Kuinka usein olette vaihtaneet omistusasuntoja?

Tässä talossa 20v ja muutetaan vasta kun lapset on muuttaneet. Tämä talo on lasten ainoa koti koskaan

Muuttaminen ja asunnon vaihto on kallista.

2-5 vuoden välein muutto, edellinen hyväksi todettu jää sijoitusasunnoksi.

2(yksiö)-2 (kaksio)-3,5 (pieni neliö)-3(iso neliö) vuotta. Nykyisessä viisiö asuttu nyt 5kk. Ei ole tämäkään loppuelämän asunto.. ehkä max 3vuotta. Ketju alkanut sinkkuudesta ja edennyt siihen, että kolmas lapsi syntymässä. Eli lisää tilaa on aina kaivattu! Nykyistä asuntoa ostaessa ei ollut vielä tietoa iltatähdestämme, joten eiköhän me vielä isompaan päädytä ;) harmi vaan et pk-seudulla on vähän tarjolla 6h+k, jos ei halua rakentaa! Ainut mikä harmittaa on varainsiirtovero/välityspalkkio/muuttokulut, mutta ne on tähän saakka kuittautuneet asunnon arvon nousulla :) Lapset edellä mennään eli että heidän kaverit ja koulut säilyy. Ennen lapsia toki paikkakuntaa vaihdettiin töiden perässä..

Olen asunut vuokralla 10 vuotta. Harkitsen kohta ensimmäistä omaa asuntoa, jos saan vakipaikan. Siinä tulee varmaan asuttua sitten hyvänaikaa - joitakin vuosia. Kunnes myy jos ostaa vaikka miehen kanssa oman yhteisen.

Kahden viikon välein.

Ensimmäisessä omassa asunnossa asuin 21 vuotta, sitä ennen olin asunut synnyinkodissani 19 vuotta, nyt juuri keväällä muuttanut ja uskon asuvani tässä nykyisessä vähintään sen parisenkymmentä vuotta. Vähän olen vitsaillut, että täältä muutetaan sitten seuraavaksi suoraan palvelutaloon. 

Olen 45-vuotias ja asun elämäni kolmannessa omistusasunnossa. Ensimmäisen ostin yksin nuorena, eli 22-vuotiaana. Siinä viihdyin kymmenen vuotta. Mieheni kanssa ostin sitten toiselta paikkakunnalta yhteisen asunnon, jonka myimme parin vuoden päästä kun vaihdoimme taas paikkakuntaa. Muutama vuosi meni uudella paikkakunnalla vuokralla – vähän turhan pitkäänkin lihotimme vuokranantajan tiliä – ja sitten ostimme nykyisen asunnon. On pienehkö perheellemme, mutta viihdymme niin hyvin sekä talossa että alueella, ettemme pelkästä asunnonvaihdon inspiraatiosta aio muuttaa. Ei myöskään ole ylimitoitetun iso sitten kun lapset lentävät pesästä :-).

On myös muistettava, että aina osakeasuntoa ostettaessa maksetaan 2% varainsiirtovero, ja kiinteistössä oliko peräti 4,5% (?). Vero hidastaa asuntokauppojen toteutumista Suom, eli uusi ostetaan vaan tosi tarpeessa.

Kotoa omakotitalosta ensin rivariin, sieltä pienkerrostaloon, sieltä isoon kerrostaloon, sieltä yhden kerran vuokralle pieneen kerrostaloon, kunnes löytyi tämä lapsille mahtava paikka. Iso asunto pienkerrostalossa lähellä kaikkea tarpeellista. 5 kertaa olen muuttanut.  Vain kerran vuokralle n. puoleksi vuodeksi.

Vuokralla siihen asti että ostettiin talo. Tässä ollaan oltu 13 vuotta, ei aikomusta muuttaa. Ostettiin lisäksi kaupunkiasunto, se on ollut nyt 2 vuotta. Toimii vapaa-ajalla, mutta liian vähän tilaa edes eläkeläisparille vakiasumiseen.

Kaikki muu elämässä elää ympärillä, mutta koti pysyy niin pitkään kuin parisuhdekin.

Ensimmäinen kotimme oli miehen poikamiesboksi, jossa asuimme reilun vuoden. Sitten muutettiin perheasuntoon, jota kuvittelimme melko tilapäiseksi ratkaisuksi. Ensimmäinen lapsi oli juuri syntynyt ja suunnitelmissa oli useampi. Lopulta lapsiluku jäikin yhteen ja asuimme tuossa kodissa 12 vuotta. Tässä nykyisessä kodissamme olemme asuneet nyt viisi vuotta ja lapsi on jo muuttanut pois. 

Minuakin välillä muuttokuume vaivaa, 97 neliötä tuntuu isolta kahdelle, mutta toisaalta tämä on monella tapaa meidän unelmakoti joten luultavasti nautimme tästä vielä pitkään. Ajoittainen ahdistus tulee siitä, että asunnossa on paljon rahaa kiinni ja toisaalta muistelen kaiholla sitä alkua miehen yksiössä, kun olimme koko ajan keskusteluetäisyydellä. 

Eläkeikään on sellaiset 15 vuotta vielä, sitä ennen joutuu miettimään työmatkoja ja tästä nykyisestä kodista on miehelle reilun 10 minuutin kävelymatka töihin. Tämä jos mikä on luksusta Helsingissä, joten ihan helpolla ei muuteta kovin kauas. Mutta omasta taloyhtiöstä olen katsellut mahdollisia vaihdokkiasuntoja myyntiesitteestä.

Vierailija kirjoitti:

Olen 45-vuotias ja asun elämäni kolmannessa omistusasunnossa. Ensimmäisen ostin yksin nuorena, eli 22-vuotiaana. Siinä viihdyin kymmenen vuotta. Mieheni kanssa ostin sitten toiselta paikkakunnalta yhteisen asunnon, jonka myimme parin vuoden päästä kun vaihdoimme taas paikkakuntaa. Muutama vuosi meni uudella paikkakunnalla vuokralla – vähän turhan pitkäänkin lihotimme vuokranantajan tiliä – ja sitten ostimme nykyisen asunnon. On pienehkö perheellemme, mutta viihdymme niin hyvin sekä talossa että alueella, ettemme pelkästä asunnonvaihdon inspiraatiosta aio muuttaa. Ei myöskään ole ylimitoitetun iso sitten kun lapset lentävät pesästä :-).

On myös muistettava, että aina osakeasuntoa ostettaessa maksetaan 2% varainsiirtovero, ja kiinteistössä oliko peräti 4,5% (?). Vero hidastaa asuntokauppojen toteutumista Suom, eli uusi ostetaan vaan tosi tarpeessa.

Tuo vero on järjetön ja vaikeuttaa ihmisten muuttamista työpaikkojen perässä ja näin osaltaa vaikeuttaa työllistymistä.