Lue keskustelun säännöt.
Onko lakimiehia tai asiantuntijoita paikalla? HATAAPUA!! Lasteni isa on sanoutunut irti hyvapalkkaisesta tyostaan ja on ilmoittanut, ettei enaa ole varaa maksaa elatusmaksuja.
06.01.2008 |
Yhteishuoltajuus ja minä olen lähivanhempi. Kolme lasta.
Ex-mieheni on tähän mennessä maksanut elatusmaksua minimin.
Tosiaan jättäytyi pari kuukautta sitten pois vanhasta hyvästä ja varmasta työpaikasta. Tulot olivat bruttona 3000 ¿/kk.
Piti kuulemma aloittaa oma bisnes. Eihän siitä mitään ole tullut.
Nyt ex-mieheni on haastanut minut oikeuteen. Vaatii elatusmaksuvelvollisuuden poistamista.
Onko isällä mitään mahdollisuuksia voittaa juttua? Itse olen yksityisyrittäjä ja nipin napin saan nelihenkisen perheemme elätettyä.
Omat tuloni ovat reilusti alle isän tulojen.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ei halua maksaa pennin latia. ap
Mutta kunta maksaa silti sen minimin huoltajalle.
Poika on jo 13 ja nuoremmatkin 7 ja 5. T 7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan järkyttävää, että joku äiti voi luopua lapsistaan. Mukamas lasten etu ja sitten väsätään vielä lisää lapsia..
Ja mistä tiedät minkä ikäinen poikani oli? T 7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kuten sanoin, esikoinen jäi silloin isälleen täysin epäitsekkäistä syistä.
Tällainen tilanne; lapsi ei ole nähnyt isäänsä aikoihin, ja lapsella äidin perheessä " uusi iskä" . Sitten isä saa asiansa kuntoon, perustaa perheen ja haluaa alkaa tavata lasta- joka siis ei ehkä edes tunne häntä. Isä ja äiti eivät ole minkäänlaisissa väleissä;
onko lapselle parempi jatkaa " ehjässä" uusperheessä, joka ok vai tavata isäänsä, vaikka sen myötä hänen elämäänsä tulee vanhempien välinen jännite ja negatiivisuus ja tieto siitä etteivät hänen vanhempansa voi sietää toisiaan? Mikä on lapsen paras?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Tällainen tilanne; lapsi ei ole nähnyt isäänsä aikoihin, ja lapsella äidin perheessä " uusi iskä" . Sitten isä saa asiansa kuntoon, perustaa perheen ja haluaa alkaa tavata lasta- joka siis ei ehkä edes tunne häntä. Isä ja äiti eivät ole minkäänlaisissa väleissä;
onko lapselle parempi jatkaa " ehjässä" uusperheessä, joka ok vai tavata isäänsä, vaikka sen myötä hänen elämäänsä tulee vanhempien välinen jännite ja negatiivisuus ja tieto siitä etteivät hänen vanhempansa voi sietää toisiaan? Mikä on lapsen paras?
ilman mitään jännitettä vaan tarkkailen tilannetta ja näen aivan selvästi millaista sontaa vanhempien välillä on. Eikä se varmasti tule poistumaan vaikka haluaisinkin. Kaikki eivät osaa olla parhain päin ja siksi mietinkin onko lapsella turvallisempaa kasvaa rauhassa- vai kantaen mukanaan sitä vanhempiensa katkeruutta. Joka on, eikä todennäköisesti muuksi muutu. Olen samaa mieltä että isä on lapselle tärkeä, mutta onko sen arvoinen että rauhallinen elämä vaihtuisi siihen avoimeen katkeruuteen?
Ja jos miehellä ei tuloja ole hän voi itse anoa niistä sitten vapautusta.