Lue keskustelun säännöt.
Mummoni sai 7 lasta ja kukaan ei päivitellyt että niin monta!
17.01.2008 |
Hän synnytti kaikki lapsensa kotona ja aina ei ollut edes kyläkätilöä avustamassa. Hän sanoi että " kyllähän niitä lapsia on helppo synnyttää, mutta täytyyhän ne sitten hoitaakin." Mummo hoiti. Mies hoiti aina sunnuntaina, jotta mummo sai lepopäivän. Ruoatkin olivat silloin valmiina pöydässä, kun mies laittoi.
Kaikki lapset pysyivät suht terveinä, opiskelivat ja pärjäsivät aikuisina ja perheellisinä ihmisinä. Kukin heistä sai 1-3 lasta. Minun sukupolvessani serkusten lapsiluku vaihtelee 0-4 välillä.
Mummo on onnekas kun kaikilla hänen lapsillaan on lämpimät välit vielä aikuisenakin. Mummo itse on edelleen teräsmummo. Sellainen kaunis, ryppyinen, huumorintajuinen, hyvä ryhtinen, reipasjalkainen, nauravainen ja hoikka. Hänellä on on olllut vain vähän surua elämässään. Mies palasi sodasta terveenä, mutta kuoli 70-luvulla. Kaikki lapset ovat edelleen elossa samoin lapsenlapset (me) ja lapsenlapsenlapsetkin. Hänelle ei myöskään tullut yhtään keskenmenoa. Niin ja nyt leskenä vielä riittää vientiä, mutta mummo tarjoaa vain kahvit kosijoilleen ja sanoo että yhdessä miehessä oli hänelle tarpeeksi. Ei halua joutua vastuuseen kenestäkään huonokuntoisesta ukonkäppänästä...
Kommentit (17)
Mummollasi on myös asenne kohdallaan.
Tosin pitää todeta, että nykyaikana häntä kritisoitaisiin siitä, että hoidattaa pienemmän sisarukset isommilla. Mutta niin ennen tehtiin. Lapset kasvoivat siinä sivussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelkästään ruuan laitto monta kertaa päivässä 11 hengelle ja pyykkien pesu vei ajan.
Tosin kärsi jossain vaiheessa jonkunasteisen hermoromahduksen.
äiti seitsemälle ja lypsää neljä lehmää siihen päälle ym maatalouden työt. Hienoa kun joku on siitä selvinnyt niin ettei lapsille ole tullut traumoja. Mummo oli tarkka síisteydestäkin ja juuri siksi eivät lapsetkaan niin sairastelleet. Kulkurit (monesti mustalaisia) saivat heiltä yösijan. Oli tiedonhaluinen ja luki aina kun oli aikaa, vaikka kouluja kävikin vain muutaman viikon. Hän ja hänen miehensä paransivat kyläläisiä myös luonnonlääkinnän avulla. Olivat iloisia ihmisiä. Tansseja järjestettiin juuri heillä. Parisuhde oli imeisen toimiva ja hyvä voimavara. Olivat urheilullisiakin mm pikamatkoilla ja korkeushypyssä on pärjännytkin ja lapset heitäkin enemmän ja osa lapsenlapsistakin. Osasi myös olla jouten. Tasapainoinen ihminen. Meidän sukupolvi on kyllä pullamössömpää...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän pyrki välttämään sitä viimeiseen asti. Hän uskoi, että aikuisten kuuluu huolehtia ja jaksaa ja jaksaa. Sitä hän harmitteli, että kerran joutui synnyttämään niin, että neljä ja viisivuotiaat joutuivat pärjäämään sen aikaa kahdestaan tuvassa kun hän oli kammarissa. Ei ollut saanut apua synnytykseen ja kukaan ei voinut ottaa näitä isompia lapsia hoitoonkaan siksi aikaa.
Ap
Minä en jaksa ihmisten ainaista valitusta, kun itse tekee työnsä hyvin ja yh:na hoitaa kotona kaiken ja kantaa vastuun. Ymmärrän kyllä ap:n pointin, että elämä on paljolti asennekysymys. Minä olen onnellinen kaiken kiireen ja työmäärä keskellä ja uskomatonta, mutta jotkut ystäväni jopa kadehtivat elämääni. He eivät ymmärrä, että se, ettei koko ajan valita, ei tarkoita, etteikö välillä olisi rankkaakin....Minä kyllä uskon, että nämä vuodet, jolloin on rankkaa ja jatkuva kiire, tulevat muistoissani joku päivä olemaan ne parhaat vuodet, kun sattui ja tapahtui. Eipä ainakaan tarvitse yksin kotona kykkiä, kun täällä pitää aina siivota, kokkailla, pestä pyykkiä, leikkiä, jumpata jne.....nyt muuten lähdemme lapsen harrastukseen, heippa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin äärimmilleen vietyinä. Nykyisin elämä on kyllä jotenkin monimutkaisempaa ja suku ei toimi niin paljoa yhdessä kuin ennen. Ollaan hajaannuttu ympäri Suomea ja muita maita. Minulle riittää kolmen lapsen kasvattaminen aikuisiksi. Onneksi olen yhtä terve kuin mummoni.
Ap
määränä pidettiin jo 50-luvullakin. Lapsilla isot traumat huonosta hoidosta ja useimmilla lapsista vain 1 lapsi tai ei ollenkaan. Niin että kyllä 7 voi olla ihan liikaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että 50-luvulla 7 lasta oli Länsi-Suomessa harvinaisen suuri lapsimäärä? Näin oli, ja sen kyllä voi todeta esim. kirkonkirjoista.
Oliko Länsi-Suomessa pienemmät perheet kuin Itä-Suomessa, vaikka siellä oltiin varakkaampiakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kortsuja oli olemassa, pessaari, rytmimenetelmä, keskeytetty yhdyntä, sterilisaatio. Pilleri tuli sitten 1960-luvulla. Aborttia varten täytyi olla oikeasti mielenvikainen ja sitä varten joutui mielisairaalaan arvioitavaksi.
eli mitä varakkaampi sitä vähemmän lapsia. Äitini, joka oli seitsemästä lapsesta vanhin, oli luokkansa ainoa lapsi, joka tuli yhtä suuresta perheestä. Oppikoulussa kuulemma varsinkin surkuteltiin hänen kohtaloansa, vaikka siis varallisuutta olikin niin paljon, että oli varaa kouluja käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni, kuopus, on monesti todennut, että aika tuuliajolla sai olla. Kun isäni oli 12-vuotias, äitinsä lähti vanhimman tyttären luo tämän lapsia hoitamaan ja isä saikin sen jälkeen pitää itse huolen itsestään, isän isällä taas oli maatilahommat, eikä ehtinyt poikansa perään katsoa. Mutta oli kuulemma maaseudulla aika tavallista että lapset juoksivat missä juoksivat, eikä perään paljon huudeltu.
Olisivat halunneet perillisisen, mutta isäni ei taipunutkaan heidän suunnitelmiinsa, vaan valitsi mieluummin oman viisilapsisen perheensä. Perhe sais siitä vielä haukut, kun eivät laittaneet lastaan vastentahtoisena huolehtimaan vanhenevasta lapsettomasta pariskunnasta. Niin pyyteetöntä tuo adoptiohalu heillä sitten oli!
Vierailija:
Aborttia varten täytyi olla oikeasti mielenvikainen ja sitä varten joutui mielisairaalaan arvioitavaksi.
(t. kolmen lapsen äiti, jonka kummallakin mummolla 6 lasta)
Mitähän nyt ajat takaa?