Lue keskustelun säännöt.
Mulla oli nyt jouluna viikon loma, ja 5 päivää siitä lomasta
27.12.2018 |
joudun (joo, käytän nyt tätä sanaa) viettämään mun vanhempien kanssa. Ihan oikeasti kohtuutonta. Olen äärettömän väsynyt töistäni ja loma tulisi tarpeeseen. Vaan ei.
Ennen joulua yksi päivä heillä tekemässä ruokia.
Ennen joulua he ovat meillä yhden päivän muiden sukulaisten kanssa.
Jouluna koko päivä kellon ympäri heillä
Joulun jälkeen heille auttamaan siivouksessa ja ruokien laitossa (heille tulee vieraita)
Joulun jälkeen heille syömään kun tulee niitä sukulaisia mitä jouluna ei ollut.
He ovat liki 80 ja haluavat vielä joulut järjestää ja juhlia, joten siksi autan. Ja teen kuten pyytävät. Harvemmin kuitenkaan pyytävät mitään.
Mutta nyt oikeasti alkaa riittää. Mä en jaksa. Aion perua tuon viikonlopun vierailun heille, en halua enkä jaksa.
On tämäkin, 50-vuotiaana vanhempiensa ohjailtavissa.
Ja toki heillä se jatkuva liturgia että "varmaan meidän viimeinen joulu" jne. Joo. Kohta on mun viimeinen joulu jos en koskaan saa levätä. Mietin jo tuossa että ensi jouluksi lukkiudun yksin jonnekin erämaamökkiin, niin ettei edes omat lapset löydä mua.
Kommentit (17)
Miksi teillä on noin monen päivän joulunvietto vieraille, joiden tarjoiluista sinä vastaat? Miksi he ovat teilläkin ja taas isovanhemmilla uudelleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä on noin monen päivän joulunvietto vieraille, joiden tarjoiluista sinä vastaat? Miksi he ovat teilläkin ja taas isovanhemmilla uudelleen?
Eri henkilöitä. SIis nuo sukulaiset. Omat vanhemmat meillä myös siksi, etteivät jaksa ottaa kaikkia vieraita heille mutta haluavat viettää aikaa. Ja minähän teen. Mutta nyt alkaa olla takki tyhjä.
Omaa tyhmyyttä tämä on, mutta en osaa kieltäytyä.
ap
Ymmärrän uupumuksen. Tee ensi jouluna toisin. Ilmoita asiasta hyvissä ajoin.
Elämä on valintoja. Valitse ensi jouluna toisin.
Juuri tuosta syystä en kerro lomistani sukulaisille, koska lapsettomana minut nakitetaan heti auttamaan vanhempia jossain mökkiprojektissa tai hoitamaan sisarusten lapsia tai jotain muuta hommaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin lapsi mulle toitotettiin aina, että nyt on mummon viimeinen joulu. Se viimeinen joulu kesti 10+ vuotta. Nyt se on on muuttunut vanhempien viimeiseksi jouluksi.
Joku sanot suoraan, että nyt riittää tai kärsit. Itse olen se lapanen joka kärsii.
Aika jännä että noin vanhat jaksavat vielä. Miksi he eivät vaan sitten kierrä niiden sukulaisten luona kyläilemässä joita haluavat tavata? Miksi sun ja heidän pitää kutsua ne sukulaiset ja heitä kestitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun olin lapsi mulle toitotettiin aina, että nyt on mummon viimeinen joulu. Se viimeinen joulu kesti 10+ vuotta. Nyt se on on muuttunut vanhempien viimeiseksi jouluksi.
Joku sanot suoraan, että nyt riittää tai kärsit. Itse olen se lapanen joka kärsii.
Mulla sama kokemus kesäsin kun tultiin ruotsista suomeen.Mummolla ja mammalla, äidin äiti, aina se viiminen kesä.Piti aina saada meidät lapset itkemään kun lähettiin takasin ruotsiin. Molemmat teräsmummot elivät vielä sen 30 vuotta.Mamma peräti sata vuotiaaksi.
Juuri tuo! Ensin oli mummon "viimeinen joulu" varmaan 20 vuotta. Nyt viimeiset 10 vuotta on ollut vanhempien "viimeinen joulu".
Haluavat järjestää oikean joulun mummolassa, siksi kaikki heillä.
Ja minulla on kyllä omakin perhe, mies ja lapset.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäpä lähden nyt taas vanhemmilleni laittamaan ruokia huomisia vieraitaan varten. Siinä se loppupäivä meneekin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä että noin vanhat jaksavat vielä. Miksi he eivät vaan sitten kierrä niiden sukulaisten luona kyläilemässä joita haluavat tavata? Miksi sun ja heidän pitää kutsua ne sukulaiset ja heitä kestitä?
Mikäs on jaksaessa kun tytär tekee kaiken.Olis tietty heille ollut raskaampaa mennä,tytär tietty kuskina, paikasta toiseen.
Älä anna syyllistää itseäsi vaikka ens jouluna vedät selvät rajat.Todennäköisesti näitä viimisiä jouluja voi olla kymmenenkin tiedossa.Oletko ainoa lapsi vai vaan se liian kiltti tyttö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi miten kurjaa! Meillä on iso lapsuudenperhe, ja aikoinaan vietettiin jouluja tietysti yhdessä. Kun kukin sai omia perheitä, isovanhemmat ovat viettäneet jouluja milloin kenenkin perheessä tai perheen kanssa (monesti on menty myös mummolaan). Tänä vuonna kahdeksankymppiset isovanhemmat halusivat viettää joulua kahdestaan. Se suotiin heille. Toki jaksavat laittaa itse joulunsa, etteivät tarvitse apua.
Sä olet viisikymppiseksi aika hölmö. Luulisi, että olet jo ajat sitten oppinut omat rajasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuo! Ensin oli mummon "viimeinen joulu" varmaan 20 vuotta. Nyt viimeiset 10 vuotta on ollut vanhempien "viimeinen joulu".
Haluavat järjestää oikean joulun mummolassa, siksi kaikki heillä.
Ja minulla on kyllä omakin perhe, mies ja lapset.ap
Oletko sä nyt se joka siellä tekee kaiken?Tarjoilee, kattaa, kokkaa? Siivoaa?
Varaa ens vuoden alussa perhematka etelään ens jouluksi.Olettaisin että joku näistä sukulaisista jotka nyt tulevat sinne mummolaan passattavaksi voivat ens jouluna hyysätä vanhuksia.
Kiitos näistä herättävistä kommenteista. Minä olen se lapsi, joka asuu samalla paikkakunnalla kuin vanhemmat. Sisko asuu pohjoisessa ja veli toisessa maassa. Ja minä olen se "reipas tyttö, joka hoitaa aina kaiken". Ja rakastan vanhempiani, aidosti ja oikeasti, haluan olla heidän elämässään mukana, ja autan aina kun voin. Ja jo nyt on huono omatunto kun valitan täällä.
Mutta joo, sisko tulee aina meille täysihoitoon lomille, siksi vanhemmatkin meille. Veli ei tullut tänä jouluna.
Olen ihan poikki. Pääsin kotiin nyt (jo) ja alan ruuanlaiton omalle perheelle. ap
Voisin olla samassa tilanteessa, mutta en ole.
Rakastan vanhempiani ja autan heitä arjessa. Sen lisäksi, että käyn töissä, ja minulla on omia lapsia ja lapsenlapsia. Vanhempani tarvitsevat yhä enemmän ja enemmän apua.
Mutta olen opetellut olemaan rehellinen, ja kertomaan, kun olen väsynyt ja kun en jaksa. Ja mitään turhanpäiväisiä vohkaamisia en suostu touhuilemaan. Jos haluavat tavata ystäviään ja kestitä heitä, niin kestitköön. Minä en osallistu siihen.
Ajattelen, että tämä minun realiteettinäkemykseni on auttanut myös vanhempiani näkemään oman elämänsä realiteetteja.
Go for it sister!