Lue keskustelun säännöt.
Pelkäsin lapsena yhtä poikaa ja aikuiset syyllisti mua asiasta. Vieläkin vaivaa.
01.01.2019 |
Tämä siis koulun ekoilla luokilla parikymmentä vuotta sitten.
Naapurustossa asui minun ikäinen iso kokoinen vähän "outo" poika joka oli arvaamaton käytökseltään.
Jostain ihmeen syystä minun olisi pitänyt kulkea koulumatkat tämän pojan kanssa ja jouduin opettajankin puhutteluun kun juoksin tätä poikaa karkuun. Tuo poika usein sanoi että ottaa minut kiinni ja aikoo pussata tms. Pelkäsin häntä todella paljon ja en ymmärrä miksi kukaan ei silloin pitänyt minun puoliani.
Yritin vältellä ja mennä karkuun minkä kerkesin mutta pienellä kylällä se oli välillä vaikeaa. En tiedä jäikö noista ajoista kytemään jotain kun tänäkään päivänä osaa olla luontevasti miesten kanssa ja ahdistun iskuyrityksistä todella herkästi.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kyseessä oli ns erityislapsi, jolle sun toivottiin opettavan sosiaalisia taitoja. Tätä tapahtuu edelleen, esim koulussa oma kiltti ja hiljainen lapseni on monesti istutettu erityislapsen/häirikön viereen, vaikka kokisi tämän pelottavana. Yksi näistä vieruskavereista mm muksi poikaani ja näpisteli penaalista tavaroita. Opettaja ja pojan vanhemmat selittivät, ettei lapsi tahallaan lyö tai näpistä, kuulemma harjoittelee kaveritaitoja... varmasti sitäkin, mutta lapseni kokemus oli se ettö hänen pelkoaan vähäteltiin ja tilanne tuntui hänestä epäreilulle (häntä saadaan läimiä ilman, että syylliselle tulee seurauksia). Lopulta tämä istumapaikka muittui kun tein tästä lyövästä vieruskaverista omalla nimelläni lasun.
Kiitos viestistä! Niin hän taisi olla erityislapsi ja minä olin se kiltti/hiljainen tyttö. Silloin 20v sitten opettajalla oli muutenkin todella erikoiset tavat "hallita " tätä lasta, muistan että opettaja joskus istui tämän pojan päällä kun ei saanut muuten aisoihin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kans kiltti ja fiksu tyttö on laitettu ”ohjaamaan” oppimisvaikeuksista ja en tiedä mistä muusta kärsivää poikaa. Heillä meni ihan ok, mutta edelleen ihmettelen, miten hoitajat paritti heidät puoliväkisin ja kehuvat miten hyviä kavereita ovat... minun tyttö lähinnä kohautteli olkiaan ja kertoili mitä milloinkin oli pojalle ”opettanut”. Ei pitäisi lasten toimia aikuisten pikkuapulaisina, ainakaan ennen kuin vanhempien kans on keskusteltu.
Aikuiset tekivät väärin sinua kohtaan ja oikeastaan poikaakin kohtaan. Hän olisi tarvinnut aikuisen ohjausta.
Meidän ala-asteella oli samassa koulussa tarkkailuluokka, jonka oppilaista osa oli näin jälkeenpäin ajatellen selvästi erityislapsia. Siellä oli mm. juuri sellainen poika joka yritti pussata ja käyttäytyi muutenkin antisosiaalisesti. Pelkäsin häntä, vaikka ymmärsin jo silloin, että hän on jotenkin erilainen eikä osaa käyttäytyä sopivasti. Tämä oli 80-luvulla.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Nämä häiriköt saa pois oman lapsen vierestä parhaiten jankkaamalla ja vaatimalla.
Varmaan kyseessä oli ns erityislapsi, jolle sun toivottiin opettavan sosiaalisia taitoja. Tätä tapahtuu edelleen, esim koulussa oma kiltti ja hiljainen lapseni on monesti istutettu erityislapsen/häirikön viereen, vaikka kokisi tämän pelottavana. Yksi näistä vieruskavereista mm muksi poikaani ja näpisteli penaalista tavaroita. Opettaja ja pojan vanhemmat selittivät, ettei lapsi tahallaan lyö tai näpistä, kuulemma harjoittelee kaveritaitoja... varmasti sitäkin, mutta lapseni kokemus oli se ettö hänen pelkoaan vähäteltiin ja tilanne tuntui hänestä epäreilulle (häntä saadaan läimiä ilman, että syylliselle tulee seurauksia). Lopulta tämä istumapaikka muittui kun tein tästä lyövästä vieruskaverista omalla nimelläni lasun.