Itkevä mies ja jokainen maskuliinisuus vai mikä se on.
Olemme seurustelleet neljä vuotta ja eilen näin ensimmäistä kertaa mieheni itkevän. En ajatellut asiaa pahemmin, minulle itkeminen on normaali asia ja tiedän mistä hänen tunteensa tulivat.
Kunnes hän alkoi puhua. "Sulla on tälläinen miesvauva." Ja miten heikko hän on kun itkee. Olenko nyt vaihtamanssa mieheen joka ei ole heikoin ja kaikkea muuta siitä miten hävettävää on itkeä toisen nähden.
Onko kukaan muu törmännyt tälläiseen kumppanissaa? Olen jossain määrin hämmentynyt enkä oikein tiedä miten asiaa käsitellä. Pitäisikö minun puhua hänen kanssaan tästä vai vaan antaa olla?
Kommentit (28)
Itse mainitsisin jossain sopivassa yhteydessä, ilman että asiasta tulee suurta numeroa. Sanoisin että itkeminen ei ole mikään heikkouden merkki ja turha siitä nyt itseään syytellä. Osoita että sinä et mene rikki siitä jos miestä lohdutat.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se.
No en minä. Vähän niin kuin rakastan tuota miestä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Aika huonosti esiinnyt naisena
Mitäs hittoa nyt taas? Kai se on hyvä asia jos on jotenkin uskomatonta että kirjoitan totta enkä trollaa. Vähän aikaa sitten (eilen?) oli jossain iltapäivälehdessäkin juttu nuorten miesten ahtaista malleista. Ehdin ajatella että tämä olisi laajempi ongelma eikä vain minun miehelläni.
Ap
Sinä ansaitset paremman miehen, joten jätä nyt tuo cry baby.
Vierailija kirjoitti:
Itse mainitsisin jossain sopivassa yhteydessä, ilman että asiasta tulee suurta numeroa. Sanoisin että itkeminen ei ole mikään heikkouden merkki ja turha siitä nyt itseään syytellä. Osoita että sinä et mene rikki siitä jos miestä lohdutat.
Vaikea keksiä sopivaa yhteyttä. Ehkä se jossain vaiheessa tulee. Kun hän häpeää asiaa niin en oikein tiedä sopiiko minun ottaa sitä esille.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sinä ansaitset paremman miehen, joten jätä nyt tuo cry baby.
Tämäpä tämä.
Ap, haluaisin piristää Sinua vaikka pienellä meilillä silloin tällöin, uskon että oppisit itsekin nauttimaan ihanasta orkusta ihan anonyymisti ilman paineita tai mitään velvoitteita.
t. eki hesasta
Olen ollut mieheni kanssa 27 vuotta ja kertaakaan ei ole itkenyt. Häntä nyt ei vaan mikään itketä.
Kerran meinasi pyörtyä kun lapsi joutui sairaalaan.
Meidän poika on samanlainen. Itki vauvanakin todella harvoin vaikka on sellainen herkkis.
Voi kokea suuria tunteita vaikka ei itkekään. ihmiset ovat erilaisia.
Onpa estoista, ettei nyt yhdestä vaivaisesta itkemisestä uskalleta puhua.
Alat vain puhumaan mitä havaitsit ja mitä ajattelit ja mitä ihmettelit.
Vierailija kirjoitti:
Olemme seurustelleet neljä vuotta ja eilen näin ensimmäistä kertaa mieheni itkevän. En ajatellut asiaa pahemmin, minulle itkeminen on normaali asia ja tiedän mistä hänen tunteensa tulivat.
Kunnes hän alkoi puhua. "Sulla on tälläinen miesvauva." Ja miten heikko hän on kun itkee. Olenko nyt vaihtamanssa mieheen joka ei ole heikoin ja kaikkea muuta siitä miten hävettävää on itkeä toisen nähden.Onko kukaan muu törmännyt tälläiseen kumppanissaa? Olen jossain määrin hämmentynyt enkä oikein tiedä miten asiaa käsitellä. Pitäisikö minun puhua hänen kanssaan tästä vai vaan antaa olla?
Ei jokainen maskuliinisuus vaan toksinen maskuliinisuus. Toksinen maskuliinisuus viittaa yksinkertaistettuna siihen, miten patriarkaatti vahingoittaa miehiä. Ts toksisella maskuliinisuudella tarkoitetaan vahingollisia kulttuurisia vaatimuksia ’miehisyydestä’: jossa yhdistyy piirteet kovuudesta, aggressiivisuudesta ja väkivallan ihannoinnista, individualismista, yksin pärjäämisestä ja tunteettomuudesta, sekä kilpailullisesta fyysisestä suorituskyvystä ja viriiliydestä jne. - Tästä seuraa sitten mm. se että miehen ei sopisi itkeä, koska se olisi merkki pärjäämättömyydestä ja herkkyydestä. Toksinen mieskulttuuri suhtautuu miehen itksemiseen tyyliin: "ei tosi miehet pillitä, jos haluaa olla "oikea mies"(naisten haluama muiden miesten arvostama uskottava. luotettava...), eikä mikään feminiininen herkkä ja haavoittuvainen nainen".
Olen ollut mieheni kanssa yli 20 vuotta ja ainoastaan kaksi kertaa olen nähnyt hänen itkevän. Toisen kerran kun vanhempani kuoli ja toisella kertaa kun minulla epäiltiin vakavaa sairautta. Mielestäni miehen itkeminen ei ole heikkouden merkki vaan kertoo välittämisestä ja surusta. Ainakin näissä tapauksissa.
Olen törmännyt monen miehen kohdalla ja aina yhtä yllättynyt. Naisille miehen itkeminen ei tietääkseni ole yleensä ongelma (en ole ainakaan kuullut), mutta miehille itselleen tuntuu olevan kamala paikka ja kuvittelevat että naiset ajattelisivat siitä jotain huonoa? Surettaa jos miehet eivät uskalla purkaa tunteitaan kun pelkäävät olevansa heikkoja :(
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut mieheni kanssa 27 vuotta ja kertaakaan ei ole itkenyt. Häntä nyt ei vaan mikään itketä.
Kerran meinasi pyörtyä kun lapsi joutui sairaalaan.
Meidän poika on samanlainen. Itki vauvanakin todella harvoin vaikka on sellainen herkkis.
Voi kokea suuria tunteita vaikka ei itkekään. ihmiset ovat erilaisia.
Tiedän että hänellä on tunteita ja osaa niitä näyttää. Tämän mikä eilen sai itkemään on asia jonka tiedän painaneen häntä pitkään ja tehneen surulliseksi. Siksi en ensin edes tajunnut että siinä olisi mitään kun hän alkoi itkeä. Vasta tänään mietin sitä etten todellakaan ole ennen hänen nähnyt itkevän.
Tämä "ongelma" onkin vain siinä että hän ajattelee ettei voisi minun nähden itkeä tai se tekee hänestä heikon.
Ap
Siis mitä ihmettä. Mikset mennyt ja halannut sitä, jos sillä oli paha olla? Vielä pyysi oloaan anteeksi sulta!
Mun mies ja monet miespuoliset kaveritkin itkee kun itkettää. Suhtaudun asiaan niin kuin kenen tahansa naisenkin kohdalla: lohdutan. Tietysti.
Olet kylmä ihminen, ap.
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt monen miehen kohdalla ja aina yhtä yllättynyt. Naisille miehen itkeminen ei tietääkseni ole yleensä ongelma (en ole ainakaan kuullut), mutta miehille itselleen tuntuu olevan kamala paikka ja kuvittelevat että naiset ajattelisivat siitä jotain huonoa? Surettaa jos miehet eivät uskalla purkaa tunteitaan kun pelkäävät olevansa heikkoja :(
Jos katsot vaikka viimeisen muutaman parinsadan vuoden aikana kuvat siitä, miten esitetään se miten käyttäytyy ja/ tai toimii ne miehet, jotka on nostettu arvostettuun asemaan ja joita kunnioitetaan, niin kuva on melko yhtenäinen. - Naiset ovat päässeet tasa-arvoiseen asemaan monessa suhteessa hyvässä mielessä miesten rinnalle ja tasa-arvo on monin osin molempine sukupuolten eduksi. Edelleen on kuitenkin kuitenkin paljon esimerkkejä siitä, jossa usein miehen odotetaan olevan se sekä fyyisesti että henkisesti vahvempi. Harvoin kohtaa kuvaa (tai kuvausta), jossa mies esitettäsiin naisen rinnalla heikompana ja voimattomampana. Tämä sitten saa osan ajattelemaan, että elleivät he itse itse pysty yleisesti esitettyyn mieskuvaan, niin he ovat epäonnistuneita.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä. Mikset mennyt ja halannut sitä, jos sillä oli paha olla? Vielä pyysi oloaan anteeksi sulta!
Mun mies ja monet miespuoliset kaveritkin itkee kun itkettää. Suhtaudun asiaan niin kuin kenen tahansa naisenkin kohdalla: lohdutan. Tietysti.
Olet kylmä ihminen, ap.
Voi kyllä minä lohdutin. Miten luulit että en? Asia nyt ei koskenut sitä tilannetta vaan sitä miten mies kokee itkeminen heikkoutena joten en vaivautunut koko tilannetta avamaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme seurustelleet neljä vuotta ja eilen näin ensimmäistä kertaa mieheni itkevän. En ajatellut asiaa pahemmin, minulle itkeminen on normaali asia ja tiedän mistä hänen tunteensa tulivat.
Kunnes hän alkoi puhua. "Sulla on tälläinen miesvauva." Ja miten heikko hän on kun itkee. Olenko nyt vaihtamanssa mieheen joka ei ole heikoin ja kaikkea muuta siitä miten hävettävää on itkeä toisen nähden.Onko kukaan muu törmännyt tälläiseen kumppanissaa? Olen jossain määrin hämmentynyt enkä oikein tiedä miten asiaa käsitellä. Pitäisikö minun puhua hänen kanssaan tästä vai vaan antaa olla?
Ei jokainen maskuliinisuus vaan toksinen maskuliinisuus. Toksinen maskuliinisuus viittaa yksinkertaistettuna siihen, miten patriarkaatti vahingoittaa miehiä. Ts toksisella maskuliinisuudella tarkoitetaan vahingollisia kulttuurisia vaatimuksia ’miehisyydestä’: jossa yhdistyy piirteet kovuudesta, aggressiivisuudesta ja väkivallan ihannoinnista, individualismista, yksin pärjäämisestä ja tunteettomuudesta, sekä kilpailullisesta fyysisestä suorituskyvystä ja viriiliydestä jne. - Tästä seuraa sitten mm. se että miehen ei sopisi itkeä, koska se olisi merkki pärjäämättömyydestä ja herkkyydestä. Toksinen mieskulttuuri suhtautuu miehen itksemiseen tyyliin: "ei tosi miehet pillitä, jos haluaa olla "oikea mies"(naisten haluama muiden miesten arvostama uskottava. luotettava...), eikä mikään feminiininen herkkä ja haavoittuvainen nainen".
Huomasin kirjoitusvirheeni. Näin minä olen termin käsittänyt. En vain ole sitä omassa elämässäni ennen kohdannut joten jäänyt hyvin etäiseksi.
Meillä on myös lapsi, poika, ja herää tietysti myös ajatuksia voiko tämä miehen ajatus periytyä? Ei hän tietenkään pidä lastaan heikkona kun tämä itkee mutta miten asian kokee lapsi kun kasvaa myös aikuiseksi.
Ap
Kyllä av:lläkin on ilmaistu, että osa ei tykkää jos mies itkee. Minä en tykkää jos mies ei itke, sen täytyy silloin olla psykopaatti tms.
No voi pylly meni otsikko väärin. Piti olla toksinen maskuliinisuus.