Tekikö asunto- tai autolainan saanti sut onnelliseksi?

Maksa vuokraa ja säästä asuntoa varten.

Tai.

Ota velkaa ja kartuta omaisuuttasi.

Ehkä siinä se ero?

Joo itteä harmittaa, etten jo 18 vuotiaana ajtiivisesti tähdännyt asuntovelalliseksi. Nyt olis kiva pesämuna.

Kyllä. Ei tarvinnut maksaa itseä kipeäksi vuokrasta vaan sain halvemmat asumiskulut sekä kartuttamaan omaa asuntoa. Olin tosin jo 23v ja olisi pitänyt koittaa heti 21v vakityöhön päästessä lähteä pientä asuntoa omaksi hommaamaan.

Teki. Otin kalliin autolainan ja ostin kalliin auton. Parempaa fiilistä ei elämässäni ole tähän mennessä ollut.

 Omistuasunto teki ainakin minut vähemmän onnettomaksi. Vuokrakämppään meni rahaa enemmän, lisäksi se oli kylmä -11 pakkasella. Uusi asunto ei ole.

Ehkä ei kannata lukea niitä päivityksiä noin kirjaimellisesti. Ei ne siitä lainasta ole onnellisia vaan talosta!

Minä ainakin tulin on onnelliseksi koska se tarkoitti että pystyin ostamaan asunnon lasten koulun läheltä. Sitä paitsi on ihanaa kun voi tehdä pientä remppaa just niin kun itse haluaa eikä tarvitse vuokran antajan lupaa (välillä toki taloyhtiön lupa/kuittaus).

Ei tehnyt, sehän tarkoittaa menojen lisääntymistä.Osingot ja osakkeiden ostaminen tekevät minut onnelliseksi.

Miten te ootte saanut asuntovelkaa hirveän nuorena, muutama luokkakaveri osti asunnon jo opiskeluaikana enkä tiennyt että he olisivat kartuttaneet omaisuutta työssä käymällä. Parhaimmalla kaverillani oli 3 sijoitusasuntoa 24-vuotiaana, osti oman kaksion 19-vuotiaana heti kirjotusten jälkeen.

Kadehdin, itse en voinut aloittaa säästämistä vasta kuin 26-vuotiaana. Siihen asti pelkkää köyhyyttä ja kurjuutta, eikä ole varakkaita vanhempia. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Ei tarvinnut maksaa itseä kipeäksi vuokrasta vaan sain halvemmat asumiskulut sekä kartuttamaan omaa asuntoa. Olin tosin jo 23v ja olisi pitänyt koittaa heti 21v vakityöhön päästessä lähteä pientä asuntoa omaksi hommaamaan.

JO 23-vuotias! siis sinähän olit ihan h-mmetin nuori ensiasunnon ostaja, olet syntynyt onnellisten tähtien alla! Kiitä vanhempiasi että ovat voineet jeesata taloudellisesti, ei asuntolainaa nuoret varsinkiin yksineläjät noin vaan saa. Olisinpa minäkin saanut vakityön 21-vuotiaana, nyt olen 29 ja pätkää teen yhä.

Öö siis sinusta on outoa että ihmiset ovat onnellisia omistusasunnosta? Ookoo.

Onhan omassa asuminen ihan eri kuin vuokra. Molemmissa hyvät ja huonot puolestansa. Meillä maksoi vuokrakolmiossa asuminen n. 820 euroa kaikkineen kuluineen. Omassa kolmiossa ollaan asuttu nyt 720 eurolla kaikkine kuluineen. Plus omassa loppuu lainan maksu joku päivä. Vuokra-asunnossa lyhennät aina toisen lainaa.

Jotain on pielessä että omistusasuminen on Suomessa niin paljon vuokra-asumista halvempaa. Muualla Euroopassa vuokra-asuminen on suosituin asumisen muoto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Ei tarvinnut maksaa itseä kipeäksi vuokrasta vaan sain halvemmat asumiskulut sekä kartuttamaan omaa asuntoa. Olin tosin jo 23v ja olisi pitänyt koittaa heti 21v vakityöhön päästessä lähteä pientä asuntoa omaksi hommaamaan.

JO 23-vuotias! siis sinähän olit ihan h-mmetin nuori ensiasunnon ostaja, olet syntynyt onnellisten tähtien alla! Kiitä vanhempiasi että ovat voineet jeesata taloudellisesti, ei asuntolainaa nuoret varsinkiin yksineläjät noin vaan saa. Olisinpa minäkin saanut vakityön 21-vuotiaana, nyt olen 29 ja pätkää teen yhä.

Minäpä täytän pian 39, pätkää teen yhä, ensiasunto 36-vuotiaana.

Eipä se oloa muuttanut. Mutta kyllä siinä iso ero muihin samanikäisiin on, että vasta opiskeluiden jälkeen päästiin säästämään ja nyt lähes 40-vuotiaana oli vasta varaa lainaan ja käsirahaan. Kummallakin rutiöyhät vanhemmat velat niskassa, molempien isät tehneet konkurssit 90-luvun lamassa, joten eipä siitä noin vain ponnistettu kuten muut, jotka saivat jo nuorena apua (ja takauksen) vanhemmiltaan.

Kyllähän tuo toimiva, hyvä auto lämmittää mieltä olemassaolollaan, mut kyllä joka kuun alussa muistuu mieleen sen lainakin 😅. Talolainakin on, sitä nyt ei ole paljoa ja onkin maksettu pois ennen kuin olen 40v.