Lue keskustelun säännöt.
Miksi "oikea elämä" on paljon kiitollisempaa kuin somessa roikkuminen?
14.01.2019 |
Olen aina ajatellut niin, että on kivempaa kirjoitella keskustelupalstoilla ja angstata avoimesti kuin viettää aikaa livenä ihmisten kanssa. Olen kuitenkin hämmästynyt siitä, miten myönteistä palautetta saankin, jos menen ihmisten pariin livenä. Somessa ja keskustelupalstoilla olen sujahtanut mukavasti ei-pidetyn, hieman trollailevan, inhotun seinäruusun ja ikäni vuoksi hyljeksityn naisen rooliin, mutta miksi livenä ihmiset ovatkin ystävällisiä?
Voisin ehkä löytää livenä jopa seurustelukumppaninkin helpohkosti, vaikka netissä miehet kertovatkin karsastavan ikäisiäni naisia. Siis nettideittejä en ole koskaan kokeillut, en myöskään Tinderiäkään, mutta käsitykseni "miesten yleisestä mielipiteestä" perustuu Vauva-palstaan, suomi24:een sekä Ylilautaan. Olen aivan liikuttuneen järkyttynyt ja yllättynyt, kun livenä ihmiset ovat kilttejä. Tällä palstalla mua inhoavat niin kirjoittajat kuin ilmeisesti modetkin. Miksi ihmiset ovatkin ystävällisiä livenä, mutta anonyymisti netissä ilkeitä ja julmia?
Kommentit (10)
Onko nyt varma, ettet olet se trollipoika? Onko samat jutut myös live-elämässä, niin tulisi kunnon vertailupohjaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Somessa trollaillaan ja provosoidaan, jotta saisi aikaiseksi keskustelua. Livemaailmassa ei tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Onko nyt varma, ettet olet se trollipoika? Onko samat jutut myös live-elämässä, niin tulisi kunnon vertailupohjaa?
En ole trollipoika, mutta ainakin salaa mielessäni ujo aikuinen nainen, joka tosin näyttää ja vaikuttaa ikäistään hieman nuoremmalta. Ei ole samoja juttuja live-elämässä, vaan puhun kohteliaasti niitä-näitä. En ole avautunut niistä noloista jutuistani muille kuin täällä ja parhaalle ystävälleni (joka on myös hermot tiukilla niiden angstausteni vuoksi).
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Somessa trollaillaan ja provosoidaan, jotta saisi aikaiseksi keskustelua. Livemaailmassa ei tarvitse.
Mun identiteettini on muotoutunut vahvasti nettikeskusteluiden ympärille ja pohjalta. Kun kävin muinoin shrinkillä, niin sielläkin tavallaan puolustelin ja pohjustin itseäni samaan tapaan kuin täällä. Jotenkin mietin, että käyköhän se shrink tällä palstalla ja tunnisti nyt mut jutuistani jne. Mutta hänkin oli vain lempeä ja ymmärtäväinen. Jotenkin todella jänskää. Toinen wow-hetkeni oli se, kun laitoin kuvani arvioitavaksi yhteen valtavaan facebook-ryhmään. Sain suorastaan suitsutusta ja kaikkea positiivista sekä tukun kaveripyyntöjä ja ystävällisiä privaviestejä, joihin en tosin uskaltanut vastata.
Tällä palstalla ja muutenkin keskustelupalstoilla olen saanut ymmärtää, että yksinkertaisesti EN VOI olla mitenkään viehättävä naisena, jos ikää on 35+, mutta livenä sitten sainkin todella kivoja kommentteja. Olin niin nolostunut siitä positiivisesta, että melkein meni nuppi sekaisin. Lähinnä vain pelästyin sitä; siksi äkkiä vedinkin kuvani pois, enkä enää vadtannut kenellekään. Mulla tosiaan ei ole juurikaan livekontakteja ihmisiin (=ts. kavereita tai ystäviä) vapaa-ajallani. Siksi ihmettelen syvästi tätä suurta kuilua netti-identiteettini ja reaalimaailman välillä.
Ei mulle ole mitään livenä siis tässä kaveruussuhteita tullut tai puolisoakaan löytynyt, sillä en sitten uskalla oikeasti niin paljon jutella, että oikeasti tutustuisin johonkin, mutta se suhtautuminen niissä lyhyissäkin kohtaamisissa on kyllä aivan toista kuin täällä. (Eli haukkukaa palstalaiset minut nyt pystyyn ja palauttakaa maan pinnalle eli siihen mulle oikeaan nettitodellisuuteen taas niistä livemaailman mahdollisista feikkikokemuksistani). :)
T. Ap
Täydennän vielä: mun netti-identiteettini on lähinnä siis kommentointi palstoilla ilman nimimerkkiä ja kuvaa, esim. tällä AV-palstalla, jolla tiettyjä ketjujani suorastaan vihataan. Facebookissa, instagramissa ym. suhtautuminen omalla kuvalla ja nimelläni on ihan mukavaa.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko AP Tootsien näköinen mies? Ei tarvi vastata. Nyt ei jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Onko AP Tootsien näköinen mies? Ei tarvi vastata. Nyt ei jaksa.
En ole. Tottakai sain ilkeitä kommentteja. Olen aiemminkin joskus kirjoittanut tästä samasta ja reaktio oli todella negatiivinen täällä palstalla. Sitten livenä kun arkailen, niin saan ihmetteleviä kommentteja katteettoman huonosta itsetunnostani. Tulee vain aina mieleen, no mutkun netissä mulle aina v*ttuillaan ja näytetään paikkani rumana naisena ja liian vanhana miehille jne. Netissä anonyymisti en saa keneltäkään myötätuntoa.
Mieluiten olisin vain netissä, kun livenä se ihmisten seura on niin väsyttävää jotenkin (vaikka onkin myönteistä ja asiallista). En jaksaisi vääntäytyä ihmisten ilmoille, kun ois kivempaa vain aina olla fyysisessä mielessä yksinään. Ois helpompaa vain jutella täällä ja hengailla kotona neljän seinän sisällä koko vapaa-aikani.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, uskallanko edes kertoa av-menneisyydestäni, jos jonkun kaverin ja jopa kumppanin löytäisin livenä. Entäpä jos se kiltti ihminen tunnistaisikin mut täältä ja rupeaisi ilkeäksi av-tyyliin sitten livenäkin. Oon parille live-/chat-kaverille kertonut siitä, miten käsitykseni ihmisistä ja erityisesti miespuolisista henkilöistä perustuu nettipalstoihin ja he ajattelevat aina, että käsitykseni on pahasti vääristynyt. Olen kuitenkin aina ajatellut siten, että ihmiset vain feikkaavat kohteliasta livenä ja se totuus paljastuu netissä. Ehkä se on noiden parin kommentin (mm. tuo Tootsie) perusteella sittenkin niin.
T. Ap
Jännää puhuakin ihmisille, kun se kokemus inhimillisestä kohtaamisesta on netistä lähinnä viime vuosina ja sitten joku katsookin mua suoraan silmiin ja suhtautuu siten, että olen arvokas, ihailtava, kiva, normaali ja tykkää siitä, miten juttelen hänelle. Ihan järisyttävää ja todellakin hämmentävää.