Lue keskustelun säännöt.
Irti väkivaltaisesta suhteesta vertaistukea ja neuvoja kaipaan
14.01.2019 |
Tilanne se että 10-vuoden vaikea suhde takana.
Päihteitä ollut kuvioissa puolison osalta aina. Nyt mukaan tullut myös väkivalta.
Tiedän että tästä pitäisi lähteä mutta en jaksa alkaa taistelemaan....
Meillä yhteisiä lapsia. Puoliso kiristää että en ole kykenevä huolehtimaan lapsista jne...uskon myös että hän ei jätä minua rauhaan jos eroamme. Lähestymiskielto ei estä mitään sen tiedän.
Minussa on kaikki vika...lyö koska ei saa minua muuten hiljaiseksi jne...
Tämä se tavallinen tarina selvin päin mukava "rakastava" mies.
Vi...taa oma surkeus ja pelkuruus. Olen ollut aina niin vahva kaikessa mutta kohta omaa tahtoa ei ole enään nimeksikään...
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä nainen lyö,sylkee, raapii ja huutaa. Jatkuvaa nimittelyä ja tyytymättömyyttä. Haukuu kaikkea mitä teen. Itse istuu partsilla usein tupakalla, tuhisee itsekseen tai kälättää puhelimeen. Sukuni on jo häätänyt samoin ystäväni. Ainoa syy tähän olemiseen on lapset. Hän ei pärjäisi heidän kanssaan ilman minua. Vien lapset tarhaan, ostan ruuat ja teen ne. Ulkoilutan lapsia ilalla pihalla tai puistossa. Kylvetän ja nukutan iltaisin lapset.Laitan vaatteet illalla valmiiksi, kun on aikainen herätys jne. Harrastaa en saa, puhelinta ei saa kotona käyttää, saatikka tietokonetta, telkkarista puhumattakaan. Elämä on kovaa duunia työpaikalla ja kotona. Jaksanko ilman avioliitoniloja vai löytyykö ratkaisu oven toiselta puolelta.
Nainen elämässäni on muuttunut tunnistamattomaksi, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.Ennen avioliittoa ja lapsia oli kyllä jo kovia vaatimuksia yhdessä elämisen suhteen. Minkä olen jälkikäteen huomannut. En rakkaudelta huomannut ikävää luonetta. Haluaisin hänelle apuja, mutta kuinka saa ihmisen ymmärtämään, että hän sitä tarvitsee.
Mieheni on kertonut ettei pärjää yksin jos lähden.Hänen etsittävä uusi kumppani. Toivon että hän löytäisi sen jo nyt.Minun olisi helppo lähteä....
Toisten on niin helppo neuvoa mitä tehdä. Itsellä painaa pelko,häpeä ja kaikki mahdolliset tunteet päällä...
Tiedän, että on varmasti vaikeaa ja pelottavaakin lähteä taistelemaan tuollaista vastaan, mutta nyt olisi kaivettava naftaliinista ne naarastiikerin tamineet ja pelastaa edes lapset tuolta lapsuudelta/nuoruudelta.
Kyllä sinä jaksat!