Lue keskustelun säännöt.
Onko 1-vuotiaat tytöt ja pojat jo selvästi erilaisia käytökseltään
13.11.2018 |
Vai missä iässä alkaa käytös muistuttaa stereotyyppisesti oman sukupuolen edustajia?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Sikiötkin ovat erilaisia. Olen tuntenut lasteni sukupuolet jo ennen syntymää. Poika leikkii kyllä mielellään myös roolileikkejä, joissa on tyttönä vielä 3-4 vuotiaana, mutta lapsilla on jotenkin erilainen olemus, henkinen olotila, jo sikiöstä asti.
No jaa, mulla 2 tyttöä ja olivat sikiöaikana hyvin erilaisia. Toinen villinä liikeessä koko ajan, toinen hyvin rauhallinen. Se "villi" on nyt teini-iässäkin paljon temperamenttisempi, eikä pysy paikallaan, toinen on rauhallinen haaveilijaluonne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskimäärin poikasikiöt liikkuu enemmän kuin tyttösikiöt. Eroa on jo masussa.
Riippuu ympäristöstä. Mun tyttö leikki stereotyyppisiä autoleikkejä ym. poikien leikkejä 4-vuotiaaksi, jolloin aloitti päiväkodissa. Tuolloin laitettiin muiden tyttöjen kanssa pienryhmään ja leikit muuttuivat, alkoi myös käyttää mekkoja joita aiemmin inhosi.
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin poikasikiöt liikkuu enemmän kuin tyttösikiöt. Eroa on jo masussa.
Most studies have found that fetal movements aren’t a reliable predictor of infant sex. For example, two longitudinal studies (measuring fetal activity at several time points during pregnancy), one conducted in both Maryland and Peru and the other from the Netherlands, found no difference in fetal activity patterns between males and females.
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin poikasikiöt liikkuu enemmän kuin tyttösikiöt. Eroa on jo masussa.
Poikasikiöt ovat keskimäärin kookkaampia jolloin liikkeet tuntuvat herkemmin, itse liikkumisen määrässä ei kuitenkaan ole eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta kokemuksesta sanoisin että kyseessä on luonne-erot, ei sukupuoliero. Minulla on kaksi samaa sukupuolta olevaa lasta, joista toinen tykkää kaikesta kauniista, söpöistä eläimistä ja on hyvin empaattinen, ja toinen lapsi on pienestä pitäen rakastanut palloja ja autoja ja ollut rohkea rämäpää. Molempien perusluonne on ollut nähtävillä jo 1-vuotiaana.
Serkkunsa ovat eri sukupuolia mutta molemmat ovat rakastaneet autoja ja teknisiä vempaimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin poikasikiöt liikkuu enemmän kuin tyttösikiöt. Eroa on jo masussa.
Most studies have found that fetal movements aren’t a reliable predictor of infant sex. For example, two longitudinal studies (measuring fetal activity at several time points during pregnancy), one conducted in both Maryland and Peru and the other from the Netherlands, found no difference in fetal activity patterns between males and females.
Joo... naiset vain kuvittelevat. Sitten kuin osuvat oikeaan (mahd. 50 prosenttia) niin "tiesivät".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1-vuotiaita tyttöjä ja poikia ei erota käytöksestä millään tavalla.
Onko tutkimuksia siitä miten muunsukupuolinen sikiö liikehtii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa verrata, kun itsellä vain poika. Oli kuitenkin jo kohdussa todella liikkuvainen kaveri, teki jo oikein kipeää potkut.
Siinä 1v paikkeilla alkoi kuitenkin hahmottua esim. lempilelut. Siinä iässä otti aina lelukorista autoja ja leikki niillä. Nykyään 3 vuotiaanakin lelukorista ottaa aina autot esiin, legot levittää ympäri asuntoa, kerää takaisin laatikkoon ja levittää taas. Joskus saattaa hetken jaksaa koota tornia.
Vierailija kirjoitti:
Vai missä iässä alkaa käytös muistuttaa stereotyyppisesti oman sukupuolen edustajia?
Mitä tarkoitat stereotyyppisellä käytöksellä? Itselläni on kokemusta yhdestä pojasta ja yhdestä tytöstä. Poika ei esimerkiksi ole vielä kiinnostunut autoilla leikkimisestä vaikka on jo 16. Tyttö sen sijaan aloitti prinsessaleikit siinä kahden vuoden tienoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tyttöjen ja poikien luonteissa ei ole eroja, eikä oikeastaan leikeissäkään. Ehkä poika oli pienenä kiinnostuneempi autoista ja koneista ja tyttö taas eläimistä, mutta en tiedä johtuiko minusta vanhempana. Ehkä en tytön kanssa ihmetellyt autoja ja mopoja niin paljoa kuin heppoja ja kissoja. Itselläni on tyttö ja poika, ja sujuvasti nykyisin poika hoitaa nukkea ja tyttö ajelee autoilla, ja sama toisinpäin. Mutta kyllä meillä 2v tietää olevansa poika ja 5v, että hän on tyttö. Olen sen heille kyllä ihan reippaasti kertonutkin. Minusta tyttöjen pitää saada olla tyttöjä ja poikien poikia, mutta toivon, ettei sukupuoli rajoita heidän elämäänsä. Tällä tarkoitan sitä, että tyttäreni uskaltaisi opiskella vaikka juristiksi tai rakennusmieheksi, jos se hänestä tuntuu oikealta tai että poikani voisi ryhtyä halutessaan sairaanhoitajaksi tai vaikkapa kätilöksi. Tai että hän voisi harrastaa pianonsoittoa ja tanssia. Meillä poika on poika, vaikka hänellä on keijun siivet ja balettitossut, ja tyttö on tyttö vaikka hänellä olisi palomiehen kypärä päässä. Meillä äiti kokoaa kirjahyllyn ja luo lumet, ja isä siivoaa vessan sujuvasti. Kyllähän sitä automaattisesti luo stereotyyppisiä naisten ja miesten juttuja, mutta onko niitä oikeasti edes olemassa?
En osaa sanoa. Oma, tosin nyt 1,5-vuotias tykkää leikkiä autoilla, pukeutua asusteisiin ja keimailla peilistä, lukea, leikkiä palikoilla ja palloilla. Pehmoleluista ei kamalasti välitä, välillä halailee peppi pitkätossuaan, mutta siinäpä se onkin. Neuvolassakin heitti vauvanuken pois ja keskittyi helmitauluun, vaikka hoitaja aktiivisesti yritti innostaa nukkeleikkiin. Juoksee, kiipeilee, tutkii laatikoita, osallistuu arjen askareisiin omien kykyjensä mukaan.
Olen halunnut ohjata leikkejä enemmän semmoiseen opettavaiseen suuntaan. Sosiaaliset kotileikit tulee sitten vanhempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, selkeästi erilaisia jokainen yksilö.
Vuoden vanha tuskin edes kävelee, leikit alkavat saada jotain "tarinaa" joskus 3vuotiaana, jolloin aikaa niitä lempoleluja ja leikkejä näkyä. Taapero leikkii juuri sitä mitä näkee muiden tekevän tai leikkivän kanssaan.
Minulla tyttösikiö liikkui enemmän kuin poika. Poika teki olostani vakaamman ja laittoi minut syömään raskausaikana proteiinia enemmän kuin tyttö. Makumieltymykseni siis olivat erilaiset eri raskauksissa. Tyttö onkin ailahtelevaisempi luoteeltaan sekä liikunnallinen ja ketterä.
Iltatähtemme on myös poika, joka liikkui kohdussa melko paljon ja on luoteeltaan temperamenttisempi ja äkkipikaisempi kuin veljensä, mutta tunteiltaan vakaampi ja suorempi ja samalla myös fyysisempi, kuin siskonsa.
Tunsin aina, millainen lapsi on tulossa. Tunsin myös sukupuolen.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tyttöjen pitää saada olla tyttöjä ja poikien poikia, mutta toivon, ettei sukupuoli rajoita heidän elämäänsä. Tällä tarkoitan sitä, että tyttäreni uskaltaisi opiskella vaikka juristiksi tai rakennusmieheksi, jos se hänestä tuntuu oikealta tai että poikani voisi ryhtyä halutessaan sairaanhoitajaksi tai vaikkapa kätilöksi.
Eihän oikeustiede ole mitenkään miehinen ala, sisäänpäässeistä on viime vuosina ollut naisia 70 %.
Sukupuoli ei ratkaise persoonallisuutta. Mutta ahdasmieliset sukupuoliroolit pakotetaan aikuisten toimesta lapsiin. Noin 5-vuotiaana alkaa olla kielletty se ja tämä ja siitä alkaa prismaperheissä poikien kovettaminen ja hoivavietin pakotus tytöille.
Miten paljon onnellisempia ihmiset olisivat, jos ei tuputettaisi väkisin rooleja.
Yhtä tyhmiä vauvat ovat, olivat sitten tyttöjä tai poikia.
Sikiötkin ovat erilaisia. Olen tuntenut lasteni sukupuolet jo ennen syntymää. Poika leikkii kyllä mielellään myös roolileikkejä, joissa on tyttönä vielä 3-4 vuotiaana, mutta lapsilla on jotenkin erilainen olemus, henkinen olotila, jo sikiöstä asti.