Kokemuksia kauheista naapureista?

nosto

Pahimmat on juuri näitä elämäm kallu juhlijoita. Näille oikea osoite asua olisi jonkinlainen laitospaikka keskellä siperiaa.

Yhdistävä tekijä paskimmilla naapureilla: kantasuomalaisuus

Vierailija kirjoitti:

Yhdistävä tekijä paskimmilla naapureilla: kantasuomalaisuus

Sama kokemus. Eikä edes alkoholilla ole aina osuutta asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista lukea, millaisia naapureita muille on sattunut.

Itsellä ehkä pahimmat ovat olleet nuori mies, joka piti juhlia arkipäivinä niin, että musiikki ja meteli herättivät keskellä yötä, vaikka aamulla töihin meno. Lisäksi olen törmännyt mummoon, joka katseli kerrostalossa asuntosta (alin kerros, keittiön ikkuna rappukäytävän vieressä) aina kun rappukäytävästä poistui. Yleensä jäi myös juttelemaan ja kyttäsi ovisilmästä liikkeitä. Kovasti häntä kiinnosti muiden asukkaiden menemiset, mutta oli kuitenkin oikein herttainen.

Taloyhtiön puheenjohtaja hyvämaineisessa taloyhtiössä, raivosi oven takana toiselle asukkaalle, että tuosta sitä ei päästä eroon. Onnekseni satuin kuulemaan. Jos kysyn jotain säännöistä tai määräyksistä tyrmätään et sinä asunnossasi mitään tee. Haluaisi hoitaa pakollisia asioita pihallani kyselemättä lupia. Asian käsittely mursi ukon ihan täysin. Jokseenkin katastrofaalinen tilanne. Asunnon hankinta oli paha virhe. Edellinen asunto viimeinen vuosi helvetti myös seinillä on korvat joskus ja se siitä yksityisyydestä. Sitten ,kun kiehut niin sinusta tehdään hullu. Siinä kärsii moni ihminen jos sattuu katkeamaan. Narkomaanit ja varkaat yläkerrassa pahoinpitelyuhkauksia. Yksi spontaani kilari toteutu tappelivat keskenään. Vainoamista. Siihen liittyvä virkarikkomus valtion työntekijältä.

Lista on pitkä. Jokaisessa paikassa on silti yleensä aina hyviäkin naapureita. Niillä on yleensä ihan omat aivot ja elämä. Ei mene kaikki aika juoruihin ja kyyläämisiin. Asunnot joissa ei voi tehdä lain alaista työtä, esim. Terapiat pitäisi kieltää. Niissä ei voi elää normaaliakaan elämää.

Naapuri dildottelee rappukäytävässä. Näen painajaisia.

Joskus 5 vuotta sitten silloiset naapurini hankkivat saksanpaimenkoiran ja ei muuten ollut mikään rauhallinen yksilö. Koiraa ei myöskään ikinä koulutettu siispä tulos oli selvä. Talvella siskoni kävelytti koiraansa naapurin talon ohi ja saksanpaimenkoira oli aidoitetulla pihallaan, haukkui isolla äänellä, hyppäsi vaivattomasti aidan yli ja kävi siskon koiran kimppuun. Siskoni kaatui jäisellä tiellä, kun yritti saada koiransa turvaan ja liukastui, kyynärpää murtui. Naapuri tuli siihen hakemaan koiransa ja vain kohautti harteitaan tyyliin ”voi voi”. Tuli kiva sairaalalasku naapurille postissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista lukea, millaisia naapureita muille on sattunut.

Itsellä ehkä pahimmat ovat olleet nuori mies, joka piti juhlia arkipäivinä niin, että musiikki ja meteli herättivät keskellä yötä, vaikka aamulla töihin meno. Lisäksi olen törmännyt mummoon, joka katseli kerrostalossa asuntosta (alin kerros, keittiön ikkuna rappukäytävän vieressä) aina kun rappukäytävästä poistui. Yleensä jäi myös juttelemaan ja kyttäsi ovisilmästä liikkeitä. Kovasti häntä kiinnosti muiden asukkaiden menemiset, mutta oli kuitenkin oikein herttainen.

Taloyhtiön puheenjohtaja hyvämaineisessa taloyhtiössä, raivosi oven takana toiselle asukkaalle, että tuosta sitä ei päästä eroon. Onnekseni satuin kuulemaan. Jos kysyn jotain säännöistä tai määräyksistä tyrmätään et sinä asunnossasi mitään tee. Haluaisi hoitaa pakollisia asioita pihallani kyselemättä lupia. Asian käsittely mursi ukon ihan täysin. Jokseenkin katastrofaalinen tilanne. Asunnon hankinta oli paha virhe. Edellinen asunto viimeinen vuosi helvetti myös seinillä on korvat joskus ja se siitä yksityisyydestä. Sitten ,kun kiehut niin sinusta tehdään hullu. Siinä kärsii moni ihminen jos sattuu katkeamaan. Narkomaanit ja varkaat yläkerrassa pahoinpitelyuhkauksia. Yksi spontaani kilari toteutu tappelivat keskenään. Vainoamista. Siihen liittyvä virkarikkomus valtion työntekijältä.

Lista on pitkä. Jokaisessa paikassa on silti yleensä aina hyviäkin naapureita. Niillä on yleensä ihan omat aivot ja elämä. Ei mene kaikki aika juoruihin ja kyyläämisiin. Asunnot joissa ei voi tehdä lain alaista työtä, esim. Terapiat pitäisi kieltää. Niissä ei voi elää normaaliakaan elämää.

Syo laakkees. Ei tast saa mitaan selvaa.

Pahin oli naapuri, joka valitti jatkuvasti metelistä. Valituslappuja tippui viikoittain postiluukusta ja isännöitsijältä tuli myös valituskirjelmiä. Kävipä hän usein soittamassa ovikelloakin ja kertoi valituksensa siinä. Tosin en yleensä jaksanut avata hänelle ovea, sillä seinäkin oli älykkäämpi juttukaveri kuin tämä naapuri. Valituksissa ei ollut mitään järkeä, esim:

"Siirtelet huonekalujasi öisin, voisitko lopettaa sen."

"WC-pönttösi pitää räjähtävää ääntä, pitäisiköhän sinun kutsua huoltomies korjaamaan se."

"Kuulen askelesi äänet öisin."

"Saunomisesi klo 02 häiritsee."

Huonekalujen "siirtelyn" äänet olivat luultavasti toisen naapurin tuuletusikkunat, joita tämä ei ollut rasvannut. Iltaisin kuului aina kolme noin 2 sekunttia kestävää narisevaa ääntä. Naapurini ei uskonut, että ääni tulee jostain muusta asunnosta, koska hänen mielestään hänen asuntoon ei voi kuulua ääniä mistään muualta kuin minun asunnosta. Hän siis asui talon keskimmäisessä kerroksessa ja itse alakerroksessa. Huoltomiestä en koskaan kutsunut, koska en itse kuullut vessassani mitään outoja ääniä. Askelien äänen kuuleminen yläkertaan oli isännöitsijänkin mielestä outoa. Ja viimeisestä valituksesta toimitin isännöitsijälle parin kuukauden sähkönkulutuksen tunnin tarkkuudella, josta pysty päättelemään, että saunomiseni sijoittui aikavälille 18-22.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista lukea, millaisia naapureita muille on sattunut.

Itsellä ehkä pahimmat ovat olleet nuori mies, joka piti juhlia arkipäivinä niin, että musiikki ja meteli herättivät keskellä yötä, vaikka aamulla töihin meno. Lisäksi olen törmännyt mummoon, joka katseli kerrostalossa asuntosta (alin kerros, keittiön ikkuna rappukäytävän vieressä) aina kun rappukäytävästä poistui. Yleensä jäi myös juttelemaan ja kyttäsi ovisilmästä liikkeitä. Kovasti häntä kiinnosti muiden asukkaiden menemiset, mutta oli kuitenkin oikein herttainen.

Taloyhtiön puheenjohtaja hyvämaineisessa taloyhtiössä, raivosi oven takana toiselle asukkaalle, että tuosta sitä ei päästä eroon. Onnekseni satuin kuulemaan. Jos kysyn jotain säännöistä tai määräyksistä tyrmätään et sinä asunnossasi mitään tee. Haluaisi hoitaa pakollisia asioita pihallani kyselemättä lupia. Asian käsittely mursi ukon ihan täysin. Jokseenkin katastrofaalinen tilanne. Asunnon hankinta oli paha virhe. Edellinen asunto viimeinen vuosi helvetti myös seinillä on korvat joskus ja se siitä yksityisyydestä. Sitten ,kun kiehut niin sinusta tehdään hullu. Siinä kärsii moni ihminen jos sattuu katkeamaan. Narkomaanit ja varkaat yläkerrassa pahoinpitelyuhkauksia. Yksi spontaani kilari toteutu tappelivat keskenään. Vainoamista. Siihen liittyvä virkarikkomus valtion työntekijältä.

Lista on pitkä. Jokaisessa paikassa on silti yleensä aina hyviäkin naapureita. Niillä on yleensä ihan omat aivot ja elämä. Ei mene kaikki aika juoruihin ja kyyläämisiin. Asunnot joissa ei voi tehdä lain alaista työtä, esim. Terapiat pitäisi kieltää. Niissä ei voi elää normaaliakaan elämää.

Onnittelut, onnistuit juuri ruhjomaan aivoni osan joka käsittelee luetun ymmärtämistä.