi ymmärtää esim. turkistarhaajia, mutta he ovat itse valintansa tehneet. Tosin tätähän sitä en tarkoittanut.
En ole koskaan jättänyt ketään ulkopuolelle. Olen auttanut ihmisiä. En ole nauranut unelmille.
Kerrotko minulle miten ikäni tekee minusta kiusaajan ja masennuksen aiheuttajan?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se kiusaaminen on ihan tosiasia. Sitä on ja sitten se pahenee. Seuraavasti, se pitää voittaa, vaikka ei sitä ole voitetu. En osaa sanoa muuta kuin että lääkkeet eivät ole apu perimmäiseen syyhyn siinä miksi mieli on maassa.
Ja eräs perimmainen syy, miksi olen surullinen, on se, etta olen ensinkään ja ensimmäistakaan kertaa avannut psykiatrin ovea.
Siita seuraa riippa ja elinkautinen. Ja rekisteri joka ei vanhene koskaan. Kaikkine harmeineen jotka seuraavat mukana joka päivä loppuun asti. Ei sitä voi unohtaa.
Miten voisi? Syo lääkettä että unohdat?
En alennu.[/quote]
Oikein kyllä ihmetyttää olenko niin erilainen, mutta siinä suhteessa, että maailmassa on suuri joukko ihmisiä ja trolleja jotka ilmeisesti valehtelevat vähintään itselleen. Jaksavat hyväksyä ainakin osittain opin, joka on tuhoaa elämää: Rekisteroi kansalaisiksi, joilta on aidosti viety nippu oikeuksia. Ja on haluttu sekä halutaan riistää kivekset. Maito rinnoista.
Miksi antaisin silmäni tuollaiselle?
Kyllä, olen osasyyllinen nostamalla tilastoja oman masennuksen kanssa. Ei, minua ei ole kiusattu, haukuttu, ollut väliinputoaja, päähänpotkittu tai syrjäytynyt. En voi syyttää ketään masennuksestani, ainoa jota voisin miettiä aiheuttaneen tämän minulle olisi huono suolisto, geenit tai sitten ruoassa on jotain terveydelle haitallista joka rikkoo suolistoni. Sairastan nimittäin myös ärtyvänsuolen oireyhtymää ja olen huomannut näiden kulkevan käsikädessä.
Ymmärrän erittäin hyvin mitä aloittaja tarkoittaa.
Olen sairastanut masennusta useamman kymmenen vuotta (nyt voi terapian ansiosta aika hyvin).
Aluksi en hakenut apua, koska koin olevani arvoton, eikä minulla ollut mielestäni oikeutta olla masentunut, koska minulla ei olisi ollut perusteita sille, jos hoitaja tai lääkäri olisi kysynyt.
Kuvittelin että pitää olla hyvä syy. Joku raaka hyväksikäyttö, r...skaus, pahoinpitelyitä, alkoholismia, suurta köyhyyttä, nälkää ja syöpää tai kuolemia.
Masennus pahentui tosi vaikeaksi, kun sitten hain apua. No sitä oli vaikea saada, ja tässä maassa on todella paljon epäammattimaisia ja tuhoisia "ammattilaisia".
Yhteiskunnalle tuli kalliiksi.
Nyt minulla on vastaus ja perustelu, jos joku kysyy että, no mikä se sua muka niin masentaa.
Kiusaaminen, lyttääminen, mitätöinti, syrjiminen, pilkkaaminen, alistaminen, haukkuminen ja nujertaminen. Tämän lisäksi masentaa sivusta katsominen ja halveksivasti katsominen.
Eikä siinä vielä kaikki. Minua masentaa tylysti tiuskiminen, nauraminen ja aggressiiviseen sävyyn rähiseminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän erittäin hyvin mitä aloittaja tarkoittaa.
Olen sairastanut masennusta useamman kymmenen vuotta (nyt voi terapian ansiosta aika hyvin).
Aluksi en hakenut apua, koska koin olevani arvoton, eikä minulla ollut mielestäni oikeutta olla masentunut, koska minulla ei olisi ollut perusteita sille, jos hoitaja tai lääkäri olisi kysynyt.
Kuvittelin että pitää olla hyvä syy. Joku raaka hyväksikäyttö, r...skaus, pahoinpitelyitä, alkoholismia, suurta köyhyyttä, nälkää ja syöpää tai kuolemia.
Masennus pahentui tosi vaikeaksi, kun sitten hain apua. No sitä oli vaikea saada, ja tässä maassa on todella paljon epäammattimaisia ja tuhoisia "ammattilaisia".
Yhteiskunnalle tuli kalliiksi.
Nyt minulla on vastaus ja perustelu, jos joku kysyy että, no mikä se sua muka niin masentaa.
Kiusaaminen, lyttääminen, mitätöinti, syrjiminen, pilkkaaminen, alistaminen, haukkuminen ja nujertaminen. Tämän lisäksi masentaa sivusta katsominen ja halveksivasti katsominen.
Eikä siinä vielä kaikki. Minua masentaa tylysti tiuskiminen, nauraminen ja aggressiiviseen sävyyn rähiseminen.
Sua kiinnostaa ihan liikaa mitä mieltä muut on susta.
Mä en anna v*ttujakaan siitä mitä muut ajattelee musta.
Eipä ole koskaan masentanutkaan, joka päivä on hyvä päivä.
ps. Olen itse ihan kohtelias muille, koska käytöstavat.
Huippuun asti koulutettuna ja omalla työlläni rikastuneena joudun välillä sietämään katkerien ja kateellisten ihmisten räksytystä. Suomi on kyllä läpeensä pahansuovasti kateellisten ihmisten maa. Onneksi olen sen tyyppinen ihminen, että en kiinnitä muiden räksytyksiin mitään huomiota. Ilmeisesti osaavien ja ahkerien menestyvien ihmisten pitäisi näiden mielestä ampua kuula kalloonsa. Mutta kukas sitten näitä tulonsiirtojen varassa eläviä elättäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella hyvä aloitus ja vaatii itsekritiikkiä ymmärtääkseen mistä on kysymys. Ihan sama vaikka kuinka vaikeaa meidän kaikkien elämä on ollut ei meidän paha olo anna lupaa kohdella muita huonosti. Vaikka kaikki olemme siihen tasolla tai toisella syyllistyneet edes hieman olisi hyvä edes tuntea syyllisyyttä tai ymmärtää tekojensa seuraukset, vähintään yrittää parantaa käyttäytymistään.
Minuakin on kiusattu kun olin lapsi, traumat seuraavat läpi elämän ja sosiaaliset ongelmat. Olen paljon joutunut itseäni puskemaan jotten vihaisi kaikkia ja eläisi katkeruudessa. Empatian ja solidaarisuuden käyttö olisi todella tarvittu juttu suomessa. Haluan olla parempi ihminen, en halua kiusata muita, muistan olla kärsivällinen jos jollakulla menee hieman huonosti päivä, en ärsyynny tyhjästä sillä muilla on oikeus omiin tunteisiinsa kunhan eivät pahaa oloaan kaada muiden päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän erittäin hyvin mitä aloittaja tarkoittaa.
Olen sairastanut masennusta useamman kymmenen vuotta (nyt voi terapian ansiosta aika hyvin).
Aluksi en hakenut apua, koska koin olevani arvoton, eikä minulla ollut mielestäni oikeutta olla masentunut, koska minulla ei olisi ollut perusteita sille, jos hoitaja tai lääkäri olisi kysynyt.
Kuvittelin että pitää olla hyvä syy. Joku raaka hyväksikäyttö, r...skaus, pahoinpitelyitä, alkoholismia, suurta köyhyyttä, nälkää ja syöpää tai kuolemia.
Masennus pahentui tosi vaikeaksi, kun sitten hain apua. No sitä oli vaikea saada, ja tässä maassa on todella paljon epäammattimaisia ja tuhoisia "ammattilaisia".
Yhteiskunnalle tuli kalliiksi.
Nyt minulla on vastaus ja perustelu, jos joku kysyy että, no mikä se sua muka niin masentaa.
Kiusaaminen, lyttääminen, mitätöinti, syrjiminen, pilkkaaminen, alistaminen, haukkuminen ja nujertaminen. Tämän lisäksi masentaa sivusta katsominen ja halveksivasti katsominen.
Eikä siinä vielä kaikki. Minua masentaa tylysti tiuskiminen, nauraminen ja aggressiiviseen sävyyn rähiseminen.
Sua kiinnostaa ihan liikaa mitä mieltä muut on susta.
Mä en anna v*ttujakaan siitä mitä muut ajattelee musta.
Eipä ole koskaan masentanutkaan, joka päivä on hyvä päivä.
ps. Olen itse ihan kohtelias muille, koska käytöstavat.
"Sua kiinnostaa ihan liikaa mitä mieltä muut on susta."
En nyt ihan noinkaan sanoisi. Sanoisin etten kovasta yrityksestä huolimatta ole koskaan oppinut sitä kykyä, että lasketaan toisesta korvasta ulos, kaikki inhottavat ja rumat sanomiset.
En usko että kukaan on immuuni huonolle ja ilkeälle käytökselle.
Niinhän sitä aina viisaasti ja ylhäältä päin neuvotaan: Anna olla! Älä välitä! Laske toisesta korvasta ulos!
Ei se onnistu.
Minulla on tunteet.
On normaalia ja ihan tervettä tuntea negatiivisia tunteita.
On epänormaalia jos mikään ei hetkauta.
Ihmiset sairastuvat henkisesti myös sen takia kun heidät on kasvatettu "reippaiksi" ja sellaisiksi muka vahvoiksi ihmisiksi, jotka eivät itkeä pillitä tai tunne surua/vihaa.
Se on väärin.
Ihmisen kuuluu saada olla surullinen ja vihainen jos häntä kiusataan, pilkataan ja lyödään.
Jos ihmistä kohdellaan henkisesti tai fyysisesti väkivalloin, ja hän kärsii siitä, niin on TYHMÄÄ mennä hänelle sanomaan, että hän on liian herkkä tai miettii liikaa muiden mielipiteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juorukerhoissa yhteisöllisyys luodaan vaihtamalla juoruja. Työpaikoilla tämä näkyy niille joista juorutaan katseina, eristämisenä, tiuskaisuina jne. Facebookissa se näkyy niin ettei kukaan piiriin kuuluvista yhtäkkiä tykkää mitään julkaisujasi. Eihän kukaan halua olla ensimmäinen kuka tukee tykkäämällä... itse toimin toisin.
Laariefekti. Vaikka olisi kuinka paska tarjoustuote, ihminen kiinnostuu siitä, koska joku muu tonkii tuota laaria. Yhtäkkiä laarilla on paljon ihmisiä ja tuotteesta kilpaillaan.... Ihmiset ovat osassa asioita kovin laumasieluisia. Tarkkailkaa ja huomatkaa...
Vierailija kirjoitti:
Juorukerhoissa yhteisöllisyys luodaan vaihtamalla juoruja. Työpaikoilla tämä näkyy niille joista juorutaan katseina, eristämisenä, tiuskaisuina jne. Facebookissa se näkyy niin ettei kukaan piiriin kuuluvista yhtäkkiä tykkää mitään julkaisujasi. Eihän kukaan halua olla ensimmäinen kuka tukee tykkäämällä... itse toimin toisin.
Laariefekti. Vaikka olisi kuinka paska tarjoustuote, ihminen kiinnostuu siitä, koska joku muu tonkii tuota laaria. Yhtäkkiä laarilla on paljon ihmisiä ja tuotteesta kilpaillaan.... Ihmiset ovat osassa asioita kovin laumasieluisia. Tarkkailkaa ja huomatkaa...
Hiljentyminen on myös kiusaamista... Ei haluta näyttää muille, että tukisi sorsittua, vaikka ei ole muiden kanssa samaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huippuun asti koulutettuna ja omalla työlläni rikastuneena joudun välillä sietämään katkerien ja kateellisten ihmisten räksytystä. Suomi on kyllä läpeensä pahansuovasti kateellisten ihmisten maa. Onneksi olen sen tyyppinen ihminen, että en kiinnitä muiden räksytyksiin mitään huomiota. Ilmeisesti osaavien ja ahkerien menestyvien ihmisten pitäisi näiden mielestä ampua kuula kalloonsa. Mutta kukas sitten näitä tulonsiirtojen varassa eläviä elättäisi.
Tulee tekstistäsi sellainen olo, että pitäisi tässä vissiin sitten ottaa se kuula päähänsä, kun on tämmöttinen tulonsiirtojen varassa eläjä.
Voi olla että olet kohdannut aidosti matalamielisiä ja kateellisia ihmisiä, tai sitten olet vaan itse käyttäytynyt inhottavasti ja siksi saanut kuulla kunniasi.
Ei voi tietää.
Teksti oli sellainen että pistää epäilemään.
Vierailija kirjoitti:
Huippuun asti koulutettuna ja omalla työlläni rikastuneena joudun välillä sietämään katkerien ja kateellisten ihmisten räksytystä. Suomi on kyllä läpeensä pahansuovasti kateellisten ihmisten maa. Onneksi olen sen tyyppinen ihminen, että en kiinnitä muiden räksytyksiin mitään huomiota. Ilmeisesti osaavien ja ahkerien menestyvien ihmisten pitäisi näiden mielestä ampua kuula kalloonsa. Mutta kukas sitten näitä tulonsiirtojen varassa eläviä elättäisi.
Ai et mitään huomiota kiinnitä. Joopa joo. No miten sitten tiedät urputtaa.
Et tee muuta kuin kehut ja ylistät itseäsi ja haukut muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän erittäin hyvin mitä aloittaja tarkoittaa.
Olen sairastanut masennusta useamman kymmenen vuotta (nyt voi terapian ansiosta aika hyvin).
Aluksi en hakenut apua, koska koin olevani arvoton, eikä minulla ollut mielestäni oikeutta olla masentunut, koska minulla ei olisi ollut perusteita sille, jos hoitaja tai lääkäri olisi kysynyt.
Kuvittelin että pitää olla hyvä syy. Joku raaka hyväksikäyttö, r...skaus, pahoinpitelyitä, alkoholismia, suurta köyhyyttä, nälkää ja syöpää tai kuolemia.
Masennus pahentui tosi vaikeaksi, kun sitten hain apua. No sitä oli vaikea saada, ja tässä maassa on todella paljon epäammattimaisia ja tuhoisia "ammattilaisia".
Yhteiskunnalle tuli kalliiksi.
Nyt minulla on vastaus ja perustelu, jos joku kysyy että, no mikä se sua muka niin masentaa.
Kiusaaminen, lyttääminen, mitätöinti, syrjiminen, pilkkaaminen, alistaminen, haukkuminen ja nujertaminen. Tämän lisäksi masentaa sivusta katsominen ja halveksivasti katsominen.
Eikä siinä vielä kaikki. Minua masentaa tylysti tiuskiminen, nauraminen ja aggressiiviseen sävyyn rähiseminen.
Jos kiusaaminen lyttääminen jne. masentaa, niin psykiatria toki pitää hävittää maalmasta. Kaikki terapia pitää tehda vapaaehtoiseksi, ja sille pitää antaa uskonnon status, joka sille kuuluukin. Ehkä se vielä uskontonakin sitten saadaan siihen kuriin mikä sille todella kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän erittäin hyvin mitä aloittaja tarkoittaa.
Olen sairastanut masennusta useamman kymmenen vuotta (nyt voi terapian ansiosta aika hyvin).
Aluksi en hakenut apua, koska koin olevani arvoton, eikä minulla ollut mielestäni oikeutta olla masentunut, koska minulla ei olisi ollut perusteita sille, jos hoitaja tai lääkäri olisi kysynyt.
Kuvittelin että pitää olla hyvä syy. Joku raaka hyväksikäyttö, r...skaus, pahoinpitelyitä, alkoholismia, suurta köyhyyttä, nälkää ja syöpää tai kuolemia.
Masennus pahentui tosi vaikeaksi, kun sitten hain apua. No sitä oli vaikea saada, ja tässä maassa on todella paljon epäammattimaisia ja tuhoisia "ammattilaisia".
Yhteiskunnalle tuli kalliiksi.
Nyt minulla on vastaus ja perustelu, jos joku kysyy että, no mikä se sua muka niin masentaa.
Kiusaaminen, lyttääminen, mitätöinti, syrjiminen, pilkkaaminen, alistaminen, haukkuminen ja nujertaminen. Tämän lisäksi masentaa sivusta katsominen ja halveksivasti katsominen.
Eikä siinä vielä kaikki. Minua masentaa tylysti tiuskiminen, nauraminen ja aggressiiviseen sävyyn rähiseminen.
Sua kiinnostaa ihan liikaa mitä mieltä muut on susta.
Mä en anna v*ttujakaan siitä mitä muut ajattelee musta.
Eipä ole koskaan masentanutkaan, joka päivä on hyvä päivä.
ps. Olen itse ihan kohtelias muille, koska käytöstavat.
"Sua kiinnostaa ihan liikaa mitä mieltä muut on susta."
En nyt ihan noinkaan sanoisi. Sanoisin etten kovasta yrityksestä huolimatta ole koskaan oppinut sitä kykyä, että lasketaan toisesta korvasta ulos, kaikki inhottavat ja rumat sanomiset.
En usko että kukaan on immuuni huonolle ja ilkeälle käytökselle.
Niinhän sitä aina viisaasti ja ylhäältä päin neuvotaan: Anna olla! Älä välitä! Laske toisesta korvasta ulos!
Ei se onnistu.
Minulla on tunteet.
On normaalia ja ihan tervettä tuntea negatiivisia tunteita.
On epänormaalia jos mikään ei hetkauta.
Ihmiset sairastuvat henkisesti myös sen takia kun heidät on kasvatettu "reippaiksi" ja sellaisiksi muka vahvoiksi ihmisiksi, jotka eivät itkeä pillitä tai tunne surua/vihaa.
Se on väärin.
Ihmisen kuuluu saada olla surullinen ja vihainen jos häntä kiusataan, pilkataan ja lyödään.
Jos ihmistä kohdellaan henkisesti tai fyysisesti väkivalloin, ja hän kärsii siitä, niin on TYHMÄÄ mennä hänelle sanomaan, että hän on liian herkkä tai miettii liikaa muiden mielipiteitä.
Aivan totta! Hyvin sanottu.
Pahan voi laittaa kiertämään niin kuin hyvänkin.
Kumman sinä teet? ja teetkö tasa-puolisesti kaikille?
Hyväsydämisiä ihmisiä on ihan liian vähän. Onneksi sentään jonkun verran.
Kaikki itsekkäät ja vain omaa etuaan tavoittelevat vois lähettää Siperiaan. Ja tarkoitan tällä sellaisia ihmisiä joilla on pokkaa tehdä ja sanoa mitä vaan muiden kustannuksella. Niin, että joku joutuu kärsimään hänen onnensa vuoksi.
Ja työkyvyttömyystilastoihin. Helpommin kouluaikoina syrjityistä, kiusatuista ja ulkopuolelle jätetyistä lapsista ja nuorista tulee työkyvyttömiä mielenterveysongelmien ja sosiaalisten pelkojen takia kuin onnellisista nuorista. Kannattaisi ehkä aikuistenkin miettiä miten heidän lapsensa kohtelevat koulussa muita ja mitä pahaa voivat aiheuttaa jonkun toisen lapsen/nuoren tulevaisuudelle ja itsetunnolle. Turha sitten valittaa kun työttömyys lisääntyy työkyvyttömyyden takia kun ensin annetaan vaan läpi sormien julmasti kohdella muita.
Ihmiset ovat keskimäärin tosi kehittymätöntä sakkia henkisesti.
Keskimääräinen aikuisen statuksella oleva ihminen ei ole sellainen kypsä ja hyvä reilu epäitsekäs ymmärtäjä, jollaiseksi silloin pienenä lapsena "aikuisen" ihmisen kuvitteli.
Lajina ihminen on kehittymätön, ahne, barbaarinen ja julmahko.
Tässä ajassa elämä voi olla sietämätöntä, koska on lyhyessä ajassa tullut teknologisia ja digitaalisia harppauksia.
Liikaa kilpailua, pinnallisuutta ja pas-kakan kasvu- ja levitys alustoja.
Alue: Aihe vapaa
Paskanmarjat.. Mua on kiusattu monta vuotta peruskoulussa ja työpaikalla. Plus muuta paskaa tapahtunut.