Muutto miesystävän taloon
Kuinkahan tällainen onnistuu, että muutan ison lapseni kanssa miesystävän (ei omia lapsia) taloon. Toisen nurkkiin muuttaminen jotenkin pelottaa... Meille on tulossa yhteinen lapsi, joten tämä muutto on melkeinpä pakko.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi. Hankkikaa uusi yhteinen koti. Ei tule koskaan tuntumaan omaksi kodiksi sinulle muuttaa toisen valmiiseen kotiin.. ja miten jakaa asumiskustannukset. Onko jo sovittu. Entäs jos tulee ero?
Hänen lainaa en tietenkään lyhentäisi mutta vedestä maksaisin enemmän kuin puolet. Lämmityskulut, vakuutukset yms. juoksevat menot puoleksi. Mitään remontteja tmv. joka talon arvoa nostaisi en maksa. Enhän omistaisikaan talosta mitään. Enkä halua osaa ostaakaan.
Mutta tuo uusi yhteinen asunto kuulostaisi paljon paljon paremmalta kyllä. En vaan usko, että mies suostuu taloaan myymään.
Eiks nää asiat olis kannattanut selvittää etukäteen? Kumpi päättää jatkossa?
Asuminen maksaa aina, kukaan ei asu ilmaiseksi kuin sillan alla, ei sekään ole reilua "loisia" toisen asunnossa.
Minä muutin mieheni taloon, hänen sukunsa tiluksille. Mies omistaa ja myös maksaa omasta tahdostaan kaikki talon kulut. Aluksi ahdisti mutta nyt olen täysin kotiutunut. Asia vaati kyllä sen, että sain laittaa kotia oman näköiseksi ja eipä tuo miestä haitannut, oli vaan tyytyväinen kun on kotoisampaa. Mikä sua erityisesti mietityttää asiassa?
Vierailija kirjoitti:
Minä muutin mieheni taloon, hänen sukunsa tiluksille. Mies omistaa ja myös maksaa omasta tahdostaan kaikki talon kulut. Aluksi ahdisti mutta nyt olen täysin kotiutunut. Asia vaati kyllä sen, että sain laittaa kotia oman näköiseksi ja eipä tuo miestä haitannut, oli vaan tyytyväinen kun on kotoisampaa. Mikä sua erityisesti mietityttää asiassa?
Olen alusta asti viihtynyt miehen talolla ollessani. Paikka on ihana ja hyvä fiilis kun olen siellä. Ehkä se mietityttää, että saanko sitä laitella riittävästi, kuten omia jotain huonekaluja. Huoneita on tyhjillään, joihin mennä ottaan ns. omaa tilaa. Ja oman lapsen viihtyvyys myös tuntuu mietityttävän. Vaikkei välimatka entisiin ympäristöihin ole kuin 15 kilometriä.
Vierailija kirjoitti:
Asuminen maksaa aina, kukaan ei asu ilmaiseksi kuin sillan alla, ei sekään ole reilua "loisia" toisen asunnossa.
Maksaisin toki puolet asumismenoista mutten hänen lainaa.
Näin keki-ikäisenä naisena sanon, että ei ole oikein, että käytät toisen omaisuutta, mutta et halua korvata siitä mitään, tarkoitan nyt pienremonttikuluja: sinä ja lapsesi käytätte myös taloa, joten esim. lattiapinnat, kodinkoneet ja vaikka hanat kuluvat nopeammin, joten on siis kohtuulista, että osallistut aikanaan niiden tarpeelliseen uusimiseen, se ei siis riitä että maksat vain osuutesi vedestä, sähköstä, lämmöstä jne.
Sitten muu: osa huonekaluista, kodintekstiilit, vuodevaatteet ja astiat, samoin usein valtaosa yhteisten lasten kuluista, joskus jopa ruoka ovat usein sellaisia, joista naiset huolehtivat ja miehet tuntuvat kuvittelevan, että ne ilmaantuvat ilmaiseksi jostain, joten olehan tarkkana, että mies puolestaan maksaa oman osansa niistä, kun kerran niitä käyttääkin.
Hiukkasen kyllä ihmettelen tilannettasi, olet siis parisuhteessa ja raskaana miehelle, jnka kanssa et ole keskustellut tuon vertaa tulevaisuudestanne, esim. asumispaikastanne nyt ja tulevaisuudessa?
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi. Hankkikaa uusi yhteinen koti. Ei tule koskaan tuntumaan omaksi kodiksi sinulle muuttaa toisen valmiiseen kotiin.. ja miten jakaa asumiskustannukset. Onko jo sovittu. Entäs jos tulee ero?
No. Minä olen muuttanut taloon, joka jo valmiiksi oli mieheni koti ja nyt tämä on meidän kotimme, ihan yhtälailla mieheni kuin minunkin. Ja todellakin tunnen tämän talon kodikseni. -Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muutin mieheni taloon, hänen sukunsa tiluksille. Mies omistaa ja myös maksaa omasta tahdostaan kaikki talon kulut. Aluksi ahdisti mutta nyt olen täysin kotiutunut. Asia vaati kyllä sen, että sain laittaa kotia oman näköiseksi ja eipä tuo miestä haitannut, oli vaan tyytyväinen kun on kotoisampaa. Mikä sua erityisesti mietityttää asiassa?
Olen alusta asti viihtynyt miehen talolla ollessani. Paikka on ihana ja hyvä fiilis kun olen siellä. Ehkä se mietityttää, että saanko sitä laitella riittävästi, kuten omia jotain huonekaluja. Huoneita on tyhjillään, joihin mennä ottaan ns. omaa tilaa. Ja oman lapsen viihtyvyys myös tuntuu mietityttävän. Vaikkei välimatka entisiin ympäristöihin ole kuin 15 kilometriä.
Noista kysymyksistä sun pitää jutella miehesi kanssa. Eiköhän siihen ratkaisu löydy, mikäli mies on jotakuinkin tervejärkinen ja huomioon ottava.
Mitä tuohon kuvioon tulee, voi toimia hyvinkin, mutta kun et maksa kuin osuuden juoksevista kuluista kannattaa sun säästää, niin ei tarvitse miestä tai ketään syyttää varattomuudesta, jos ero tulee ja talo on tietenkin miehen. Kun kaikki menee hyvin onpahan sitten turvaksi säästöjä ja jos joskus päädytte muuttamaan pystyt sitten seuraavaan asumukseen ottamaan osaa :)
Ei pitänyt kyllä tuota ohista loppuun laittaa, mikä lie sotki ajatukseni... Mutta ap:lle sanoisin, että kaikki riippuu miehestä. Vaikka hänelle onkin ok, että muuttaisitte, mutta onhan hänelle myöskin ok että muuttaisitte talon myös teidän kodiksenne? - 9
Vierailija kirjoitti:
Näin keki-ikäisenä naisena sanon, että ei ole oikein, että käytät toisen omaisuutta, mutta et halua korvata siitä mitään, tarkoitan nyt pienremonttikuluja: sinä ja lapsesi käytätte myös taloa, joten esim. lattiapinnat, kodinkoneet ja vaikka hanat kuluvat nopeammin, joten on siis kohtuulista, että osallistut aikanaan niiden tarpeelliseen uusimiseen, se ei siis riitä että maksat vain osuutesi vedestä, sähköstä, lämmöstä jne.
Sitten muu: osa huonekaluista, kodintekstiilit, vuodevaatteet ja astiat, samoin usein valtaosa yhteisten lasten kuluista, joskus jopa ruoka ovat usein sellaisia, joista naiset huolehtivat ja miehet tuntuvat kuvittelevan, että ne ilmaantuvat ilmaiseksi jostain, joten olehan tarkkana, että mies puolestaan maksaa oman osansa niistä, kun kerran niitä käyttääkin.
Hiukkasen kyllä ihmettelen tilannettasi, olet siis parisuhteessa ja raskaana miehelle, jnka kanssa et ole keskustellut tuon vertaa tulevaisuudestanne, esim. asumispaikastanne nyt ja tulevaisuudessa?
Ollaan me puhuttu mutta alkoi itseä nyt mietityttään, että onko tämä ratkaisumme paras mahdollinen. Ja hyvä, kun mainitsit nuo ruokamenot yms. ja kustannukset yhteisestä lapsesta. Näitä olen kans miettinyt. Huomaako mies kuinka kallista ne ovat. Kuitit talteen varmaan ja katsoa kuun lopussa tilannetta. Sekä se, jos jään vielä hoitovapaalle äitiysloman jälkeen niin rahaa ei itsellä olisi juuri mihinkään. Minulla on uudemmat kodinkoneet, joten ajattelin ehdottaa ne käyttöömme. Jos uuden hankinta tulee niin puoleksi tottakai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muutin mieheni taloon, hänen sukunsa tiluksille. Mies omistaa ja myös maksaa omasta tahdostaan kaikki talon kulut. Aluksi ahdisti mutta nyt olen täysin kotiutunut. Asia vaati kyllä sen, että sain laittaa kotia oman näköiseksi ja eipä tuo miestä haitannut, oli vaan tyytyväinen kun on kotoisampaa. Mikä sua erityisesti mietityttää asiassa?
Olen alusta asti viihtynyt miehen talolla ollessani. Paikka on ihana ja hyvä fiilis kun olen siellä. Ehkä se mietityttää, että saanko sitä laitella riittävästi, kuten omia jotain huonekaluja. Huoneita on tyhjillään, joihin mennä ottaan ns. omaa tilaa. Ja oman lapsen viihtyvyys myös tuntuu mietityttävän. Vaikkei välimatka entisiin ympäristöihin ole kuin 15 kilometriä.
Noista kysymyksistä sun pitää jutella miehesi kanssa. Eiköhän siihen ratkaisu löydy, mikäli mies on jotakuinkin tervejärkinen ja huomioon ottava.
Mitä tuohon kuvioon tulee, voi toimia hyvinkin, mutta kun et maksa kuin osuuden juoksevista kuluista kannattaa sun säästää, niin ei tarvitse miestä tai ketään syyttää varattomuudesta, jos ero tulee ja talo on tietenkin miehen. Kun kaikki menee hyvin onpahan sitten turvaksi säästöjä ja jos joskus päädytte muuttamaan pystyt sitten seuraavaan asumukseen ottamaan osaa :)
Kiitos vinkistä tuon säästämisen suhteen :)
Vierailija kirjoitti:
Ei pitänyt kyllä tuota ohista loppuun laittaa, mikä lie sotki ajatukseni... Mutta ap:lle sanoisin, että kaikki riippuu miehestä. Vaikka hänelle onkin ok, että muuttaisitte, mutta onhan hänelle myöskin ok että muuttaisitte talon myös teidän kodiksenne? - 9
Nimenomaan juuri näin, myös meidän kodiksemme.
Tässä taas nähdään, miten ihmiset lisääntyy liian nopeesti.
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas nähdään, miten ihmiset lisääntyy liian nopeesti.
Aina ei ole aikaa odotella / harjoitella yhdessä asumista vuosikausia. Ikä tulee vastaan.
En muuttaisi. Hankkikaa uusi yhteinen koti. Ei tule koskaan tuntumaan omaksi kodiksi sinulle muuttaa toisen valmiiseen kotiin.. ja miten jakaa asumiskustannukset. Onko jo sovittu. Entäs jos tulee ero?