Lue keskustelun säännöt.
Miten kukaan voi ottaa koiraa, kun ei kukaan meistä voi tietää, mitä elämässä tapahtuu?
10.12.2018 |
Sanotaan, että koiraa ottaessa pitää sitoutua siihen seuraavat 15-18 vuotta. Takuulla koiraa ottaessa sen tekeekin ja toivoo sydämestään, että elämä menee suunnitelmien mukaan. Ehkä ensimmäiset viisi vuotta saattavat mennäkin suht odotetulla tavalla, mutta melkein 20 vuotta?!
Mutta miten kukaan meistä voi tietää, miten elämämme menee seuraavien parinkymmenen vuoden aikana?
Miten kukaan uskaltaa ottaa koiraa?
Kommentit (23)
Ei se koirakaan elä automaattisesti 10-18 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se koirakaan elä automaattisesti 10-18 vuotta.
No ei kai tämä ollut se pointti.
Oisko yässä sitten yksi selitys koirakateudelle.
En mä ymmärrä, että varmuuden vuoksi jätetään elämättä elämää, kun jotainhan voi tapahtua.
Älä hanki eläintä, lapsia, sitoudu pitkäkestoisiin projekteihin jne. Kun koskaanhan ei voi tietää.
No esim. minä oon ottanut omakseni aikuisen koiran. Alkuperäinen omistajansa joutui sairaalaan, minun piti hoitaa koiraa vähän aikaa. Mutta hänpä jäi sitten "sille tielleen" eli syöpä vei vuodessa. Koira oli minulla, kun omistaja oli kotona, käytiin hänen luona säännöllisesti, ja kesällä sitten hänen ollessa tk:n osastolla loppuaikansa, yhtenä kauniina päivänä hoitajat toi hänet sängyllä ulos ja sai vielä hetken olla koiransa kanssa.
Minä sain kivan kaverin silloin 5-vuotiaasta koirasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut situtuu, mutta toiset ovat enemmän hetken lapsia ja varoitukset heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo... älä tee lapsia, älä aloita parisuhdetta, älä osta taloa pankkilainailla... koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua. Asu yksin vuokralla yksiössä ja vältä turhaa ulkona liikkumista. Vain silloin voit olla varma.
No siksi mä otinkin vaimon, se pärjää tarvittaessa omillaan, henkivakuutusrahoilla suorastaan hienosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan sen koiran voi antaa pois. Ei se mikään perheenjäsen ole.
Mitä on koirakateus? Sitäkö, että koiranomistajat kadehtivat koirattomien vapautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan, että koiraa ottaessa pitää sitoutua siihen seuraavat 15-18 vuotta. Takuulla koiraa ottaessa sen tekeekin ja toivoo sydämestään, että elämä menee suunnitelmien mukaan. Ehkä ensimmäiset viisi vuotta saattavat mennäkin suht odotetulla tavalla, mutta melkein 20 vuotta?!
Mutta miten kukaan meistä voi tietää, miten elämämme menee seuraavien parinkymmenen vuoden aikana?
Miten kukaan uskaltaa ottaa koiraa?
Kuka ikinä uskaltaa tehdä lapsia, kun ei koskaan tiedä mitä elämässä tapahtuu?
Koira sentään sopeutuu uuteen kotiin hyvinkin helposti.
Vierailija kirjoitti:
No joo... älä tee lapsia, älä aloita parisuhdetta, älä osta taloa pankkilainailla... koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua. Asu yksin vuokralla yksiössä ja vältä turhaa ulkona liikkumista. Vain silloin voit olla varma.
Tätä ohjetta minä olen noudattanut. m41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset pelkää kaikkea ja elää elämnsä hiirulaisina, koska kaikkeahan voi sattua ja ei satu jos ei tee mitään kivaa.
Noin jos ajattelee, niin ei paljon muutakaan voisi tehdä.
Miten uskaltaa käydä kaupassa tai töissä, kun matkalla voi sattua onnettomuus?
Vierailija kirjoitti:
Toiset pelkää kaikkea ja elää elämnsä hiirulaisina, koska kaikkeahan voi sattua ja ei satu jos ei tee mitään kivaa.
Näinhän se on, mutta koiranomistajia syyllistetään kyllä heti, jos elämään tulee sellainen muutos, ettei koira siihen enää mahdu.
Olen uskaltanut, koska mulla on sovittuna jo koiraa otettaessa parikin paikkaa josta koira voi saada uuden kodin jos täytyy. Eli veljeni ja myös vanhempani ovat sanoneet, että jos jostain syystä koirani tarvisi tilapäistä tai pysyvää uutta kotia, niin on tervetullut. Kerran olen joutunut vanhempieni apua käyttämäänkin, kun jouduin rattijuopon päälle ajamaksi, meni luita pahasti rikki ja jouduin pidemmälle sairaalakeikalle, jonka jälkeen olin vielä pitkään kunnossa jossa ei koiraa ulkoilutettu.
Mutta sinkkuna ilman tällaista tukiverkkoa, en olisi koiraa ottanut ollenkaan.
Hyvä kysymys. Yleensähän ylimieliset koiranomistajat tylyttävät ihmistä, jolle on sattunut jotain täysin odottamatonta elämässä, että "tiesit sitoutuneesi koiraan", vaikka tietävät kyllä, ettei elämää voi säädellä loputtomiin.