Mitä vastaatte, kun teiltä kysytään että millä rahalla?

Ei multa kysytä tuota ikinä. Eikä  se edes muille kuulu.En kerro hankinnoista enkä  reissuista ikinä kellekään. Antaa niiden luulla mua köyhäksi.

Kerrot toki saavat työstä palkkaa ja elät säästeliäästi. Tai vaan naurat paskaisesti.

Omilla/ omalla.

Eipä oo kysytty. Mutta sanoisin että omilla.

Sanot, että varastetuilla ja seuraat vastareaktioita.

Multa ei koskaan kysytä tuota. Jos kysyttäisiin, vastaisin, että sitä varten säästetyllä.

Hankintojeni tai makuni ”kalleutta” ihmettelee ystävistäni ainoastaan se, jolla on liian iso asuntolaina, eikä rahat ole sen vuoksi riittää teinien ruokkimiseen. Mut isosta ok-talosta ja uudesta Volvosta ei tingitä. Ainainen itku perusruoan hinnasta.

"Ihan euroilla, kiitos"

Jos joku tuollaista kysyisi niin että vastaus oikeasti kiinnostaa, voisin erotella tuloni. Ja vaikka menonikin, jos on pakko tietää.

Törkeää kysyä tuollaista! Et ole tilivelvollinen.

Luottokortilla. Maksan ensi kuussa jos on rahaa.

Asun kaupungin senioritalossa. Täällä jotkut ihmettelevät matkojani. Olen lähdössä kolmannen kerran ulkomaille tänä vuonna.

Sen lisäksi 2 käyntiä Lapissa. Vaatteeni ovat hyviä, esim.takit Ajattaresta, 2 turkkia, vaatteet Andiata, Rils, Gerhard Weber jne.

Kukaan ei ole kysynyt millä rahalla, muut muutama katsoo vähän kieroon ja sanoo, että sulla taitaa mennä hyvin. Kuten meneekin.

"En ravaa teatterissa, vaan istun rauhassa omalla paikallani."

Multa joskus kysytään ja siinä menee heti maku koko ihmisestä.

Ei pitäisi mun raha-asiat kovin paljon muiden pyllyjä kutittaa. Uteliaita riittää aina, siksi annan ymmärtää ettei rahaa ole yhtään, pysyvät pummaajat loitolla. 

Vastaan, että omalla työllä ansaitulla rahalla tai " Mitäs se sulle kuuluu". Yleensä jälkimmäistä. Multa on udeltu miten voin ajaa uudehkolla autolla ja pitää kahta hevosta. Teen töitä, kengitän itse ja omahoitotalli. Hevosiin menee rahaa max 300/kk (ell kulut korvaa vakuutukset melko hyvin). En juo, en polta eikä ole salijäsenyyksiä. En käy kampaajalla enkä törsää meikkeihin enkä vaatteisiin. Asun edullisesti omistusasunnossa, josta maksan vähemmän vastiketta ja lainaa, kuin mitä maksaisin vuokraa. Mikä siis ongelmana? Hyväpalkkainen työ. Ei mitään "isin maksamaa". Kun ei ole vanhempia. Kaikki-itse-hankittua. Lapsen kanssa harrastetaan hevosia, joten yhteistä aikaa teinin kanssa eikä teini näytä mitenkään merkkejä ettei kiinnostaisi, päin vastoin, haluaisi enemmänkin. Siihen mun rahkeet ei riitä.

Riippuu kysyjästä..

Saatan ihan piruuttani vastata että sun rahoilla koska saan sosiaalisia tukia....

Menee kysyjä joko hiljaiseksi tai sitten kysyy lisää, vastaan että eläkkeelläni, eläkehän on myös sosiaalinen tuki....

Matkustelen, syön aika usein ulkona, käyn teatterissa ja konserteissa. Minulta ei ole koskaan kukaan kysynyt millä rahalla maksan kaiken ja jos joskus kysyisi kertoisin totuuden: ihan itse tienaamillani rahoilla.

Eipa juuri kysella.  Ottaisin tuon tosi torkeana ja tungettelevana.  Elama on valintoja.  Itse en mm.  juuri juo alkoholia,  tupakoi,  en autoile jne.  Kayn lidlissa ja ostan halpaa ruokaa,  en kay kampaajalla enka ostele juurikaan meikkeja.   Vaatteita ostan mutta en kalliita merkkeja.  Tykkaan hemmotella itseani syomalla ulkona,  matkustelemalla ja kaymalla konserteissa ja tapahtumissa.   Elama on valintoja eika tulisi mieleen kyseenalaistaa jonkun muun elamantapaa,  ja oletan etteivat muutkaan tunge nokkaansa asioihini.

"Sun rahoillas tietysti, höpsöliini"

Vierailija kirjoitti:

Ei multa kysytä tuota ikinä. Eikä  se edes muille kuulu.En kerro hankinnoista enkä  reissuista ikinä kellekään. Antaa niiden luulla mua köyhäksi.

Sama meillä. Ei tuota ole kysytty. Kaveri tosin luulee, että me eletään tuilla. Vahingossa paljasti. Tunnettu jo vuosia. Luulkoot vaan köyhäksi.