Miksi sairaanhoitajille on psykologiset testit mutta lääkäreille ei?

Miksi hoitajat menettää ammattilivan jos ottaa Buranaa tuöpaikan lääkekaapidta (kärjistän) mutta lääkäri saa jatkaa lääkärin ammatissa toimista vaikka olis päihteiden alaisena töissä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitajat menettää ammattilivan jos ottaa Buranaa tuöpaikan lääkekaapidta (kärjistän) mutta lääkäri saa jatkaa lääkärin ammatissa toimista vaikka olis päihteiden alaisena töissä?

Sorry typot

Lääkärin koulutus no jo eräänlainen psykologinen testi

Lääkärit ovat kuninkaita. Saavat tehdä mitä haluaa. Jos olisi tiukat psykologiset seulat, aika moni hyvä kirurgi ei olisi koskaan päässyt opiskelemaan lääketiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit ovat kuninkaita. Saavat tehdä mitä haluaa. Jos olisi tiukat psykologiset seulat, aika moni hyvä kirurgi ei olisi koskaan päässyt opiskelemaan lääketiedettä.

Siinäpä se tulikin. Miksi rajoittaa turhan takia kun ilman psykologisen testin läpäisemistäkin voi toimia hyvänä kirurgina?

Lääkiksen psykologiset testit lopetettiin, koska niin monet miehet eivät läpäisseet testejä.

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksen psykologiset testit lopetettiin, koska niin monet miehet eivät läpäisseet testejä.

Lähde? Oma pää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksen psykologiset testit lopetettiin, koska niin monet miehet eivät läpäisseet testejä.

Lähde? Oma pää?

Sinun.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärin koulutus no jo eräänlainen psykologinen testi

Höpöhöpö.

Koska jo lääkärikoulutukseen pääseminen vaatii enemmän tietynlaisia taitoja toisin ku sh

Koska sairaanhoitajat ovat sairaita päästään liian usein.

Koska lääkäreille on tarjolla monipuolisempia työvaihtoehtoja kuin hoitajille. Vaikkapa patologin tai labrassa pipetoivan tutkijan työssä ei vaadita mitään poikkeuksellisen hyviä vuorovaikutustaitoja. Jos psykologisia testejä halutaan, niin ne pitäisi laittaa erikoistumisen alkuun ja räätälöidä erikoisalakohtaisiksi.

Siitä ei ole työn tekemiselle mitään haittaa vaikka olisi psykopaatti. Lääkärin ammatissa se voi jopa olla etu; osaa toimia objektiivisesti joka tilanteessa eikä kuluta itseään loppuun myötäelämällä kaikki vaivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit ovat kuninkaita. Saavat tehdä mitä haluaa. Jos olisi tiukat psykologiset seulat, aika moni hyvä kirurgi ei olisi koskaan päässyt opiskelemaan lääketiedettä.

Siinäpä se tulikin. Miksi rajoittaa turhan takia kun ilman psykologisen testin läpäisemistäkin voi toimia hyvänä kirurgina?

Tämä. Mutta ilmeisesti niiden hyvien kirurgien tilalle halutaankin ihmisiä, joiden päättelykyky ja paineensieto ei riitä nykyisen pääsykoeseulan läpäisyyn, mutta jotka osaavat hymyillä entistä leveämmin.

Voisiko näitä hymyileviä asiakaspalvelulääkäreitä kouluttaa jollakin toisella nimikkeellä, ja potilas saisi itse päättää haluaako leikkauttaa itsensä mukavalla vai pätevällä kirurgilla?

Koska lääkärin tärkein ominaisuus ei aina ole empatiakyky, vaan kyky sietää painetta, toimia loogisesti, tehdä oikeita ratkaisuja. Empatia on tärkeää, mutta se ei ole kaikki kaikessa. Lääkäri voi toimia kirurgina, patologina, radiologina, tutkijana, yms. joissa ei ole potilaan kanssa tekemisissä juuri yhtään, mutta silti on erinomainen työssään

Vierailija kirjoitti:

Koska lääkärin tärkein ominaisuus ei aina ole empatiakyky, vaan kyky sietää painetta, toimia loogisesti, tehdä oikeita ratkaisuja. Empatia on tärkeää, mutta se ei ole kaikki kaikessa. Lääkäri voi toimia kirurgina, patologina, radiologina, tutkijana, yms. joissa ei ole potilaan kanssa tekemisissä juuri yhtään, mutta silti on erinomainen työssään

Samaa voisi soveltaen sanoa kyllä hoitajistakin ja myös kirurgin ja radiologin pitää osata puhua potilaan kanssa plus että noihin kouluttautuminen vie erittäin pitkän ajan lisää.