Automuistoja?

Lapsuudenkodissa autoa ei ollut. Ensimmäinen oma autoni oli Mitsubichi colt, osamaksukärry, jonka vaihdoin vuoden jälkeen Alfa-Romeo 33:n. Ihana nuoren miehen auto, jolla ajelinkin seuraavat 10 vuotta.

Muutamia urheiluautoja myöhemmin olen päätynyt kulkuneuvoon jota ei tarvitse pestä eikä puunailla, kiesuksen vanhaan farkkuun, joka ajaa asiansa yhtä hyvin kuin joku hinnakkaampikin ruosteeksi muuttuva kulkuneuvo.

Lapsuudesta muistan ajomatkat pienellä hiekkatiellä, mäennyppylät ja kuinka hiekka ropisi auton alustassa.

Joskus hiekkatiellä ajaessa tulee vieläkin se sama lapsuuden tunne hetkeksi takaisin ja ajaminen on yhtä juhlaa, pelkän rutiinin tilalla :-)

Commer Cob vuosimalli oli joku 64-66.

Myöhemmin se oli mulla peltoautona.

up

Mulla ei ole koskaan ollut omaa autoa vaikka ikää on jo yli 40.

Lapsuudenperheelläni oli aluksi käytetty Opel ja jonkin aikaa sininen pakettiauto, mutta 80-luvun puolivälin tienoilla ostimme ensimmäisen upouuden auton, se oli Mitsubishi Galant. Muistan miten hyvältä auton sisällä tuoksui ja miten upean modernin näköinen se oli.

Varhaisemmalta ajalta muistan, kun eräänä kylmänä talvipäivänä ajoimme sillä sinisellä pakettiautolla, mutta siihen tuli joku vika ja se sammui kesken matkan. Kävimme äitimme kanssa viemässä varoituskolmion kauas tielle, koska oli liukasta. Isämme onnistui korjaamaan auton tiellä, ja jatkoimme matkaa.