Tuukka K

Kun olisit tehnyt haluttomuudelle jotain ja antanut hellyyttä, sekä tehnyt osasi kotitöistä, en olisi sulkeutunut ja ollut ulospäin vain vihainen. Et voi olettaa että vuosia voit satuttaa toista torjumalla ja antamalla ongelman vaan olla, eikä siitä voinut edes puhua.

Puhuin sulle siitä kuinka pahalta sun haluttomuus tuntuu, tiesit että koin sen johtuvan siitä että minussa on vikaa, toin ilmi sen mitä tarvitsisin, hellyyttä ja sitä että haluat mua tai edes osoitat että haluat tehdä ongelmalle jotain. Mutta et tehnyt mitään. Yritin joka kerta kun puhuin asiasta saada sulta sen mitä sinulta tarvitsin, en saanut. Pikkuhiljaa aloin työntää sua kauemmaksi koska en halunnut haluta sua ja tulla torjutuksi. En halunnut katsoa kuinka makaat ahdistuneena sohvalla ja olka taas niin että mun pahaolo oli sivuseikka! Niinku aina. Miksi Ikinä et keskittynyt siihen että mulla olisi parempi olla? Niinpä lopulta minäkään en enää halunnut ajatella sun tunteita. Yksi henkilö ei voi olla se joka kannattelee kahta.

* aina kun otin asian esille makasit vaan sohvalla ahdistuneena, se mitä sanoit oli että :et tiedä
:älä jätä

Mutta miksi et toiminut?
Ongelma>etsi ratkaisu ongelmaan = riippumatta siitä olisiko löytyny apua ongelmaan, olisit osoittanut että välität. Mun käyttäytyminen ei olisi muuttunut etäiseksi/vihaiseksi.> sullakin olisi ollut parempi olla! Mieti molemmat olisi ollut onnellisempia kun olisit pitänyt huolta suhteestamme/minusta/meidän seksuaalisuudesta. Parisuhde ei voi olla yhden vastuulla!!