Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oliko teillä lapsuudessa tällaista?
17.12.2018 |
Ollaan molemmat veljeni kanssa 90-luvulla syntyneitä. Veli 2 vuotta nuorempi.
Minä en saanut harrastaa mitään, koska on niin kallista ja tyttöjen harrastukset eivät ole niin järkeviä (sanoi isäni). Veljeni pelasi jääkiekkoa, jalkapalloa ja harrasti mopoja. Minulla ei siis ollut MITÄÄN harrastusta, jos ei jotain ilmaista koulun järjestämää liikuntakerhoa laskettu.
Minä jouduin tiskaamaan, siivoamaan, laittamaan ruokaa, koska olen tyttö. Veljeni ei näitä joutunut tekemään, koska on poika ja äiti tyyliin kuori perunatkin hänelle lautaselle ja teki aamupalaleivät valmiiksi.
Muutenkin minua kohtaan oltiin niin vähätteleviä ja muistan isäni haukkuneen minua mm. lihavaksi ja tyhmäksi. Veli oli taas kaikessa ihan huippu... Minusta tuntuu, että sen nöyryytyksen takia minä en pärjännyt koulussa ja oli suuri itseinho. Veli taas ylimielinen kympin oppilas.
Minulla on edelleenkin aivan surkea itsetunto. Olen katkera enkä halua olla vanhempien kanssa oikein tekemisissä, kuin pakolliset. Lisättäköön vielä, että isä oli koko lapsuuteni työtön laiskimus, joka ei tehnyt mitään kotihommia... Äiti taas kävi 3-vuorotyössä hoitajana ja hoisi silti kodin ym.!
Kommentit (26)
Sama täällä ja olen myöskin syntynyt 90-luvulla, kertaakaan en veljeni nähnyt edes tiskaavan.
Ja äiti sitten aina hoki miten sinun pitää saada rikas mies joka elättää sinut ja perheesi jne.
No nyt on mies mutta, minä olen se joka tienaa enemän ja elättää perheen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä ja olen myöskin syntynyt 90-luvulla, kertaakaan en veljeni nähnyt edes tiskaavan.
Ja äiti sitten aina hoki miten sinun pitää saada rikas mies joka elättää sinut ja perheesi jne.
No nyt on mies mutta, minä olen se joka tienaa enemän ja elättää perheen :D
Teitkö siis sukupuolen vaihdoksen?
Kyllä minullakin elämä nykyisin sujuu hyvin. On aviomies, 2 lasta ja ihan hyvä työpaikka. Kuitenkin tiedostan, että jos itsetuntoni olisi ollut kohdillaan ja minua olisi vähättelyn sijaan kannustettu, niin olisin varmasti pärjännyt joissain asioissa paljon paremmin. Tuo on kyllä jättänyt minuun pysyvän jäljen.
Eipä silti veljestänikään mitään supermenestyjää tullut, vaikka niin lapsuudessa hehkutettiin. Ei tullut kiekkostaraa tai uutta Litmasta... Lopettikin urheiluharrastuksen siinä parikymppisenä. Nykyisin ihan tavis sähköinsinööri, joka elää normaalia tavisarkea. Hänestä kuitenkin huokuu edelleen sellainen tietynlainen ylimielisyys ja paremmuuden tunne varsinkin minua kohtaan... ap
Minulla on vain siskoja.. mutta alakoulusta 80-luvulla muistan pari tapausta. Perunankuorimakone meni ruokalassa rikki, tytöt laitettiin kuorimaan perunoita. Keväällä tytöt pesivät koulun urheilutunnilla käytössä olleet tennarit (koulu siis tarjosi.nämä käyttöön). Tytöt luistelivat lammen railoisilla reunoilla, pojilla oli sileä keskikenttä käytössä.
Asiat ovat siis muuttuneet paljon parempaan suuntaan ja aletaan olla aikalailla tasa-arvoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minullakin elämä nykyisin sujuu hyvin. On aviomies, 2 lasta ja ihan hyvä työpaikka. Kuitenkin tiedostan, että jos itsetuntoni olisi ollut kohdillaan ja minua olisi vähättelyn sijaan kannustettu, niin olisin varmasti pärjännyt joissain asioissa paljon paremmin. Tuo on kyllä jättänyt minuun pysyvän jäljen.
Eipä silti veljestänikään mitään supermenestyjää tullut, vaikka niin lapsuudessa hehkutettiin. Ei tullut kiekkostaraa tai uutta Litmasta... Lopettikin urheiluharrastuksen siinä parikymppisenä. Nykyisin ihan tavis sähköinsinööri, joka elää normaalia tavisarkea. Hänestä kuitenkin huokuu edelleen sellainen tietynlainen ylimielisyys ja paremmuuden tunne varsinkin minua kohtaan... ap
Tekeekö veljesi kotitöitä nykyään?
70- 80- luvuilla ainakaan maaseudulla ei harrastaneet tytöt eikä pojat.
Harrastukset olivat oman aktiivisuuden, kekseliäisyyden ja satunnaisen tarjonnan varassa. En tiedä ketään oman louluni oppilaista kuljetetun mihinkään harrastuksiin.
Sitkeimmät urheiluhullut pyöräilivät 10km kirkonkylälle pesäpallotreeneihn.
Yhteiskunta oli kyllä vielä 90- luvulla vahvasti sukupuoliroolien kahlitsema.
Muistan kun sähköpuolen amiksen käynyttä tyttöä ei haluttu ottaa elektroniikkatehtaan testaus/viritystehtäviin, vaan tyrkytettiin koulutusta vastaamattomaan kokoonpanotyöhön(jossa kaikki olivat naisia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan ollut, olen 60-luvulla syntynyt.
Ei ollut tuollaista, mutta tuollaisena tyttäreni haluaa elämänsä nähdä. Hän sai harrastaa balettia, kuvataidetta, pianonsoittoa, ringetteä, ratsastusta - mutta nyt 20 vuotta myöhemmin hän väittää, että tuo kaikki on minun kuvitelmaani, hän ei saanut harrastaa mitään (vaikka on valokuvia ja lehtijuttuja harrastuksistaan, kaikki on valhetta).
Kotitöistä tytär muistaa samalla tavalla kuin ap eli vain hän joutui niitä tekemään, ei veljet. Ongelmana on se, että veljet tekivät vapaaehtoisesti, tytärtä piti aina patistaa.
Jokainen kokee juuri niin kuin haluaa kokea ja jokainen voi luoda omat muistonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut tuollaista, mutta tuollaisena tyttäreni haluaa elämänsä nähdä. Hän sai harrastaa balettia, kuvataidetta, pianonsoittoa, ringetteä, ratsastusta - mutta nyt 20 vuotta myöhemmin hän väittää, että tuo kaikki on minun kuvitelmaani, hän ei saanut harrastaa mitään (vaikka on valokuvia ja lehtijuttuja harrastuksistaan, kaikki on valhetta).
Kotitöistä tytär muistaa samalla tavalla kuin ap eli vain hän joutui niitä tekemään, ei veljet. Ongelmana on se, että veljet tekivät vapaaehtoisesti, tytärtä piti aina patistaa.
Jokainen kokee juuri niin kuin haluaa kokea ja jokainen voi luoda omat muistonsa.
Ikinä ei ole liian myöhäistä rakentaa itselleen traumaattista lapsuutta!
Ei ollut tuollaista minun lapsuudessani. Olen syntynyt vuonna 1980.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, miesten ja naisten työt olivat jaoteltu erikseen. Miehille vähemmän. En saanut tehdä monia asioita siksi, koska olin tyttö. Vanhemmat yrittivät monen lapsen verran saada poikaa, ja pettyivät kun jokainen oli tyttö. Poikaa ei tullut, ja tästä isä oli katkera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä ollut tuollaista, systerilläkin oli mopo pv suzuki, ratsasti, opetin sen myös salaa ajamaan autolla ennen kuin täytti 18v.
Ja rakensin sille sen ekan auton.
-74/-81
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut tuollaista, mutta tuollaisena tyttäreni haluaa elämänsä nähdä. Hän sai harrastaa balettia, kuvataidetta, pianonsoittoa, ringetteä, ratsastusta - mutta nyt 20 vuotta myöhemmin hän väittää, että tuo kaikki on minun kuvitelmaani, hän ei saanut harrastaa mitään (vaikka on valokuvia ja lehtijuttuja harrastuksistaan, kaikki on valhetta).
Kotitöistä tytär muistaa samalla tavalla kuin ap eli vain hän joutui niitä tekemään, ei veljet. Ongelmana on se, että veljet tekivät vapaaehtoisesti, tytärtä piti aina patistaa.
Jokainen kokee juuri niin kuin haluaa kokea ja jokainen voi luoda omat muistonsa.
Ööh oman selvästi psyykkisesti häiriintyneen lapsesi vuoksi väität siinä nyt että hän puhuu juuri niin kuin Ap, joten Ap valehtelee...? Jotainhan on sinun lapsesi kasvatuksessa mennyt pahasti pieleen, jos lapsella on nyt aikuisena valemuistoja tai valehtelua.
Todellakin oli. Isäni on umpisovinidti joka aina hoki että akoista ei oo mihinkään, naiset on tyhmiä, niillä ei ole mitään asiaa työelämään, naisilta pitäis ottaa äänestysoikeus pois.
Isä oli sitä mieltä että mulle lahjakkaalle tytölledopii vain emäntäkoulu kosks naisen tehtävä on palvella miestä. Kieltäytyi maksamasta lukiota saati auttamaan mitenkään yliopiston suhteen, ”ihan turhaa kouluttaa typerää naista”.
No muutin kotoa 18v, maksoin itse lukion työlläni, samoin yliopiston, puskin uralla raivopäisesti ja olen nyt johtaja. Paljon korkeammassa asemassa kuin isäni ikinä. Isäni vihaa minua, on kateellinen ja välit ovat poikki.
Sellainen sovinistipaskapää se minut kasvatti. Onneksi en mennyt emäntäkouluun.
Meillä ei kotona ollut tuollaista, mutta muistan 80-luvulta tyttöjen vähättelyn esim koulun liikuntatunneilta. Pojat saivat peleihinsä parhaan kentän ja tilat, tytöt urheilivat missä mahtui.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin oli. Isäni on umpisovinidti joka aina hoki että akoista ei oo mihinkään, naiset on tyhmiä, niillä ei ole mitään asiaa työelämään, naisilta pitäis ottaa äänestysoikeus pois.
Isä oli sitä mieltä että mulle lahjakkaalle tytölledopii vain emäntäkoulu kosks naisen tehtävä on palvella miestä. Kieltäytyi maksamasta lukiota saati auttamaan mitenkään yliopiston suhteen, ”ihan turhaa kouluttaa typerää naista”.
No muutin kotoa 18v, maksoin itse lukion työlläni, samoin yliopiston, puskin uralla raivopäisesti ja olen nyt johtaja. Paljon korkeammassa asemassa kuin isäni ikinä. Isäni vihaa minua, on kateellinen ja välit ovat poikki.
Sellainen sovinistipaskapää se minut kasvatti. Onneksi en mennyt emäntäkouluun.
Hienoa, että sinusta tuli menestynyt sovinisti-isästä huolimatta. Itse olen ikäni paininut masennuksen ja huonon itsetunnon kanssa samanlaisen taustan vuoksi. Sain kuitenkin hankittua itselleni korkeakoulutuksen ja tehtyä uraa.
Alue: Aihe vapaa
Oli. Minä tosin olen 70-luvulla syntynyt jolloin lapset joutuivat ottamaan enemmän osaa kodin askareisiin. Vanhemmillani on myös ollut kasvatustyylinä se vanhan ajan "otetaan siltä luulot pois". Kaikki muut ovat heidän mielestään arvokkaampia kuin minä.