Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Voiko turvattomasta lapsuudesta päästä aikuisena yli?

Vierailija
24.11.2018 |

Lapsuus on ollut turvaton. Äiti on mielenterveysongelmainen, isä teki pitkää päivää ja on luonteeltaan katkera ja kateellinen. Lapsen ja vanhemman roolit olivat vähän päälaellaan.

Voiko tuosta rikkoontunut ihminen vielä aikuisena eheytyä?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
24.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kukaan ei vastaa. Eli se taitaa olla sitten siinä.

Vierailija
2/7 |
24.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kylöä. Aikuisena voi saada useinkin tur.paan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
24.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ben Furman: Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus.                                                                                  Tässä ja monissa muissa kirjoissaan ja kirjoituksissaan hän kiistää sen teorian, että  ihmisen onnellisuus riippuisi suurimmaksi osaksi siitä, millainen lapsuus  hänellä on ollut.  Menneisyys voi olla  myös voimavara.    Siis vastaus kysymykseesi on: kyllä,  voi eheytyä.   Ei se varmaan helppoa ole kylläkään.  Jos jaksat, niin Furmanin ajatuksiin kannattaisi ehkä tutustua. 

Vierailija
4/7 |
24.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa olen miettinyt. Isälläni oli/on kaksisuutainen mt-häiriö ja hän joi liikaa, mm. työpaikkansa ja lapsuudenkotini. Äitini oli ja on katkera eikä oikein ottanut vastuuta eikä uskaltanut tehdä mitään olojemme kohentamiseksi. Jouduin ottamaan jo lapsena liikaa vastuuta itsestäni. Minusta tuli ahdistunut ja läheisriippuvainen, mistä kärsii nyt oma perheeni. Apua en ole hakenut.

Vierailija
5/7 |
24.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen miettinyt. Isälläni oli/on kaksisuutainen mt-häiriö ja hän joi liikaa, mm. työpaikkansa ja lapsuudenkotini. Äitini oli ja on katkera eikä oikein ottanut vastuuta eikä uskaltanut tehdä mitään olojemme kohentamiseksi. Jouduin ottamaan jo lapsena liikaa vastuuta itsestäni. Minusta tuli ahdistunut ja läheisriippuvainen, mistä kärsii nyt oma perheeni. Apua en ole hakenut.

Hei, kaikki nuo huomiot olen tehnyt minäkin.

Mitä luulette, jos kerran eheytyminen on vielä mahdollista, niin vaatiiko se vanhemmista irtautumisen vai onnistuuko myös niin, että on vanhempien kanssa viikottain tekemisissä?

Vierailija
6/7 |
24.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen miettinyt. Isälläni oli/on kaksisuutainen mt-häiriö ja hän joi liikaa, mm. työpaikkansa ja lapsuudenkotini. Äitini oli ja on katkera eikä oikein ottanut vastuuta eikä uskaltanut tehdä mitään olojemme kohentamiseksi. Jouduin ottamaan jo lapsena liikaa vastuuta itsestäni. Minusta tuli ahdistunut ja läheisriippuvainen, mistä kärsii nyt oma perheeni. Apua en ole hakenut.

Meillä siis kaikki samat. Ja myös tuo kaksisuuntainen, tosin ei isällä vaan äidillä. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

huih