Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmettä on syrjäytyminen?
04.12.2018 |
En ymmärrä syrjäytymis termiä. Miten voi olla syrjäytynyt jos vaikka ei saa opiskelupaikkaa eikä ole töitä. Ehkä joskus myöhemmin saa, Ja harva samassa työpaikka on koko elämäänsä, että ei se opiskelu välttämättä johda edes töihin. Sitten jos on vaan yksin niin ei sekään ole syrjäytymistä kun toiset haluaa olla yksin.
Mikä on teidän määritelmä syrjäytyneelle?
Kommentit (13)
Ilmeisesti syrjäytyneellä tarkoitetaan mediassa semmoista henkilöä kuka ei maksa muka riittävästi veroja valtiolle tai ole koulussa että myöhemmin maksaisi. Oikeat syrjäytyneet on eri asia eikä niiden asiat ketään kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo määrittää NEET-termin, mutta ei syrjäytynyttä.
Minä olen ”menestynyt syrjäytyjä”, väkivaltalapsuus varmaan yksi syy, toinen ehkä ”orpous” (vanhemmat hylkäsi heti kun täytin 18, ja siihen loppui heidän osaltaan yhteydenpito, ei olla 20 vuoteen heidän valinnastaan oltu yhteyksissä).
Olin sinnikäs, kävin lukion itse maksaen, kävin yliopison itse eahoittarn (tein kahta työtä). Uralla puskin raivoisasti eteenpäin. Etenin erikoisasiantuntijaksi, sitten päälliköksi, sitten johtajaksi.
Olen silti syrjäytynyt. Ei ole sukua, ei ole ystäviä - en vaan osaa ystävystyä koska epäluulo ihmisten pahuutta kohtaan on suuri. Onen ulkopuolinen, ulkona sosiaalisista ryhmistä, tarkkailen itseäni ulkopulelta. Tarkkailen ja analysoin elämää ja ihmisiä, ikäänkuin en olisi niisdä mukana vaan seuraan ulkopuolisin silmin. Olen ulkopuolella kaikesta, en kuulu mihinkään, olen juureton, olen onneton.
Kerran joku sanoi kahdehtivansa minua menestykseni takia. Repesin nauruun. Mun elämä on ulkopuolisuuden sävyttämää erakkoutta, tyhjyyttä, yksinäisyyttä, hylätyksi tulemista, onttoa.
Olen mielestäni syrjäytynyt vaikka työelämässä hyvin rullaakin.
Se on sitä kun koulu on paskaa, vanhemmat on paskaa, työ on paskaa, asunto on paskaa, elinympäristö on paskaa, hallitus on paskaa, ilmainen tukiraha on paskaa, Suomi on paskaa, elämä on paskaa, kaikki on paskaa, paitsi viina ja paneminen ei ole paskaa, ja se on yhteiskunnan syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun saisi syrjäytyä rauhassa. Voisin aivan hyvin talvehtia sisällä läppärin äärellä. Kunhan on riittävästi päihteitä. Kotiinkuljetus kaupoista ja pitseriasta niin kylpytakki riittäisi vaatteeksi puoleksi vuodeksi. Jokin keräys syrjäytymiseni tukemiseksi olisi todella hienoa. Jos nyt jokainen suomalainen osallistuisi vaivaisella vitosella niin saisin lopullisen rauhan.
Syrjäytyminen on kaikesta ulkopuolelle jäämistä. Se on henkistä näivettymistä ja syvää pahaa oloa. Olen ollut syrjäytynyt jo parikymmentä vuotta. Ja nyt vanhemmiten se vain pahenee. Eristäydyn esim. siten että en aukaise koskaan verhoja. Parempi etten näe ulos. Rumuus ulkona jää näkemättä. Rumuus ja kovuus on sitä, että tämä yhteiskunta ei minua tarvitse, ei ole koskaan tarvinnut. Kukaan ei tarvitse minua. En ole ollut työssä kuin hetkittäin ammattiin valmistumiseni jälkeen. Ikkunasta toiseen katsellen menee elämäni. Pimeällä ulos, jos silloinkaan.
Tätä on syrjäytyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo totta, syrjäytyminen ei välttämättä liity köyhyyteen tai työttömyyteen tai kouluttamattomuuteen. Rikas ja koulutettukin voi olla syrjäytynyt koska se on henkinen olotila. Syvä osattomuuden tunne. Minäkin olen ulkoisesti normaali (koulutus, työ jne) mutta erittäin osaton, erittäin syrjäytynyt.
Myös ihan työelämässä olevia jotka muuten kyllä viettävät melko komeroitunutta elämää tai sitten jokin yksinäinen puurtaja selkosilla ja kerta viikkoon kylille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta syrjäytynyt on yksinäinen ja kaiken ulkopuolella tahtomattaan. Hän siis kärsii tilanteestaan. Hän haluaisi opiskelemaan, työhön, hän haluaisi parisuhteen ja ystäviä, mutta ei onnistu saamaan niitä.
Haluaisin muistuttaa,että vaikka istuisit siellä kotona verhot kiinni,niin et ole mitenkään turha yksilö.Kaikkea ei voi ajatella niin,että on jokin hyötysuhde ihmisessä,verot tai muut.Sun ei tarvitse olla turha itsellesi.
Mieti mitä haluat,vaikka lukea kirjoja ja sitten hae kirjoja kirjastosta.Ja huom.,joillain paikkakunnilla on kotikirjasto.
Koneella voi suorittaa opintoja jos sellainen kiinnostaa jne.
Heti ei tarvitse lähteä kotoa pois,mutta silti voi tarttua johonkin.Elä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä kun koulu on paskaa, vanhemmat on paskaa, työ on paskaa, asunto on paskaa, elinympäristö on paskaa, hallitus on paskaa, ilmainen tukiraha on paskaa, Suomi on paskaa, elämä on paskaa, kaikki on paskaa, paitsi viina ja paneminen ei ole paskaa, ja se on yhteiskunnan syytä.
Siis laiskuutta, saamattomuutta ja selkärangattomuutta. Ihminen josta ei ole mihinkään, syyttää muita. Aina vika on jonkun tai jonkin muun.
Syrjäytymiseen liittyy mun mielestä yksinäisyyttä, näköalattomuutta, toivottomuutta ja luovuttamista. Ei jakseta enää uskoa, että koskaan mitään opiskelu- tai työpaikkaa saisikaan, ystävistä ja kavereista puhumattakaan. Hyvin usein myös masennusta.