Vanhemmat, opettakaa ettei väkivaltaiseen suhteeseen saa jäädä
Nokian teippaamismurhasta on ollut hirveää lukea, etenkin kun uhri oli vasta 17 ja väkivaltainen poikaystäväkin vasta 18. Millainen tausta on pojalla, melkein lapsella, joka niin nuorena tappaa ihmisen. Ja vielä oman tyttöystävänsä.
Opettakaa lapsillenne, ettei väkivaltaiseen seurustelusuhteeseen jäädä. Ensimmäinen merkki väkivaltaisuudesta tarkoittaa, että silloin juostaan. Kotiin täytyy voida aina tulla turvaan. Väkivalta ei lopu, se raaistuu ja pahenee. Oma terveys ja henki on tärkein, ja ne voi menettää niin helposti.
"Nokialla vuoden 2017 helmikuussa tapahtuneen teippisurman elinkautinen tuomio jää voimaan. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa Oskari Topias Sylven hakemukselle. Hänet tuomittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa elinkautiseen vankeusrangaistukseen 17-vuotiaan tyttöystävänsä murhasta.
Tyttöystävä kuoli hapenpuutteeseen, kun Sylve teippasi hänen kasvonsa niin, että suu ja sieraimet peittyivät. Sylve oli tekohetkellä 18-vuotias.
Korkeimmalle oikeudelle laatimassaan valituslupahakemuksessa Sylve vaati, että hänen tuomionsa lievennettäisiin murhasta tapoksi.
Käräjäoikeus totesi vuoden 2017 lokakuussa antamassaan tuomiossa, että tyttöystävään kohdistunut väkivalta oli kestänyt pitkään ja raaistunut kestäessään. Sylve oli ratkaisun mukaan väistämättä aiheuttanut uhrilleen pakokauhua ja tuskaa tavalla, joka vaikuttaa epäinhimilliseltä ja käsittämättömältä."
Kommentit (5)
En jäänyt väkivaltaiseen suhteeseen. Lähdin heti.
Lähtekää viipymättä ettette menetä henkeänne.
Isä oli yhdessä väkivaltaisen naisen kanssa, äitini. Fyysisesti isompana hän sai kuitenkin käsirysyt estettyä, kun äiti ei käyttänyt mitään kättä pidempää. Lasten pahoinpitelyä isä katsoi läpi sormien, kun se tapahtui pääosin isän poissaollessa (ei halunnut puuttua asiaan edes äidin käytöksestä kuullessaan, vaikka lapset eivät äidille pystyneet panemaan vastaan). Ymmärrettävästi kovin ihmeellisiä parisuhdevinkkejä kotoa ei saanut.
Molemmat vanhemmat oli muita kohtaan normaaleja, mutta kaltoinkohteli minua. Oli hyväksikäyttöäkin. En kokenut että minulla olisi mitään arvoa. En edes kokenut olevani erillinen ihminen. Olin vain niiden jatke.
Ei ollut yllätys, että väkivaltaiset kumppanit näki minussa kohteen johon purkaa vihaansa. En tiennyt muusta.
Paha toistui.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat vanhemmat oli muita kohtaan normaaleja, mutta kaltoinkohteli minua. Oli hyväksikäyttöäkin. En kokenut että minulla olisi mitään arvoa. En edes kokenut olevani erillinen ihminen. Olin vain niiden jatke.
Ei ollut yllätys, että väkivaltaiset kumppanit näki minussa kohteen johon purkaa vihaansa. En tiennyt muusta.
Paha toistui.
Se on varmasti tärkein syy siihen, että väkivaltaiseen parisuhteeseen jäädään. Lapsuuden koti on ollut sellainen, ettei ole oppinut pitämään itseään arvokkaana. Kuvittelee ansaitsevansa kaltoinkohtelua ja halveksuntaa, jopa väkivaltaa.
Minulla oli tosi hyvä isä.
Hän varoitti miehistä. Sanoi että älä ikinä luota yhteenkään mieheen. Hän oli muuten ihan oikeassa siinä. Hän tajusi herkkänä ihmisenä niin paljon. Hän menehtyi liian aikaisin. Tapaturma. 😭