Lue keskustelun säännöt.
Ihan hirvee ikiävä äitiä. Itkettää.
22.01.2019 |
Tunne tuli ihan puskista ihan yhtäkkiä kuin somia napsauttamalla.
Itkettää ihan hirveesti.
Olenkohan tulossa hulluksi?
Äidin kuolemasta tulee kohta 2,5v.
Kommentit (35)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia. Hän näkee ja kuulee sinut. Juttele hänelle ajatuksissasi
Itke vaan. Kyllä jopa vanhuksillakin on usein vielä ikävä äitiään, ihan normaalia tuntea aina ajoittain ikävää. ❤
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Hän näkee ja kuulee sinut. Juttele hänelle ajatuksissasi
Ajatuksissa jutteleminen voi olla hyödyllistäkin, mutta ei nyt liioitella. Kuollut ei näe eikä kuule.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Hän näkee ja kuulee sinut. Juttele hänelle ajatuksissasi
Älä levitä uskomuksiasi/luulojasi faktoina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Hän näkee ja kuulee sinut. Juttele hänelle ajatuksissasi
Älä levitä uskomuksiasi/luulojasi faktoina
Hän saa kertoa uskomuksistaan ihan siinä missä sinäkin.
Olen seuraillut ihmisten kirjoituksia ympäri nettiä, ja niistä monesti paistaa tunteettomuus, kovaluonteisuus ja itsekeskeisyys. Tämä sinun aloittamasi ketju tuo lämmön sydämmeeni. Itke haavat puhtaaksi, voimaannu ja löydä elämisen tarmo uudelleen. Sillä äitisi henki ja muistot elävät sinussa ja teet kunniaa hänelle rakastamalla joka ikistä murusta hänestä minkä muistat. Sinä olet yhtä tärkeä niille, joiden elämään tuot hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suru on tunne joka menee ja tulee, olet onnistunut hillitsemään suruasi mutta joskus se vain pulpahtelee esiin. Anna sen vain pulpahdella, se asettuu aikanaan. Oman äitini kuolemasta on 4,5 vuotta, elämä jatkuu mutta toisinaan jokin asia tuo hänet mieleen ja sitten pitää viettää pieni suruhetki. Näin se on ja tulee olemaan vielä pitkään, ole rauhassa, se on ihan normaalia.
Samanlaista minullakin. Äiti on kuollut 2004 ja isä 2009. Silti heitä edelleen kovasti kaipailen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äitiä on ikävä niin se kertoo siitä että sinulla oli hyvä äiti. Muistele häntä lämmöllä.
Mun äidin kuolemasta on 20 vuotta ja välillä iskee ihan raastava kaipuu ja itku. Olisipa hän tuntenut lapseni ja auttanut minua kasvamaan äidiksi. :'( Myötätuntoni ap:lle ja muille äitinsä menettäneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidin kuolemasta 28 v, ihan näinä päivinä yritin hahmottaa kuvaa hänestä mielessäni...millainen hän oli ja miltä näytti...
Kuolemani huolettaa vain siitä näkökulmasta, että lapset jäävät suremaan.
Itse olen sinut asian kanssa. Sairastan aggressiivista syöpää ja elinajanodote on maksimissaan vuosi.
Nuorin on 16 - vuotias. Ajattelen, että karmeaa menettää äitinsä tässä vaiheessa. Totta kai olen tietoinen siitä, että monet pajon varhemmin. Pahalta tuntuu..
Voi hyvin sinäkin rakas vaikka en tunne. Kaikkea hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minäkin ikävöin äitiä lähes päivittäin. Kuolemasta neljä vuotta.
Ainoastaan se häiritsee joskus, kun tuntuu että näytän tai kuulostan häneltä, että milloin minusta tuli niin aikuinen.
h.uora äitini , joka pilasi elämäni ELÄÄ
kuka haluaa lohduttaa minua
Vierailija kirjoitti:
h.uora äitini , joka pilasi elämäni ELÄÄ
kuka haluaa lohduttaa minua
Tämä ketju on tarkoitettu ihmisille ,jotka rakastavat äitiään, mene pois
Mullakin oli ikävä äitiä , MUTTA
äidillä ei ollut ikävä minua
k.uollut äiti on parempi kuin minut synnyttänyt l.utka
Äiti <3