Pienituloinen mies ja suurempituloinen nainen - tukeeko nainen miestä taloudellisesti?

Meillä arkipäivää. Minä maksan enemmän yhteisiä menoja, koska minulla on suuremmat tulot kuin miehellä. Ero ei ole sentään neljää tonnia kuten siinä esimerkkijutussa. 

Mies on pitkäaikaistyötön. Meillä kaikki rahat ovat yhteisiä. Hyvin tullaan toimeen eikä riidellä koskaan rahasta.

Ex-liitossa maksettiin tulojen suhteessa. Minä maksoin tuolloin n. 2/3 menoista. Kun ex oli lasten kanssa kotona hoitovapaat, minä maksoin kaikki menot ja lisäksi exälle palkkaa kompensoimaan hoitovapaan vaikutusta eläkkeeseen.

Tietysti. Olin kauan meidän ainoa elättäjä, kun mies opiskeli ja kaikki hänen tulot menivät hänen velkojensa maksuun (ja vähän minunkin rahoistani).

Nykyään tilanne onkin niin päin, että mies tekee enemmän rahaa. Yhteiset rahat silti.

Tietenkin tuen. Maksan suuremman osan menoista. En pystyisi katsomaan peiliin, jos mieheni joutuisi kituuttamaan ja itse ostelisin jotain uusia meikkejä ja vaatteita tonnilla kuussa. Me olemme perhe. Minä ja minun rahat- ihmiset olkoon yksin, jos tasa-arvoinen yhteiselämä on vaikea ajatus. 

Miten te voitte olla suhteissa, joissa naisella on isommat tulot kuin miehellä? Mulla ei seisoisi, jos nainen tienaisi mua enemmän. Eli makkarihommat ei onnistuisi.

Meillä mies on pienituloisempi, ja ollut useasti myös työttömänä. Bruttopalkka mulla mieheen verrattuna kaksinkertainen. Rahat on yhteiset ja elintaso on se, mikä saadaan molempien rahat yhdistämällä. Säästöt on yhteiset. Mä kulutan ehkä vähän enemmän (kampaamo, kauneushoitola, kulttuuri, juomakulttuuri...), mies ei niinkään. Järjestely on toimiva, kun meillä molemmilla on samanlainen suhtautuminen rahaan ja kuluttamiseen. En tiedä, ottaisko päähän, jos mies tahtoisin joka viikko ostaa biljardipöydän, minisukset, stereot, snorkkelin, moottoripyörän tms... Tai siis, ottais kyllä päähän.

Avioliiton alussa minä opiskelin/hoidin kotona lapsiamme ja mies oli jo työelämässa. Silti kaikki hankinnat tehtiin molempien nimissä (asunto, kesämökki jne.). Myöhemmin minun palkkani on ollut huomattavasti miehen palkkaa suurempi (kiitos opiskelun ja hyvän tuurin työpaikan saannissa). Ja edelleen kaikki hankinnat tehdään molempien nimiin. Muutaman vuoden kuluttua mies jää eläkkeelle ja minä jatkan tienaamista meille molemmille. Ei mitään ongelmaa toistemme tukemisessa.

Vierailija kirjoitti:

Miten te voitte olla suhteissa, joissa naisella on isommat tulot kuin miehellä? Mulla ei seisoisi, jos nainen tienaisi mua enemmän. Eli makkarihommat ei onnistuisi.

Impotenssiin saa lääkkeet. Mutta älä nyt keksi tekosyitä sille.

Eksä opiskeli ja itse olin töissä. Maksoin kyllä enemmän, yleensä vuokran kokonaan ja ruuat jne. Hän sitten päätti kuitenkin ottaa lainaa autoon ja piti sitä ihan reiluna että hän lyhentää sitä vähillä rahoillaan ja minä jatkan elatusta :D eron jälkeen oli myös minulle monta sataa velkaa ja ilmoitti ettei aio niitä maksaa kun ei huvita. Onneksi niistä oli tehty ihan lainapaperit että maksoihan se sitten.

Aika usein pienituloinen nainen tukee suurituloista miestä taloudellisesti. Esim. maksaa juoksevat kulut kun pariskunta asuu miehen asunnossa. Mies makselee asuntoaan pois. Tai nainen hoitaa parin yhteistä lasta ja elää omilla säästöillään, mies tienaa itselleen ja etenee urallaan. En tiedä sitten kenen syytä tuo on, ovat nuo naisetkin äärimmäisen tyhmiä.

Sitten ovat nämä naiset, jotka elättävät juoppoja miehiään. Vaikka silloin ei tietenkään sanota että nainen elättää miestään, vaan syytetään naista siitä että katsoo juoppoa sohvallaan.

Itse en ikinä muuttaisi yhteen jos tuloerot ovat isot. Pitää toivoa, että tulot eivät radikaalisti nouse tai kasva, kummallakaan...

Silloin kun molemmat saivat rahaa ja mies sai tietysti enemmän kuin minä niin maksettiin 50/50. Silloin kun minä tienasin ja mies ei, niin minä maksoin kaiken. Onneksi tätä kesti vain vuoden, sillä minun pienillä tuloilla kituutettiin. Nyt kun mies tienaa ja minä en, niin kulut 50/50. En selviä. Joten eri asunnoissa jatketaan ja katsotaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten te voitte olla suhteissa, joissa naisella on isommat tulot kuin miehellä? Mulla ei seisoisi, jos nainen tienaisi mua enemmän. Eli makkarihommat ei onnistuisi.

Me isotuloiset naiset olemme suhteissa miesten kanssa, jotka eivät ole epävarmoja miehuudestaan. Hyvin toimii.

Meillä on yhteiset rahat. Oli silloin kun tienasin vähemmän ja on nyt kun tienään selkeästi enemmän.

En tue miestäni vaan osallistun perheeni elatukseen parhaan kykyni mukaan. Kuten myös mieheni. Mun kykyni sattuu vaan tällä hetkellä tuottavan suuremman osuuden talouteen tulevista rahoista, mutta en siis koe tukevani ketään. Tuetaan toinen toisiamme elämässä.

Viitisen vuotta oli se tilanne, että tienasin tuplana sen mitä mies. Maksoin aika lailla yksin yhteiset "ekstra"jutut, kuten matkat ja ravintolat. Se oli ihan ok. Tavallinen arki rahoitettiin about puoliksi.

Nyt mies tienaa tuplasti minkä minä. Vuoroin vieraissa. Toki kuvio muutenkin muuttunut kun on lapsia.

Meillä minä naisena olen suurituloisempi, mutta nettotuloissa ei ole niin merkittävää eroa, varsinkin kun menomme ovat varsin pienet ja molemmilla riittää rahat hyvin, vaikka kulut jaetaan suunnilleen puoliksi. Makselen meidän asuntolainaa sitten ylimääräisillä lyhennyksillä pari kertaa vuodessa, se hyödyttää molempia, kun laina on 50/50.

Vierailija kirjoitti:

Miten te voitte olla suhteissa, joissa naisella on isommat tulot kuin miehellä? Mulla ei seisoisi, jos nainen tienaisi mua enemmän. Eli makkarihommat ei onnistuisi.

Kamala kohtalo että on korkea elintaso ja varaa kaikenlaiseen.

Tottakai. Meillä oli tuloero 4000 eur, vaikka mieskin tienaa ihan mediaania. Yhteinen tili, jonne molempien palkat. Molemmat käytti vapaasti ja isommat hankinnat harkittiin yhdessä. En tehnyt tuloistani numeroa, kilisteltiin yhdessä palkankorotukselleni ja fiilisteltiin mitä kaikkea nyt voidaan tehdä.

Ikävä kyllä mies jätti minut silti 15 vuoden jälkeen. Vaikka tein isoimman osan kotihommistakin ja hoidin lapsia eniten, enkä edes nalkuttanut. Kuulemma kaipaa elämältä jotain muuta kuin tylsää perusarkea.

Nyt sitten pärjäävänä yksinhuoltajana, miehen mielestä ei kuulu elaria maksaa vaikka minä maksan lasten kaikki kulut 100% ja tarjoan heille okt:n. Ei se sinänsä haittaa, mutta ihmettelen kyllä asennetta.