Miesten mielipide kaksimielisistä naisista?
Olen kasvanut ja elänyt koko elämäni miesten kanssa. Minulla on neljä veljeä ja olen myös harrastanut "poikamaisia" lajeja (jalkapalloa, laskettelua ym.) eli olen tottunut olemaan miesten seurassa. Myös aviomieheni on tosi hauska tyyppi omasta mielestäni.
Huumorintajuni on kehittynyt hieman erikoiseksi, en heitä tyhmää härskiä juttua tai kerro puujalkavitsejä, huumorini on välillä mustaa, sarkastista ja aika kaksimielistä. Näen joka asiassa helposti jotain hieman "tuhmaa" ja minulla leikkaa erilaiset asiayhteydet äkkiä.
Tykkään esim. Ricky Gervaisin jutuista, katson paljon huumorilla väritettyjä synkkiä sarjoja (Dexter, GoT jne.). Olen ehkä samantyyppinen kuin Jennifer Lawrence, osaan nauraa itselleni.
Mutta ulkonäöltäni saatan vaikuttaa kiltiltä ja herttaiselta. Joskus olen kuullut tästä. Ihmiset eivät heti usko mitä juttua suustani välillä tulee kun vaikutan niin Elovenalta.
Oma mieheni pitää tätä piirrettä viehättävänä minussa, mutta onko tällainen nainen yleensä ottaen turn off? Onko kaksimielisyydet miesten yksinoikeus?
Kommentit (24)
Kyllä jakomielitautinennainen on samalla tavalla kiihoittava, kuin ihan yksimielinennainen.
Miksi pitää näitten tällaisten "kaksimielisten naisten" aina korostaa olleensa jotenkin ronskeja poikatyttöjä ja silti hämmentävän tyttömäisiä?
Miten v*tussa kenenkään lapsuuskertomus ja harrastuskersku liittyy kysymykseen?
Jo se kielii, ettet ole oikeasti kaksimielinen. Pojat vaan antaa sinun niin ymmärtää.
Ja sinä reppana nielet sen totena. Nielet varmaan monta muutakin hauskuutusta omalla kustannuksellasi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää näitten tällaisten "kaksimielisten naisten" aina korostaa olleensa jotenkin ronskeja poikatyttöjä ja silti hämmentävän tyttömäisiä?
Miten v*tussa kenenkään lapsuuskertomus ja harrastuskersku liittyy kysymykseen?Jo se kielii, ettet ole oikeasti kaksimielinen. Pojat vaan antaa sinun niin ymmärtää.
Ja sinä reppana nielet sen totena. Nielet varmaan monta muutakin hauskuutusta omalla kustannuksellasi.
Auts.
Näillä korostin lähinnä sitä, että huumorintajuni on kehittynyt hyvin erikoiseksi ja perheen ainoana tyttärenä olen tottunut kuuntelemaan veljien juttuja ja osallistunut niihin itsekin. Monesti sanotaan, että olen äitini näköinen, mutta olen perinyt isäni aivot.
En ole ikinä ollut ronski poikatyttö, en kyllä niin sanonut. Harrastin myös tyttömäisiä juttuja kuten tanssia.
Mutta tutkitusti seura ja kasvuympäristö vaikuttavat huumorintajun kehitykseen. Olen myös äärettömän utelias ja kiinnostunut kaikesta.
Naisten mielipide kaksimielisistä jutuista tulee kyllä jo tällä otolla selväksi. Mutta kysyn miesten mielipidettä, koska usein ajatellaan että hauskuus kuuluu vain miehille ja naiset vain nauravat.
Ja juttuni ovat monen mielestä hauskoja, mutta onko se kaksimielisyys välttämättä etu?
Mun mielestä on jotenkin köyhää huumoria löytää joka tilanteesta jotain "tuhmaa". Mieheltä tai naiselta. Ne on aina sellasia heittoja joille naurahtaa kuivasti ja sanoo heh heh.
Liittyy johonkin elämän kehitysvaiheeseen tämä oman erilaisuuden korostaminen. Loppupeleissä ihmiset voidaan jakaa tusinaan pariin stereotyyppejä, jotka ovat kuin toistensa kopioita ennalta-arvattavine ajatuskulkuineen ja käytösmalleineen. Todellinen arvaamattomuus on se, milä ihmisiä pelottaa.
Kuulostaa viehättävältä, kunhan muuten et ole äijämäinen.
Mielestäni monalisamainen hymy on jotenkin pervo:)
On varmaan oikeesti miesten mielestä yhtä kiihottavaa kuin naisellinen homomies! Kaverina menee ja jopa panokaverina, mutta ei kukaan suhteeseen halua ronskia naista!
Tollasen naisen haluaa vain rikkinäinen mies panokaveriksi. Normaalimiehet haluaa naisellisen naisen.
Oikeasti luulen, että monet miehet haluaa kuvankauniin missityypin, jolla on tosi pervoja kaksimielistä ajatuksia. Saa olla myös aspergerpiirteisyyttä, jotta käytös on niin outoa, että käy sanoista tekoihin. Ei minkäännäköistä tilannetajua myöskään näiden fantasioiden toteutuksesta.
Komppaan vitosta, en pysty nuolettaa
Lisätään edelliseen vielä hulluus, ja jonkinasteiset mt-ongelmat -tosi monen miehen unelmatyttöystävä.
Yhdessä edellisistä työpaikoistani naiset heittivät kaksimielistä läppää ja olihan se ihan hauskaa, ainakin välillä. Ei minusta ole miesten yksinoikeus. Niissäkin jutuissa kannattaa pitää kyllä tietty taso.
Olen nainen mutta mielestäni hauskat ja vapautuneet naiset ovat mahtavia. Omakin mieheni tuntuu tykkäävän sellaisista. En usko että se olisi negatiivista. Toisaalta jos koko ajan pitää jotain kaksimielistä (tai seksististä!) juttua vääntää niin se alkaa kyllästyttää kuten mikä tahansa muukin tarkoituksellinen vitsin vääntäminen.. Kun taas tilannekomiikka on sitä parasta huumoria ja se saa olla kaksimielistä tai olla olematta, tärkeintä on ajoitus ja nokkela sutkautus :) Itsellä ei koskaan pelaa hoksottimet joten riemastun jos joltain löytyy huumoria hyviin tilanteisiin.
Jos nainen on kaksimielinen ja heittää miesten läppää niin ei ole kyllä nainen ollenkaan. Teatteria ja välttelee omaa itseään. Ei ole sinut itsensä kanssa. Kuka nyt semmosta läppää heittää, jos ei ole puutteessa? Hieno nainen ei heitä, vaikka olisikin:)
En erityisemmin pidä kaksimielisistä vitseistä, esittäjästä riippumatta. Ap:n muut huumorin lajit taas iskevät niin kovaa että tuossa virrassa ne härskitkin jutut varmaan menisivät.
Sööttija kaksimielinen, sehän on paras kombo ikinä naisessa. Omasta naisestani on tullut kaksimielinen suhteemme edetessä. Mitäköhän se minusta kertoo....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää näitten tällaisten "kaksimielisten naisten" aina korostaa olleensa jotenkin ronskeja poikatyttöjä ja silti hämmentävän tyttömäisiä?
Miten v*tussa kenenkään lapsuuskertomus ja harrastuskersku liittyy kysymykseen?Jo se kielii, ettet ole oikeasti kaksimielinen. Pojat vaan antaa sinun niin ymmärtää.
Ja sinä reppana nielet sen totena. Nielet varmaan monta muutakin hauskuutusta omalla kustannuksellasi.Auts.
Näillä korostin lähinnä sitä, että huumorintajuni on kehittynyt hyvin erikoiseksi ja perheen ainoana tyttärenä olen tottunut kuuntelemaan veljien juttuja ja osallistunut niihin itsekin. Monesti sanotaan, että olen äitini näköinen, mutta olen perinyt isäni aivot.
En ole ikinä ollut ronski poikatyttö, en kyllä niin sanonut. Harrastin myös tyttömäisiä juttuja kuten tanssia.
Mutta tutkitusti seura ja kasvuympäristö vaikuttavat huumorintajun kehitykseen. Olen myös äärettömän utelias ja kiinnostunut kaikesta.
Naisten mielipide kaksimielisistä jutuista tulee kyllä jo tällä otolla selväksi. Mutta kysyn miesten mielipidettä, koska usein ajatellaan että hauskuus kuuluu vain miehille ja naiset vain nauravat.
Ja juttuni ovat monen mielestä hauskoja, mutta onko se kaksimielisyys välttämättä etu?
Kuvasit tuossa todella tyypillisen ja tavallisen naisen. Ihanko luulet huumorintajun ja sarkasmin ja uteliaisuuden olevan erityisesti miehille kuuluvia piirteitä? Olet naispuolinen sovinisti.
Sulla taitaa olla aika stereotyyppisiä käsityksiä naisista, jos ajattelet olevasi hirveän poikkeava.
Vierailija kirjoitti:
Sööttija kaksimielinen, sehän on paras kombo ikinä naisessa. Omasta naisestani on tullut kaksimielinen suhteemme edetessä. Mitäköhän se minusta kertoo....
Kertoo ehkä siitä, että suhteenne on muuttumassa pelkkäön seksiin perustuvaksi tai on ollut sitä alun alkaen. Sorry vaan:)
On tosiaan Turn off, akat puhuu hillitysti omista naisten asioistaan vain, kuten lasten hoito, kodin siivous, paras moppi yms...
PS. No ei todellakaan, paras on just semmonen rento rääväsuu joka on vielä enkelimäisen nätti