Tuntuuko sinusta siltä, että muut elävät onnellisessa kuplassaan kun taas sinun elämäsi on lohdutonta ja ilotonta?

Mietin sitä, miten erilaisissa todellisuuksissa elämme. Toisten elämää värittää ilo, lohtu ja toiveikkuus. Toiset pohtivat innoissaan sisustusta ja leipomista. Kuulun itse tähän kuplaan.

Onko täällä teitä, joiden elämää on aina värittänyt lohduttomuus? Voisitko kuvailla miksi ja millaisena koet elämän ja mahdollisuutesi/ toiveesi ja unelmasi?