Miksi en kelpaa ystäväksi enkä parisuhteeseen?

Ap, oletko asunut koko ikäsi samalla paikkakunnalla? Silloinhan jää helposti roolin vangiksi, eikä mikään koskaan muutu. Jos ihmiset ympärillä eivät ole mieleisiä, niin vaihda ympäristöä. 

Mitäs jo ihan alkajaisiksi lopettaisit itsesi kutsumisen tytöksi kun ihan aikuinen nainen olet. Kuvailet itseäsi kuin olisit 12- vuotias tyttö. Lopeta tuollainen uhriutuminen ja yli-ikäisen pikkutytön leikkiminen niin johan alkavat ihmiset noteeraamaan sinut, niin naiset kuin miehetkin.

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko asunut koko ikäsi samalla paikkakunnalla? Silloinhan jää helposti roolin vangiksi, eikä mikään koskaan muutu. Jos ihmiset ympärillä eivät ole mieleisiä, niin vaihda ympäristöä. 

olen asunut koko ikäni samassa kaupungissa, mutta tämä on kuitenkin kohtuu iso paikka, missä tapaa myös uusia ihmisiä. Mutta ihan hyvä neuvo.

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko asunut koko ikäsi samalla paikkakunnalla? Silloinhan jää helposti roolin vangiksi, eikä mikään koskaan muutu. Jos ihmiset ympärillä eivät ole mieleisiä, niin vaihda ympäristöä. 

Itsekin olisin tullut ehdottamaan tätä. Sain ystäviä ja seurustelukumppanin heti kun muutin pois kotipitäjältä. Se ruman ja tyhmän leima hävisi otsasta, kun ei ollut ketään vanhoja tuttuja leimaamassa minua tuntemattomien silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jo ihan alkajaisiksi lopettaisit itsesi kutsumisen tytöksi kun ihan aikuinen nainen olet. Kuvailet itseäsi kuin olisit 12- vuotias tyttö. Lopeta tuollainen uhriutuminen ja yli-ikäisen pikkutytön leikkiminen niin johan alkavat ihmiset noteeraamaan sinut, niin naiset kuin miehetkin.

oho, en edes huomannut mitä kirjoitin 😄 okei, nainen taidan olla jo.

Vierailija kirjoitti:

30v. kiltti tyttö ihmettelee. Jo koulussa olin se, joka valittiin viimeisenä joukkueeseen, vaikka olin hyvä pelaamaan, parempi kuin moni muu luokalla. Ystäviä ei juuri ole ollut, ne vähätkin ovat hiipuneet ajan myötä. Tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta siltikin joudun olla yksin. Miehet ovat sanoneet kelpaamattomuuteni syyksi mm. että olen ruma ja jotain puuttuu. En ole mielestäni ruma vaan sellainen luonnollisesti meikkaava naapurin tyttö. Olen kohtelias, tunnollinen, ehkä liian kiltti ja vähän ujo tyttö. Siltikin jopa kiusaajat ja ikeilijät tuntuvat saavuttavan elämässä kaiken, olemalla hyvä poljetaan kynnysmatoksi.

Haisetko pahalle? Oletko näsäviisas? On paljon asioita, jotka vaikuttavat ystävystymiseen ja näitä ovat nimen omaan pääasiassa käytös ja hygienia. Suhteeseen tarvitaan ensin, että ihminen viihtyy seurassasi ja ystävystyy kanssasi ja vasta sitten voi muodostua rakkautta. Suhteen saavuttamiseen täytyy vielä täyttää kumppanin silmissä hänen sisäisiä ehtojaan, kuten juuri vaikkapa ulkonäkö. Kauneuskin on katsojan silmässä ja olet luultavasti toisten mielestä ruma ja toisten mielestä kaunis. Ystävyydessä nyt useimmiten ulkonäöllä hyvin vähän merkitystä, ellei ystäväehdokas ole joku kumma diiva. Vika voi olla myös siinä, että etsit kumppania ja ystäviä väärästä paikasta.

Mistä päin suomea aloittaja? Mitä harrastat?

Muutat toiselle paikkakunnalle ja teet siellä ennakkoluulottomasti aloitteita niin eiköhän mies löydy.

Muuta osa kiltteyttäsi jämäkkyydeksi, sinun ei tarvitse olla ilkeä vaan tiedostaa omat rajasi ja pitää niistä kiinni asiallisesti ja päättäväisesti kuten aikuinen tekee. Paikkakunnan vaihto on oikeasti hyvä ajatus, sain heti ystäviä ja "ihailijoita" kun vaihdoin paikkakuntaa ja uusperheen äpärän leima hävisi otsastani. Olin nuori sellaisena aikana kun uusperheet eivät olleet kovin yleinen ilmiö pienillä paikkakunnilla, vähänkös tenavana ihmetytti kun ihmiset joita en ollut koskaan edes tavannut alkoivat nimeni kuultuaan inhota minua ja katsoivat asiakseen kaataa ennakkoluulonsa ja halveksuntansa minun niskaani..siis ala- asteikäisen niskaan. Jostakin syystä yritän vieläkin pitää etäisyyttä tyhmiin ihmisiin :D.

Vierailija kirjoitti:

30v. kiltti tyttö ihmettelee. Jo koulussa olin se, joka valittiin viimeisenä joukkueeseen, vaikka olin hyvä pelaamaan, parempi kuin moni muu luokalla. Ystäviä ei juuri ole ollut, ne vähätkin ovat hiipuneet ajan myötä. Tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta siltikin joudun olla yksin. Miehet ovat sanoneet kelpaamattomuuteni syyksi mm. että olen ruma ja jotain puuttuu. En ole mielestäni ruma vaan sellainen luonnollisesti meikkaava naapurin tyttö. Olen kohtelias, tunnollinen, ehkä liian kiltti ja vähän ujo tyttö. Siltikin jopa kiusaajat ja ikeilijät tuntuvat saavuttavan elämässä kaiken, olemalla hyvä poljetaan kynnysmatoksi.

Kiusaajat ja ilkeilijät - siis ketkä? Mitä luultavimmin pidät kaikkia kiusaajia ja ilkeilijöinä, joten käyttäydyt muita kohtaan ikävästi ja hyvin ennakkoluuloisesti. Ei yksikään jaksa olla sellaisen tyypin kanssa. Vika ei ole siis kaikissa muissa, vaan sinun pitää muuttaa suhtautumistasi ja ajattelutapaasi aika voimakkaasti ennen kuin ansaitset ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30v. kiltti tyttö ihmettelee. Jo koulussa olin se, joka valittiin viimeisenä joukkueeseen, vaikka olin hyvä pelaamaan, parempi kuin moni muu luokalla. Ystäviä ei juuri ole ollut, ne vähätkin ovat hiipuneet ajan myötä. Tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta siltikin joudun olla yksin. Miehet ovat sanoneet kelpaamattomuuteni syyksi mm. että olen ruma ja jotain puuttuu. En ole mielestäni ruma vaan sellainen luonnollisesti meikkaava naapurin tyttö. Olen kohtelias, tunnollinen, ehkä liian kiltti ja vähän ujo tyttö. Siltikin jopa kiusaajat ja ikeilijät tuntuvat saavuttavan elämässä kaiken, olemalla hyvä poljetaan kynnysmatoksi.

Haisetko pahalle? Oletko näsäviisas? On paljon asioita, jotka vaikuttavat ystävystymiseen ja näitä ovat nimen omaan pääasiassa käytös ja hygienia. Suhteeseen tarvitaan ensin, että ihminen viihtyy seurassasi ja ystävystyy kanssasi ja vasta sitten voi muodostua rakkautta. Suhteen saavuttamiseen täytyy vielä täyttää kumppanin silmissä hänen sisäisiä ehtojaan, kuten juuri vaikkapa ulkonäkö. Kauneuskin on katsojan silmässä ja olet luultavasti toisten mielestä ruma ja toisten mielestä kaunis. Ystävyydessä nyt useimmiten ulkonäöllä hyvin vähän merkitystä, ellei ystäväehdokas ole joku kumma diiva. Vika voi olla myös siinä, että etsit kumppania ja ystäviä väärästä paikasta.

huolehdin kyllä hygieniastani ja vaatteet ovat siistit ja puhtaat. En ole näsäviisas, käyttäydyn hyvin ja fiksusti. Olen alkuun ujo, mutta kun tutustun saan helposti ihmiset nauramaan, olen hyvä tilannekomiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30v. kiltti tyttö ihmettelee. Jo koulussa olin se, joka valittiin viimeisenä joukkueeseen, vaikka olin hyvä pelaamaan, parempi kuin moni muu luokalla. Ystäviä ei juuri ole ollut, ne vähätkin ovat hiipuneet ajan myötä. Tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta siltikin joudun olla yksin. Miehet ovat sanoneet kelpaamattomuuteni syyksi mm. että olen ruma ja jotain puuttuu. En ole mielestäni ruma vaan sellainen luonnollisesti meikkaava naapurin tyttö. Olen kohtelias, tunnollinen, ehkä liian kiltti ja vähän ujo tyttö. Siltikin jopa kiusaajat ja ikeilijät tuntuvat saavuttavan elämässä kaiken, olemalla hyvä poljetaan kynnysmatoksi.

Kiusaajat ja ilkeilijät - siis ketkä? Mitä luultavimmin pidät kaikkia kiusaajia ja ilkeilijöinä, joten käyttäydyt muita kohtaan ikävästi ja hyvin ennakkoluuloisesti. Ei yksikään jaksa olla sellaisen tyypin kanssa. Vika ei ole siis kaikissa muissa, vaan sinun pitää muuttaa suhtautumistasi ja ajattelutapaasi aika voimakkaasti ennen kuin ansaitset ystäviä.

En oikein ymmärrä tätä kirjoittamaasi. Puhuin yleisellä tasolla kiusaajista ja ilkeilijöistä. Miksi kiltti ei andaitse ystäviä, mutta ilkeä "ansaitsee"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30v. kiltti tyttö ihmettelee. Jo koulussa olin se, joka valittiin viimeisenä joukkueeseen, vaikka olin hyvä pelaamaan, parempi kuin moni muu luokalla. Ystäviä ei juuri ole ollut, ne vähätkin ovat hiipuneet ajan myötä. Tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta siltikin joudun olla yksin. Miehet ovat sanoneet kelpaamattomuuteni syyksi mm. että olen ruma ja jotain puuttuu. En ole mielestäni ruma vaan sellainen luonnollisesti meikkaava naapurin tyttö. Olen kohtelias, tunnollinen, ehkä liian kiltti ja vähän ujo tyttö. Siltikin jopa kiusaajat ja ikeilijät tuntuvat saavuttavan elämässä kaiken, olemalla hyvä poljetaan kynnysmatoksi.

Kiusaajat ja ilkeilijät - siis ketkä? Mitä luultavimmin pidät kaikkia kiusaajia ja ilkeilijöinä, joten käyttäydyt muita kohtaan ikävästi ja hyvin ennakkoluuloisesti. Ei yksikään jaksa olla sellaisen tyypin kanssa. Vika ei ole siis kaikissa muissa, vaan sinun pitää muuttaa suhtautumistasi ja ajattelutapaasi aika voimakkaasti ennen kuin ansaitset ystäviä.

En oikein ymmärrä tätä kirjoittamaasi. Puhuin yleisellä tasolla kiusaajista ja ilkeilijöistä. Miksi kiltti ei andaitse ystäviä, mutta ilkeä "ansaitsee"?

Okei, jos viesti meni ohi, niin ymmärrän, että et ole ihan parasta kaverimateriaalia. Pärjäile.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30v. kiltti tyttö ihmettelee. Jo koulussa olin se, joka valittiin viimeisenä joukkueeseen, vaikka olin hyvä pelaamaan, parempi kuin moni muu luokalla. Ystäviä ei juuri ole ollut, ne vähätkin ovat hiipuneet ajan myötä. Tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta siltikin joudun olla yksin. Miehet ovat sanoneet kelpaamattomuuteni syyksi mm. että olen ruma ja jotain puuttuu. En ole mielestäni ruma vaan sellainen luonnollisesti meikkaava naapurin tyttö. Olen kohtelias, tunnollinen, ehkä liian kiltti ja vähän ujo tyttö. Siltikin jopa kiusaajat ja ikeilijät tuntuvat saavuttavan elämässä kaiken, olemalla hyvä poljetaan kynnysmatoksi.

Kiusaajat ja ilkeilijät - siis ketkä? Mitä luultavimmin pidät kaikkia kiusaajia ja ilkeilijöinä, joten käyttäydyt muita kohtaan ikävästi ja hyvin ennakkoluuloisesti. Ei yksikään jaksa olla sellaisen tyypin kanssa. Vika ei ole siis kaikissa muissa, vaan sinun pitää muuttaa suhtautumistasi ja ajattelutapaasi aika voimakkaasti ennen kuin ansaitset ystäviä.

En oikein ymmärrä tätä kirjoittamaasi. Puhuin yleisellä tasolla kiusaajista ja ilkeilijöistä. Miksi kiltti ei andaitse ystäviä, mutta ilkeä "ansaitsee"?

Ei ystäviä ansaita. Palkan ansaitsee, kun tekee töitä. Kultamitalin ansaitsee, kun juoksukilpailuissa juoksee kovempaa kuin kukaan muu. Ystävyys on ihmissuhde, joka perustuu molemminpuoliseen kiinnostukseen ja haluun viettää aikaa toistensa seurassa. Ystävyys ei ole palkkio siitä, että tekee tiettyjä asioita tietyllä tavalla. 

Sun pitäis olla hyvä myös itseäsi kohtaan.

En osaa tätä itsekään mutta käsittääkseni pitäisi myös osata mennä hakemaan niitä haluamiaan asioita ihmisiltä, paljastaa tarvitsevuutensa sellaisille joilta jotain tarvitsee.

Jos näyttää pärjäilevän niin se ei jotenkin riitä että on vaan perusmukava. Sillä lailla ei synny niitä yya-verkostoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30v. kiltti tyttö ihmettelee. Jo koulussa olin se, joka valittiin viimeisenä joukkueeseen, vaikka olin hyvä pelaamaan, parempi kuin moni muu luokalla. Ystäviä ei juuri ole ollut, ne vähätkin ovat hiipuneet ajan myötä. Tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta siltikin joudun olla yksin. Miehet ovat sanoneet kelpaamattomuuteni syyksi mm. että olen ruma ja jotain puuttuu. En ole mielestäni ruma vaan sellainen luonnollisesti meikkaava naapurin tyttö. Olen kohtelias, tunnollinen, ehkä liian kiltti ja vähän ujo tyttö. Siltikin jopa kiusaajat ja ikeilijät tuntuvat saavuttavan elämässä kaiken, olemalla hyvä poljetaan kynnysmatoksi.

Kiusaajat ja ilkeilijät - siis ketkä? Mitä luultavimmin pidät kaikkia kiusaajia ja ilkeilijöinä, joten käyttäydyt muita kohtaan ikävästi ja hyvin ennakkoluuloisesti. Ei yksikään jaksa olla sellaisen tyypin kanssa. Vika ei ole siis kaikissa muissa, vaan sinun pitää muuttaa suhtautumistasi ja ajattelutapaasi aika voimakkaasti ennen kuin ansaitset ystäviä.

En oikein ymmärrä tätä kirjoittamaasi. Puhuin yleisellä tasolla kiusaajista ja ilkeilijöistä. Miksi kiltti ei andaitse ystäviä, mutta ilkeä "ansaitsee"?

Ei ystäviä ansaita. Palkan ansaitsee, kun tekee töitä. Kultamitalin ansaitsee, kun juoksukilpailuissa juoksee kovempaa kuin kukaan muu. Ystävyys on ihmissuhde, joka perustuu molemminpuoliseen kiinnostukseen ja haluun viettää aikaa toistensa seurassa. Ystävyys ei ole palkkio siitä, että tekee tiettyjä asioita tietyllä tavalla. 

Tätä ei voi yläpeukuttaa kyllin.

Sama pätee ihmissuhteisiin, ei riitä että sinä pidät jostakusta, sen jonkun täytyy vielä pitää sinusta takaisinkin.

Ja siihen taas ei voi vaikuttaa muuten kuin tulemalla autenttiseksi omaksi itsekseen, ja paljastamalla sen ihmisille, ja toivomalla että kohdalle osuu joku joka diggailee.

Todennäköisesti osuu: itselleni on sattunut käymään onni kotitaustalotossa, ja vaikka on siellä ongelmiakin niin olennkasvanut sellaiseksi ihmiseksi että olen löytänyt superhyviä ja ääriluotettavia ystäviä olemalla ihan vaan oma rupinen itseni.

Miehistä en nyt oikein osaa sanoa, ihan jänniä on sattunut onkeen silläkin puolella mutta exiä ovat kaikki.

Oletko "hajuton, mauton ja väritön"? Muille ihmisille lähinnä näkymätön? Sellainen, joita mahtuu kolmetoista tusinaan ja joiden olemassaoloa ei muista viittä minuuttia kauempaa tapaamisen jälkeen? Onko sulla omia mielipiteitä vai kuulutko "kaikki kelpaa" -ihmisiin? Onko sulla mitään intohimoja harrastukseen, yhteiskunnallisiin asioihin, musiikkiin, kirjallisuuteen tms? Mikä omasta mielestäsi tekisi sinusta kiinnostavan jonkun toisen silmissä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko asunut koko ikäsi samalla paikkakunnalla? Silloinhan jää helposti roolin vangiksi, eikä mikään koskaan muutu. Jos ihmiset ympärillä eivät ole mieleisiä, niin vaihda ympäristöä. 

Itsekin olisin tullut ehdottamaan tätä. Sain ystäviä ja seurustelukumppanin heti kun muutin pois kotipitäjältä. Se ruman ja tyhmän leima hävisi otsasta, kun ei ollut ketään vanhoja tuttuja leimaamassa minua tuntemattomien silmissä.

Juuri näin. Ja saat varautua siihen, että kukaan ei usko sinua kun kerrot, että pojat koulussa eivät olleet sinusta kiinnostuneita.

Sanon nyt suoraan: Vaikutat vähän lapselliselta, tylsältä ja flegmaattiselta tekstisi perusteella. Ainakaan mulla ei riitä aika ja kiinnostus kaikille kilteille ja tunnolliselle tyypeille, vaan tunnen vetoa persoonallisiin, hauskoihin ja intohimoisiin ihmisiin.

Vierailija kirjoitti:

Oletko "hajuton, mauton ja väritön"? Muille ihmisille lähinnä näkymätön? Sellainen, joita mahtuu kolmetoista tusinaan ja joiden olemassaoloa ei muista viittä minuuttia kauempaa tapaamisen jälkeen? Onko sulla omia mielipiteitä vai kuulutko "kaikki kelpaa" -ihmisiin? Onko sulla mitään intohimoja harrastukseen, yhteiskunnallisiin asioihin, musiikkiin, kirjallisuuteen tms? Mikä omasta mielestäsi tekisi sinusta kiinnostavan jonkun toisen silmissä? 

Ja tähän vielä, että mainitsit aloituksessasi kahteen kertaan olevasi kiltti. Kiltteys on kiinnostavaa vain niiden mielestä, jotka haluavat käyttää sinua hyväkseen. Muille ihmisille kiltteys ei ole syy alkaa ystäväksi toisen kanssa.