Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä luovuit lasten takia?
08.01.2019 |
Elämäni tuntuu hyvin kiireiseltä ja aikataulutetulta jo nyt, vaikka lapsia ei ole vielä ollenkaan. Sen sijaan on vaativa työ, mies, aktiivinen käyttökoira ja tavoitteellinen koiraharrastus, sekä urheiluharrastuksia ( juoksu, kuntosali).
Haluaisimme kovasti lapsen, mutta mietin kyllä kovasti jo nyt, että miten siihenkin saa ajan ja jaksamisen riittämään? Mitä kaikkea pitää uhrata, mistä luopua? Mitä kaikkea teiltä on jäänyt pois?
Ajattelin, että korkeintaan se yksi lapsi, niin ehtii panostaa siihen kunnolla, mutta ehtii ehkä omiakin juttuja siinä ohella.
Miten siis teillä on mennyt nämä? Kokemuksia, vinkkejä, ajatuksia?
Kommentit (3)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu tietenkin lapsesta. Itse olin aina halunnut olla äiti ja kun oikea mies löytyi niin en oikeastaan edes osannut ajatella tuommoisia. Mutta kyllä lapset pienenä sitovat olemaan kanssaan. Tietenkin ensisijaisesti lapset mielestäni antavat rakkautta ja sitovat perhettä yhteen (jos mies on hyvä ja rakas eikä palstahirviö) mutta moni asia sovelletaan sitten lasten ehdoilla.
Eli lomamatkalle ei lähdetä kahdestaan jonnekin romattiseen kohteeseen Balille vaan Naantaili Spahan ja Muumimaailmaan. Ja tosiaan varsinkin useamman lapsen kanssa päivistä katoaa "jousto" eli arki pelaa rutiineilla ja ne rutiinit tuntuu välistä tylsiltäkin. Et uskalla enää valvoa yli 12 koska aamulla vähintään joku lapsista herää klo 6 ja seuraava päivä on yhtä tuskaa jos et ole nukkunut kun oli tilaisuus. Kaikki vaatii enemmän suunnittelua, mutta suunnittelemalla tietenkin onnistuu.
Yhden lapsen kanssa onnistuu varmasti myös harrastaminen ilman ihmeempiä, voi olla, että äitiyslomalla/vanhempainvapaalla ehdit tekemään jopa enemmän kuin aiemmmin. :) Yksi tärkeimmistä asioista mielestäni on miettiä millaisia "tukiverkkoja" teillä on. Ei sen vuoksi, että lapsi pitäisi lykätä mummolaan yöksi heti synnäriltä, mutta tunnetko muita samassa tilanteessa olevia naisia? Itse olin aika yksinäinen esikoisen synnyttyä ja nautin toisen lapsen synnyttyä kotiäiteilystä paljon enemmän kun oli jo mammakavereitakin. Kuulostat kuitenkin aktiiviselta ja ennakoivalta ihmiseltä, joten etköhän tiesi niihin mammajoogiin ja kerhoihinkin löydä. :)
Alue: Aihe vapaa
Ylös