Pitkän suhteen nopea sammuminen ja miehen outo käytös
Onko muille käynyt niin, että pitkässä ja kaikinpuolin ihan hyvässä parisuhteessa liekki on vain yhtäkkiä sammunut? Miten olette toimineet asian kanssa?
Olemme olleet yli 10 vuotta yhdessä, olemme tavanneet teineinä ja olemme toistemme ensimmäiset kunnolliset kumppanit.
Ehkä parin viime vuoden aikana olen kuitenkin huomannut, että olen ihastunut helposti toisiin miehiin (nämä olleet aika pian ohimeneviä juttuja). Perusluonteeltani olen tosin aina ollut hieman flirtti, mutta en siis ole ikinä miestäni pettänyt tms.
Mutta nyt viime aikoina on ollut melko haastavaa, emme juuri ole tapelleet, mutta pohtineet asioita ja miettineet, että ehkä emme haluakaan samoja asioita elämältä. Mies on huomannut etten ole samalla tavoin läsnä/rakastava kuin ennen ja on asiasta huomauttanut. Eiliseen asti hän on edelleen sanonut rakastavansa ja halunnut läheisyyttä. Tuli kuitenkin illalla kotiin koko päivän pitkin poikin asioita hoitaneena erittäin oudosti käyttäytyvänä, kaikki läheisyys oli mennyttä ja luulin ensin, että jotain on sattunut. Väitti kuitenkin vain olevansa väsynyt. Olen tosin tuntenut hänet niin kauan, että muutakin kuin väsymystä tilanteessa kyllä oli.
Oli juuri viikko sitten eräissä juhlissa tavannut naisen jonka kanssa oli iltaa viettänyt, ei kuitenkaan ollut mitään pettämishommaa tms.(tämä varma tieto). Mietin, että saattaisi ehkä liittyä siihen.
Kaikkein kummastunein olen kuitenkin omasta fiiliksestä, en tunne erityisemmin mustasukkaisuutta vaikka jotain olisikin nyt tapahtunut, en tajua... Alkaako olemaan vain lopun alkua vai jotain kiireistä johtuvaa mielialan heittelyä (kiirettä on riittänyt työn ja opiskelun kanssa!). Olen ensimmäistä kertaa vastaavassa tilanteessa/kriisissä parisuhteessa, niin kokemuksia vastaavista jutuista kuulisin mielelläni.
Ja eniten toki mietityttää, että olenko tekemässä elämäni suurinta virhettä, jos onnistun mieheni karkottamaan. Kaikki on kuitenkin ihan hyvin, mutta jotain tuntuu puuttuvan...
Kommentit (16)
Normaalia jos olette nuoresta asti olleet yhdessä eikä muista ole kokemusta. Eroa ennustan.
Vierailija kirjoitti:
No nyt sitten vauva suhdetta korjaamaan!
Siitä on kyllä tullut pidettyä huoli, että sellaista ei tähän tilanteeseen (jos ikinä) tupsahda :'D
Vierailija kirjoitti:
Normaalia jos olette nuoresta asti olleet yhdessä eikä muista ole kokemusta. Eroa ennustan.
Eron ennustaminen on melko varman päälle, kuinkakohan moni niistä jotka alttarilla vannoo "kunnes kuolema meidät erottaa" päätyy siihen pisteeseen kun 0,1% kuulostaa jo optimistiselta.
Vierailija kirjoitti:
Normaalia jos olette nuoresta asti olleet yhdessä eikä muista ole kokemusta. Eroa ennustan.
Ei ole tosiaan mitään amerikantiedettä ennustaa, että ero on hyvin lähellä ja mies uudessa suhteessa hyvin nopeasti eron jälkeen. Eikä kyseessä ole mikään uniikki tarina ja vaan ihan tavanomainen tarina nuorten aikuisten elämässä.
Kannattaa nyt ottaa parisuhde yhdessä käsittelyyn mitä kumpainenkin haluaa. Kaikkein hulluinta olisi vain "hakeutua toisen pariin" kummankaan teistä. Sen olette toisillenne pitkästä suhteesta velkaa, että selvittelette millä pohjalla suhde on ja miten oikeastaan haluatte jatkaa.
Jos olette ääneen miettineet miten jatko, niin seuraava askel on yleensä väärin niin että kokeillaan sitten muualla. Meillä kävi niin ja jotain perustavaa suhteessa meni rikki, vaikka se oli vain kevyempää laatua kuten flirttiä, halailua, suukkoja.
Väestöliiton sivuilla on hyviä kysymyksiä parisuhteen peilaamiseen. Joku ilta ne eteen ja totuuksia ja toiveita ilmoille?
Minulla särähti korvaan, että pitävätkö ihmisen oikeasti muita ihastuksia automaattisesti rakkauden loppumisena ja eron paikkana? Onko ap miettinyt, että kuinka realistinen kuva hänellä on pitkäaikaisista parisuhteista? Onko hän valmis vaihtamaan jatkossakin kumppania heti tasaantumisvaiheen alkaessa? Ei siinä mitään, jos haluaa ottaa riskin ja lähteä etsimään niitä suurempia tunteita, niin se on täysin ok. Kannattaa kuitenkin sisäistää, että useimmissa pitkissä parisuhteissa ne tunteet tasaantuvat. Ap puhuu liekistä, mutta useimmissa > 10 v liitoissa lienee kyse enemmänkin lämpimästä hiilloksesta. Kumppanin vaihto ei siis välttämättä ole mikään avain pysyvämpään onneen. Toki hetkeksi pääsee taas nauttimaan alkuhuumasta ja ensimmäisistä rakastuneista vuosista.
Teinisuhteet eivät kestä, ihmiset muuttuvat liikaa nuoruusvuosina ja löytävät itsensä vasta myöhemmin.
Mua ihmetyttää, että jos yhtenä päivänä on etäinen ja väsynyt eikä halua läheisyyttä tai sano rakastavansa, on jotain tapahtunut jonkun toisen kanssa. Anna mun kaikki kestää...
Jos ei tunnu oikein missään, vaikka mies on ollut toisen naisen kanssa ulkona, niin kyllä se kertoo, että kannattaa erota. Toki voisitte hakeutua terapiaankin.
Kyllä se varmaan siitä on että aikojen kuluessa suhde on väljähtänyt ja sitten kun nauttii olostaan iltaa viettäessään, se laittaa miettimään että saattaisiko ruoho olla vihreämpää naapurin piipussa.
Kaikilla se sama on, yli 10 vuoden jälkeen alkaa sohvannurkassa selata puhelinta niin ukko kun akka.
Asioista on puhuttu jonkin verran. Itse en ehkä ikinä halua naimisiin/lapsia, kun taas mies ehkä haluaisi elää tuon perinteisemmän kaavan mukaan, ei tosin ole tästä aivan varma. Tuntuu etten osaa edes tehdä koko päätöstä noiden asioiden suhteen tässä tilanteessa.
Mies sanoo, että olen muuttunut opiskelujen ym.myötä etäisemmäksi/kylmemmäksi noin vuoden aikana. Varmaan pitääkin paikkansa. Ja sen valitettavasti huomaa, jos kaikki ei ole ok, en osaa esittää muutakaan.
Lähipiirissä on ollut nyt viime aikoina aika paljon ongelmia parisuhteissa, se varmaan osaltaan on laittanut miettimään omaakin tilannetta enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää, että jos yhtenä päivänä on etäinen ja väsynyt eikä halua läheisyyttä tai sano rakastavansa, on jotain tapahtunut jonkun toisen kanssa. Anna mun kaikki kestää...
En normaalisti edes tartu tuollaisiin, jos toinen on hieman vaisu tms, annan olla rauhassa. Mutta kun on toisen tuntenut kauan, niin kyllä sen vaan huomaa, jos joku mättää pahemmin. Ja eilen oli sellainen hetki. Katsotaan miltä tänään näyttää illalla..
Ero rikkoo aina. Etenkin jätetty osapuoli tulee kärsimään lopun ikäänsä, vaikka sinänsä saisikin elämänsä kuntoon ja pääsisi itse jättäjästä yli nopeastikin.
Vierailija kirjoitti:
Ero rikkoo aina. Etenkin jätetty osapuoli tulee kärsimään lopun ikäänsä, vaikka sinänsä saisikin elämänsä kuntoon ja pääsisi itse jättäjästä yli nopeastikin.
Niinhän se usein menee, mutta onko sitten pidemmän päälle parempi ratkaisu olla huonossa suhteessa vai pistää peli poikki. Tosin ei suhde nyt kovin huonokaan ole.. Äh, hankalia juttuja..
No nyt sitten vauva suhdetta korjaamaan!