Tee suuri ekoteko: jätä kaupunki ja muuta maalle

Maaseutu kutsuu ja ilmasto kiittää.

Uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla. Suurempaan hiilijalanjälkeen vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita kuin seutu-asukas. Tähän johtopäätökseen tulivat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka vertailivat uusissa ja vanhoissa rakennuksissa asuvien hiilijalanjälkiä eri puolilla Suomea vuosilta 2003–2012. Tuolloin keskusta-asukkaan hiilijalanjälki oli noin 11,7 tonnia, seutuasukkaan vain kahdeksan. Väljemmin rakennetulla alueella tutkijat tarkoittavat kaupungin keskustan ja maaseudun välistä kaupunkialuetta. Tilastokeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta hankittu tutkimusaineisto kattaa alueellisesti koko Suomen, joka on jaettu kolmenlaisiin kaupunkivyöhykkeisiin. Väljemmin rakennetut alueet ovat vähemmän riippuvaisia olemassa olevasta infrastruktuurista, kuten kaukolämmöstä. Siksi erilaiset lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä muut teknologiat leviävät kaupunkialueiden ulkopuolella nopeastikin. Esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvoi 30 000:sta yli puoleen miljoonaan vuosina 2003–2012. Pienempää hiilijalanjälkeä selittävätkin juuri päästöt energiankulutuksessa, jotka olivat väljemmillä alueilla neljänneksen pienemmät kuin keskustoissa. Hiilijalanjälkien kokoeroihin vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa asumisesta ja autoilusta säästyneillä rahoilla enemmän tavaraa, ruokaa, palveluita ja matkoja kuin seutu-asukas. Tutkimustulosten perusteella nykyisenlainen keskusta-alueiden tiivistäminen ei ehkä ole hiilitehokkain tapa järjestää asumista.