Sanonnat/lorut ja niiden selitykset

Joskus aikoinaan Kettu maistoi pihlajanmarjoja ja ne olivat hänen mielestään happamia. Kettu totesi:  "happamia". 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kettu_ja_pihlajanmarjat

"Tarina on seuraava: Kettu löysi pihlajapuun, ja halusi syödä marjoja. Hän yritti napata niitä puusta, mutta ne ovat liian korkealla. Jonkin aikaa turhaan yritettyään kettu totesi: ”Ne ovat kuitenkin happamia”, ja lähti murheissaan pois. Tarinan opetus on, että ihmiset tapaavat haukkua sellaisia asioita, joita he eivät saa."

Kettu olisi halunnut maistaa pihlajanmarjoja, muttei ylettynyt. Tuumasi siihen, että en olisikaan halunnut maistaa niitä, ovat varmaan happamia. Ajatuksena siis se, että helposti mollataan sitä, mitä ei itse voi saada.

Niin kyllä kovin happamalta vaikuttaa täänkin Hopeaketun elo :D

Juu mut noissa sanoinnoissa ruukaa ola aina jokin todellisuuspohja tai syntytarina.

Esimerkiksi sanonta: Tuli tupenrapinat

Käsittääkseni sanonta on peräisin joiltain härmän häijyiltä. Ne ku oli kiivasluonteisia ja kantoivat vyöllään puukkoa. Sitten kun suuttuivat niin kädellään hamusivat puukkoa tupesta ja siitä sananlasku tuli tupenrapinat.

Sitä joskus mietiskellyt et kun on kova vesisade niin tahdotaan sanoa: Vettä tulee kuin Esterin p€rseestä.

Mistähän moinen sanalasku peräisin?

Hopeakettu kirjoitti:

Niin kyllä kovin happamalta vaikuttaa täänkin Hopeaketun elo :D

Juu mut noissa sanoinnoissa ruukaa ola aina jokin todellisuuspohja tai syntytarina.

Esimerkiksi sanonta: Tuli tupenrapinat

Käsittääkseni sanonta on peräisin joiltain härmän häijyiltä. Ne ku oli kiivasluonteisia ja kantoivat vyöllään puukkoa. Sitten kun suuttuivat niin kädellään hamusivat puukkoa tupesta ja siitä sananlasku tuli tupenrapinat.

Sitä joskus mietiskellyt et kun on kova vesisade niin tahdotaan sanoa: Vettä tulee kuin Esterin p€rseestä.

Mistähän moinen sanalasku peräisin?

Selkäsaunaa tarkoittaa tupenrapinat. Rapinaa pitää puukon tuppi kun vyöllä vetelee.

Hopeakettu kirjoitti:

Sitä joskus mietiskellyt et kun on kova vesisade niin tahdotaan sanoa: Vettä tulee kuin Esterin p€rseestä.

Mistähän moinen sanalasku peräisin?

Esteri oli paitsi muinaissuomalainen sateenjumalatar, myös palokuntien pitkään yleisesti käyttämä vesipumppumerkki. Pumput oli paloautoissa poikkeuksetta asennettu auton perään, koska laitteen koko esti auton kylkeen asentamisen.

Vähemmän suosittu selitys Esterin perse -sanonnalle on se, että Suomen kolmas, runsaasti vettä roiskuttanut siipiratasalus oli nimeltään Ester. Se liikkui 1900-luvun alkupuolella Saimaalla.

Yrittänyttä ei laiteta. Minne ei laiteta? Siihen hommaanko, jota yritti?

Laittaminen on vanhassa suomen kielessä tarkoittanut moittimista, jos siis parhaansa yrittää, ei ole syytä lopputulosta moittia.

Ja tuo kettutarina on kuulemma alunperin kreikkalainen, ja kyseessä ovat olleet viinirypäleet, johon kettu ei ylettynyt, eikä sitten olisi niitä tahtonutkaan.

N57 kirjoitti:

Laittaminen on vanhassa suomen kielessä tarkoittanut moittimista, jos siis parhaansa yrittää, ei ole syytä lopputulosta moittia.

Ja tuo kettutarina on kuulemma alunperin kreikkalainen, ja kyseessä ovat olleet viinirypäleet, johon kettu ei ylettynyt, eikä sitten olisi niitä tahtonutkaan.

Niin, Suomessa tuo sanonnan merkitys vähän hämärtyy, kun kettuhan on oikeassa.

Englantilaisessa tuutulaulussa "rockabye baby" ihmetyttää, miksi vauvaa keinutellaan puunlatvassa ja pelotellaan putoamisella.

Mitä tarkoittaa "katu-uskottava?"

Jos sinulla on esim. oikeanlainen vaate, sinuun uskotaan kadulla? Kuka uskoo? Miten se vaikuttaa elämään? Kehen sinä uskot kadulla?

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Sitä joskus mietiskellyt et kun on kova vesisade niin tahdotaan sanoa: Vettä tulee kuin Esterin p€rseestä.

Mistähän moinen sanalasku peräisin?

Esteri oli paitsi muinaissuomalainen sateenjumalatar, myös palokuntien pitkään yleisesti käyttämä vesipumppumerkki. Pumput oli paloautoissa poikkeuksetta asennettu auton perään, koska laitteen koko esti auton kylkeen asentamisen.

Vähemmän suosittu selitys Esterin perse -sanonnalle on se, että Suomen kolmas, runsaasti vettä roiskuttanut siipiratasalus oli nimeltään Ester. Se liikkui 1900-luvun alkupuolella Saimaalla.

Kiitokset, vallankin tuo palokuntahomma kuulostaa alkulähteeltä esterille :)

Tuolla vähä lisää selvityksiä, yllättäviäkin selityksiä kuten tuo: 

https://www.studio55.fi/vapaalla/article/hattutemppu-karhunpalvelus-tup…

"Päivä on pulkassa

Näin voi todeta, kun pääsee työpäivän päätteeksi istahtamaan kotisohvalle. Päivää ei suinkaan istuteta kuvainnollisesti lasten pulkkaan. Pulkka oli ennen puukeppi, johon merkittiin torpparin tekemät päivätyöt.

Pulkkia oli kaksi, yksi isännälle ja yksi torpparille. Pulkat pantiin vierekkäin ja niihin tehtiin lovet samalle kohdalle. Kun päivä oli pulkassa, päivän työt oli tehty ja merkitty muistiin."