Millaiselta pitäisi tuntua seurustelun alussa
Otsikossa kysymys. Mitä fiiliksiä olet kokenut aloitettuasi ”vakavamman” tapailun? Kuinka intohimoisia tunteesi ovat olleet?
Olen suhteessa, jossa minusta ei taida tuntua yhtään miltään. Huomaan viettäväni koti-illan yksikseni mieluummin, kuin miehen kanssa. Miehen jutut toistavat samoja, tuttuja aihepiirejä. Alkuun tutustuessa seksuaalista jännitettä oli. Nyt kaikki uutuudenviehätys on karissut eikö minun tee enää seksiä mieli.
Olikohan tämä nyt tässä? Päätökseni tueksi kuulisin mielelläni muiden kommentteja.
Kommentit (6)
Todella intohimoa on. Ensimmäisessä suhteessa kesti vuosikaudet intohimoa. Mies vain kyllästyi ja se rakkauskin loppui 20 vuoden jälkeen. Nykyinen suhde on kestänyt vasta 1,5 vuotta ja aivan hullut tunteet. Nähdään 1-2 viikon välein. Päivittäin soitellaan ja kaipaus suuri.
Juhannuksesta saakka olemme olleet yhdessä ja viimeiset kaksi kuukautta olen enemmän tai vähemmän miettinyt homman toimivuutta.
Miehen elämäntilanteen hankaluus on selvinnyt vähitellen tutustumisen myötä. Hän tukeutuu minuun paljon ja itsekin melko kuormittavaa työtä tekevänä en koe jaksavani kannatella toista. Mietin, että tällaisessa tilanteessa on ehkä vähän raukkamaistakin parta. En kuitenkaan voi rehellisesti sanoa olevani enää ihastunut vaikka tyyppinä mies onkin hyvä.
Kysymys teille, joilla intohimoa on: kuinka usein näette?
Koen itselläni innostuksen lopahtaneen siihen, että mies halusi nähdä aivan jokainen päivä. Yritin kertoa, että omaan arkeeni sellainen sopii huonosti. Lopputuloksena olemme kuitenkin nähneet muutamaa poikkeusta huomioimatta lähes joka päivä.
Herkkukurkku öyh kirjoitti:
Kysymys teille, joilla intohimoa on: kuinka usein näette?
Koen itselläni innostuksen lopahtaneen siihen, että mies halusi nähdä aivan jokainen päivä. Yritin kertoa, että omaan arkeeni sellainen sopii huonosti. Lopputuloksena olemme kuitenkin nähneet muutamaa poikkeusta huomioimatta lähes joka päivä.
Me nähdään tietysti päivittäin kun asutaan yhdessä :) Mutta ekat puoli vuotta nähtiin joka viikonloppu, mies jäi lähes joka kerta yöksi paria ensimmäistä kertaa lukuunottamatta, ja "treffit" kestivät pe-su. Ikävä tuli heti kun mies lähti sunnuntai-iltana.
Seksi ei muuten ollut ensimmäiseen pariin kuukauteen mukana kuvioissa, eli kyse oli ihan puhtaasti vain toisen seurasta nauttimisesta (muutenkin kuin ns. lihallisessa mielessä).
Eikös ap eilen kirjoitellut, että miehessä on jotain creepyä ja vähän ahdistavaa?
Kyllä tuossa kohtaa rakkaus yleensä on täysin huumaavaa eikä rakastetustaan saa tarpeeksi.
Minä haluaisin nähdä miesystävääni joka päivä, haluaisin hellyyttä, seksiä, yhdessäoloa, kaikkea.
Eiköhän se ollut siinä, ap?
Ei tuo nyt kyllä kovin hyvältä kuulosta...kauanko olette olleet yhdessä?
Omalla kohdallani jokaiseen parisuhteeseeni on varsinkin alussa liittynyt hyvinkin voimakkaita tunteita, ei pelkkää himoa vaan myös sitä ihastumista ja rakastumista - perhosia vatsassa.
Nyt olen niin onnekas, että vielä yli kahden vuoden parisuhteen jälkeenkin ne perhoset on siellä vatsassa vieläkin, vaikka olemme asuneet jo puolisentoista vuotta avoliitossa. Mulla on joka kerta ikävä miestäni kun olen hänestä erossa, ja vietän kaikkein mieluiten aikaani hänen kanssaan.