Olen suorittanut akateemisen tutkinnon mutta en kyllä rehellisyyden nimissä muista opinnoista paljon mitään

On. Muistan muutamia keskeisiä nimiä alaltani ja pari tunnetuinta teoriaa päällisin puolin. Täst öbaut it.

Suurin osa kursseista oli semmosta teoreettista höttöntöttöä jotka olis voinu pariin tuntiin tiivistää. Kaikki epäkäytännöllinen on jo unohtunut. 

Todennäköisesti akateeminen koulutus on kuitenkin muokannut ajatteluasi melko lailla?

Itse muistan sen osuuden hyvinkin, joka liittyy nykyiseen työhön. Ja siltä saralta olen entisestään syventänyt tietojani. Muutaman muun jutun muistan pääpiirteittäin. Nämä olivat sellaisia kursseja, jotka minua kiinnosti paljon. Mutta paljon on myös sellaista jonka olen unohtanut.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti akateeminen koulutus on kuitenkin muokannut ajatteluasi melko lailla?

Mikä sitten ei olisi muokannut ajattelua?

Kulunut lause, jonka sisältö on tasan nolla.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti akateeminen koulutus on kuitenkin muokannut ajatteluasi melko lailla?

Mulla koulutus teki sen, että opin kirjoittamaan. Ennen yliopistoon menoa minkä tahansa pienenkin tekstin vääntäminen oli työn ja tuskan takana. Kolme ekaa vuotta hikoilin verta jokaisen kirjoitustehtävän kanssa, kunnes: Vualaa! Alkoi sujua. Menee se oppi kovempaankin päähän kun tarpeeksi taotaan.

1

Sama homma. Toki olen generalisti, mutta luulisi valmistuessaan tietävän, mitä oikein osaa. No, eipä tiedä. Yliopisto ei edes muokannut ajattelua, näin aikuisena se on jo sitä mitä se on, ei maailmankuva enää muutu mullistavasti.

Mitä ihmettä on opiskellut, jos ei oikeasti muista mitään? Oma nykyinen työni on ainakin sellaista että potkut tulisi sekunnissa, jos ei muistaisi alasta kuin murto-osan. Jotkut asiat unohtuu, mutta ei läheskään kaikki.