Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita joiden mies haluaa ehdottomasti pojan?
15.12.2018 |
Pakko avautua jonnekin, enkä kehtaa kavereilleni tai perheelle tätä edes myöntää.
Meillä on tilanne siis se, että olen raskaana viikolla 11 ja odotan mieheni kanssa esikoistamme. Lapsi on ensimmäinen lapsenlapsi myös molempien vanhemmille. Emme ole puhuneet lapsen sukupuolesta ennen kuin tulin raskaaksi (ihan suunnitellusti siis) joten jotenkin oletin, ettei se ole miehelleni sen isompi asia kuin minullekaan. Nyt kuitenkin hän on alkanut istuttamaan päähänsä sitä ajatusta, että sieltä on tulossa poika. Tuntuu, että koko raskauden todellisuus valkeni hänelle vasta ekan ultran jälkeen - itselläkin on ajatuksen kanssa ollut totuttelemista, kaikki on niin uutta vaikka oma kroppa tosin oireillaan kertookin, että vauva kasvaa sisälläni.
Mies on viimeisen viikon heitellyt sellaisia lauseita kuin "Veljeni vanha mopo tulee sitten kyllä meille, sovittiin siitä tässä. Kyllä meidän pojan pitää päästä oikein vanhalla pelillä päästelemään!". Tuntuu siis olevan ihan varma, että saamme pojan. Olen yrittänyt korjata häntä, että voi se olla yhtä hyvin tyttökin, mutta siihen hän vain nauraa ja sanoo, että hänen suvun miehet siittää vain poikia. (Hänellä on neljä veljeä eikä siskoja.) Onko tuossa muuten perää, että miesvaltaisten perheiden miehet saavat enemmän poikia?
Itsellä ei ole tuntemuksia suuntaan tai toiseen enkä osaa toivoa jompaa kumpaa, kunhan olisi terve. Olen jopa miettinyt, etten välttämättä halua tietää lapsen sukupuolta ennen synnytystä. Mies tähän luultavasti suostuisi, kun on kerran noin varma pojasta, mutta mitä sitten jos se onkin tyttö? Olisiko parempi saada tietää sukupuoli jo raskausaikana vai odottaa synnytykseen? Elättelen toivoa että vaikka lapsi olisikin tyttö, mies rakastuisi siihen saadessaan sen syliinsä. En haluaisi mitään ylimääräistä stressiä raskausaikana, mutta toisaalta mies voisi nyt kuukausien ajan ehtiä vielä totutella ajatukseen tyttärestä - jos niin on. Mies ei ole mitenkään seksistinen tai macho, tuntuu että tuo poikajuttu on enemmän hänelle sellainen itsestäänselvä asia eikä vaihtoehtoja tarvitse edes miettiä. Miten toimisitte minun tilanteessa? Asiallista keskustelua kiitos, en kaipaa mitään "jätä se sika" -kommentteja!
Kommentit (7)
En tiedä tuosta saako miehet joiden isä on siittänyt pelkkiä poikia myös poikalapsia...mutta kuulostaa siltä että olisi keskustelun paikka. Kerro miehellesi aina kun hän alkaa puhumaan pojasta, että se voi olla tosiaan tyttökin ja kysy häneltä suoraan, olisiko se jotenkin huonompi. Päättäkää sitten yhdessä haluatteko tietää lapsen sukupuolen ennen synnytystä.
Oikeassa olet siinä, että viimeistään saadessaan esikoisensa syliinsä isä rakastuu lapseen täysillä, oli kumpaa sukupuolta tahansa! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan tässä nyt miehen suku taustalla? Jos on veljensä kanssa jo mopoista jutellut jne niin ehkä nuo asenteet tulee jostain sieltä. Onko veljillä lapsia? Miten appivanhemmat suhtautuu? Oletko kysynyt mieheltäsi miten on niin varma siitä, että poika tulossa? Voit valaista hänelle, että isän kromosomit joka tapauksessa määrää lapsen sukupuolen, eli turha sulle sit kiukutella...
Nojaa, isäni suku on aika mies/poikavaltainen (isälläni on kolme veljeä, ei yhtään siskoa) ja niin vain isäni sai kolme tytärtä, ei poikaa.
Kiinassa on enemmän poikalapsia kuin tyttöjä siitä yksinkertaisesta syystä, että maaseudulla tyttöjä on murhattu syntymän jälkeen. Useita lapsia ei ole ollut oikein lupa tai vara tehdä ja poika on katsottu hyödyllisemmäksi. Intiassakin pojat voivat ryövätä morsiamen suvulta myötäjäiset, joten pojan tekeminen on halvempaa.
No, sitten siitä seuraa tietysti se, että suuri osa pojista pitäisikin olla homoja, koska naispuolisia kumppaneita ei ole tarpeeksi :D. Ja näinhän ei ole, vaan sukupuolijakaumat menevät omien tilastollisten jakaumiensa mukaan, luonnon armoilla.
Minulla oli esikoisena kolme nuorempaa veljeä enkä ollut sen vuoksi mitenkään poikalapsesta innostunut. Ainokainen tyttäremme onkin molempien silmäterä. Enempää lapsia emme haluakaan. Ns. isin tyttö menestyy elämässä paremmin kuin ns. äidin tyttö.
Tytöstä ei ainakaan tule uuninpankkopoikaa, joita tuntuu olevan vielä yllättävän paljon olemassa, jopa Helsingissä. Lähinnä kuitenkin yksinhuoltajaäideillä, jotka eivät saa poikiaan kuriin riittävän ajoissa ennen aikuisikää. Sitten onkin jo myöhäistä.
Kyllä lapsen terveys pitää olla ensimmäinen toive. Vasta sitten muut toiveet. Jokainen lapsi varmaan vie vanhempiensa sydämen ja järjen, ainakin joksikin aikaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille tuli tyttö elokuussa, esikoinen. Miehellä on 2 veljeä ja yksi sisko että se siitä teoriasta :D
Jos tuo sun tekstis mies olisi ollut asiallinen niin jättäisin sanomatta mutta kun ei niin jssap.